Miksi keskustapäättäjät ei harrasta lainkaan aluepolitiikkaa hallitsemissaan kunnissa ?.
Uima-, urheiluhallit ym. rakennetaan vain ja ainoastaan kuntien keskustaan.
Postit, pankit ym. katoaa ensin sivukyliltä; mikä estäisi ns. maalikylän asukkaita ajelemasta sinne ?.
Kyläkoulut lopetetaan ensin sivukyliltä; tiedän kuntia, joissa yhdistämällä sivukylien oppilaat yhteen kouluun saataisiin isompi koulu kuin kunnan keskustassa oleva koulu..., mutta eihän se käy taajaman asuntoalueilla majaileville kunnan virassa istuville kepueinareille.
Tällaista aluepolitiikkaa.
Uima-, urheiluhallit ym. rakennetaan vain ja ainoastaan kuntien keskustaan.
Postit, pankit ym. katoaa ensin sivukyliltä; mikä estäisi ns. maalikylän asukkaita ajelemasta sinne ?.
Kyläkoulut lopetetaan ensin sivukyliltä; tiedän kuntia, joissa yhdistämällä sivukylien oppilaat yhteen kouluun saataisiin isompi koulu kuin kunnan keskustassa oleva koulu..., mutta eihän se käy taajaman asuntoalueilla majaileville kunnan virassa istuville kepueinareille.
Tällaista aluepolitiikkaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei pääse kun yhteen suuntaan. Pitäisi rakentaa kylille kehäteitä. Jos yhtään sellaiseen pyrkisi, niin jo ollaan haukkumassa siltarumpupoliitikoksi.
Kuntien välillä on suuria eroja sen suhteen, mihin rakennetaan ja mitä. Esimerkiksi meidän kunnassamme kunnallisia vuokrarivitaloja on kaikilla kylillä yhtä kylää lukuun ottamatta. Myös urheilusalit on kaikkien koulujen yhteydessä.
Postien ja pankkien sijainti ei kuulu kunnalliseen päätösvaltaan. Onneksi postipalvelut vain paranivat sen jälkeen, kun varsinaiset postit lakkautettiin ja kyläkauppiaat ryhtyivät hoitamaan niitä.
Kyläkouluja on Suomessa lakkautettu pääasiassa juuri tuolla tavalla kuin esititkin eli sivukylien kouluja on yhdistetty keskenään. Etäisyys ja toimintaansa jatkavien koulujen väljyys tietenkin ratkaisee viime kädessä, mihin koulunsa menettäneen kylän oppilaat kannattaa ja voidaan sijoittaa.
Kerropa nyt missä kunnassa jotain palveluita olisi aluepoliittisessa mielessä karsittu kunnan keskustasta sivukylien hyväksi ?. Eipä heti tule mieleen...
Minäkään en tiedä kuntia, joissa palveluja olisi karsittu keskustasta sivukylien hyväksi, mutta sen sijaan on kuntia, joissa sivukyliä on alun alkaen rakennettu kirkonkylien rinnalla. Sivukylille on näin ollen rakennettu vuokra-asuntoja, vanhusten asuntoja, terveydenhoitoasemia, neuvoloita, urheilupaikkoja ja vanhastaan kouluja tietenkin.
On myös palveluja, joita saa pelkästään joltakin sivukylältä, kirkolta ei ollenkaan. Aika harvinaista toki, sen myönnän. Tämä on tapahtunut niin, että alunperinkin sijoituspaikka on päätetty näin, ei suinkaan jättämällä rakennusta tyhjilleen kirkolle ja rakentamalla uusi tuolle sivukylälle.
Toki palveluja on karsittu kirkonkylistä, mutta tämä on tapahtunut kuntien välisen yhteistyön merkeissä esimerkiksi naapurikunnan hyväksi. Valtaosa kirkonkylien palvelujen karsimisista on tietenkin tapahtunut valtion toimesta.