Voisiko joku selittää, mitä tuo termi tarkoittaa? Uppoumarunkoisen ja liukuvan jotenkin luulen käsittäväni, mutta onko puoliliukuva jotain siltä väliltä, ja jos on, niin millä lailla se eroaa niistä?
Mitä tarkoittaa puoliliukuva?
HHH
2915210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
puoliliukuva ainakin ylittää ns.runkonopeuden,mutta ei nouse pintaan.Liukuva taas nousee pintaan asti ja menee vaakatasossa,itse asiassa isot matkaveneetkään ei oikeastaan ole liukuvia,vaikka niin sanotaankin,koska ne kyntää syvällä.
Virallisesti liukuvan veneen Frouden luku on enemmän kuin 1-1,3. Uppoumaveneen nopeus taas ei juuri ylitä runkonopeutta eli Fn=0,4 ja puoliliukuva on siitä väliltä.
Frouden luku määritellääm:
Fn = V (m/s) / sqrt (g * L (m))
g = 9,81 m/s^2 ja L vesilinja
Tuosta voi vääntää:
Runkonopeus:
V (kn) = 2,43 * sqrt (L (m))
Liukuvan veneen nopeus
V (kn) = A * sqrt ( L (m) ),
missä A on 6-7,9.
Vaikkapa 9 m vesilinjalla:
Uppoumavene: maxnopeus ~7,3 kn
Puoliliukava: ~8 - 18 (23,7) kn
Uppoumavene ei pääse puoliliukuvalle alueelle ilman kohtuutonta tehoa ja perän uppoamista. Liukuva taas kulkee raskaasti ja nostaa keulaa. Puoliliukuvalle alueelle suunnitellut veneet eivät tee kumpaakaan. Aika monet liukuvat veneet toimivat nykyään myös puoliliukuvalla alueella.
Vastoin yleistä luuloa suuri osa nykyisistä "liukuvista" onkin oikeasti puoliliukuvia. 10-20 m veneet kun tyypillisesti ajavat alle 25 kn.
voisiko joku selitää miksi joku haluaa valmista puoliliukuvan veneen
esimerkiksi marino 9000 ??
eiko samalla teholla voisi myös ajaa liukuvana
tai vaihtoehtoisesti paljon pienemmällä teholla ajaa uppomanopeudella tai puoliliukuvana?
Onko puolilukuva suunittelu virheelle annettu nimike??
suunnitetu pohjamalli,joka on liukuvan ja puoliliukuvan valimaastossa ja tarvii vaan pienen osan siitä konetehosta,minkä vastaavan kokoinen liukuva.Meno on silti ihan mukavaa ja nopeaa.Puoliliukuva voi kulkea todella kovaakin silti nousematta "pintaan",koska se on mallista johtuen mahdotonta.
Selityksesi ontuu.
Esim 8m puoliliukuva vene kulkee noin puoliplaanissa 15s, mutta 20 tienoilla on jo täysin liukuva oli pohja sitten suunniteltu puoliliukuvaksi tai täysin liukuvaksi.
ehkä marino on huono esimerkki puoliliukuvasta,mutta eikö ole aika tyhmää käyttää 230hv 4500kg venessä mikä kulkee 24solmua?
vaihtoehtoisesti jos ajetaan hiljaa niin ominaisuudet puoliliukuvassa (merenkäynnisä) ovat todella arvelluttavia, esimerkkikksi sivu myötäinen , on todella hankalla aja tasaperäistä venettä kun vauhtia ei saa suuremmaksi kuin aallon nopeutta? sillon pitää vene olla uppomarunkoinen tai liukuva runkoinen, no tämä pointti ei nytten ole kovin tärkeä.
mutta mietityttää todella mikä näissä puoliliukuvissa(muuta kuin suuntavakavuus alle runkonopeuden) on parempi kuin liukuvassa, mihin ehkä suunittelia on pyrkinyt?
Olen seurannut juuri tätä kulutuspuolta, mielestäni suurimmassa osassa näissä puolilukuvissa on suurempi tai saman tehoinen moottori kuin liukuvissa mutta nopeus on noin 20% matalampi,mutta olen ehkä väärässä jos jollain on ehdotusta puoliliukuvaan veneeseen missä ominaisuudet olisivat jollain tavalla paremmat kun jossain muussa venemallissa.
kulutus suhtessa nopeuteen,
äänitaso/suhtessa nopeuteen,
ajoominaisuudet merenkäynnissä suhteessa uppomarunkoinen tai liukuva, varauksin(sama paino/koko/nopeus)
kun nopeus kasvaa ylensä yli 20solmua niin puoliliukuva nousee kölilleen ja kallistuu potkurin kiertosuuntaan todella äkäisesti
vaihtoehtoisesti niin vene on todella hankala ajaa alle tuon nopeuden aallokossa varsinkin myötäisessä(perä nousee ja peräsin pudottaa otteensa vedestä ja vene kääntyy poikittain altoon ( kokemus on tilanteesta, tuulta 18m/s (nousi matkan aikana, oma vika kun lähdin ei veneen) konetehoa 2* 185hv eikä jaksanut työntää venettä yli aallon veneen nopeus normaali oloissa 23 solmua kaikki tavarat lattialla ja veneen kansi veden alla kallistuma noin 25" tuli melkein pissat housuihin)
hankintahinta,
vetolaitteiston rikkoutumisherkyys (akselituennat/peräsinlaiteiston karilleajotilantessa vene luultavasti uppoaa tai ainakin veneily on siltä sesongilta ohi)
Mutta olen ehkä liian krittisellä silmällä katsonut puolilukuvaa
Puoliliukuva on kompromissi. Uppoumanopeus ei enää riitä ostajille. Suomessa ei montaa puhtaasti uppoumarunkoista myydä.
Toisaalta kunnolla liukuva vene vaatii huomattavan paljon tehoa, jos halutaan samat tilat. Liukuvassa on usein se erittäin huono puoli, että 8-15 kn ei voi ajaa käytännössä lainkaan. Puoliliukuvat on tehty juuri tälle alueelle (isommat suuremmillekin nopeuksille). Ylitehoisina ne sitten kulkevat enemmän. Jotkut siirtyvät hyvin liukualueelle toiset eivät.
Otetaan esimerkiksi Marsund 906. Se on 9,06 pitkä ja painaa 2500 kg. 75 hv koneella luvataan 14 kn ja 100 hv koneella 17 kn. Ei noilla tehoilla tuon kokoista venettä saisi millään liukuun.
Liukuvan huono puoli on tuuliherkkyys hiljaisella nopeudella.
Esim. satamassa tuuli vie eikä ohjaus.
Puoliliukuvassa on enemmän köliä, jolloin se on alle 10 solmunkin nopeuksissa ohjattavissa esim. satamassa.
on, että puoliliukuvalla rungolla voi pääsääntöisesti ajaa kaikilla nopeusalueilla ominaisuuksien juurikaan kärsimättä.
Itse olen kulkenut puoliliukuvalla jo yli kymmenen vuotta ja rehellisesti olen monesti kertonut että puoliliukuvassa yhdistyvät plaanarin ja uppoumapaatin huonot puolet. Kova tehontarve vauhdissa ja kuitenkaaan ei kulje mihinkään.
Käytännössä vehje on parhaillaan 9-10 solmun nopeudessa.
36 jalkaa, 2x 200 hv koneet, painoa 14 tonnia.
Viimeisimmän tankkauksen 1000 litraa 63 tuntia taisi tehdä 15 litraa tunnissa eli ihan maltillista kun matkanopeus 9-10 knot.
Jos nostaa nopeuden 13 solmuun, kulutus vähintään triplaantuu ja perässä laahaa valtavat aallot. Merikelpoinen on, kovassa kelissä kannattaa puskea tehoilla jotta ohjautuu ja halkoo isotkin aallot matkustusmukavuuden kärsimättä. Ylisuuret tehot puoliplaanarissa lohduttavat jos joutuu pitkään ajamaan ylämäkeen.
Tuo kommentti "puoliplaanari - nimitys suunnitteluvirheelle" oli hyvä !
Luulisin että se puoliliukuva pohja syntyi kun haluttiin uppoumarunkoisiin "kalapaatteihin" kisää nopeutta ja näitä kotinikkareita syntyi joka autotalliin. Tehtiin pitkä kanootti ja siihen ensin suht pieni kone, jolla päästiin vähän suurempiin nopeuksiin, sitten suurennettiin konetta ja toivottiin lisää nopeutta, mutta huonolla menestyksellä. Littoslainen taisi olla niitä ensimmäisiä "kalapaatista" muutettuja ja pellinkiläinen yms.
Minulla on JODA 8100 tc ja siinä 130 hv moottori. Painoa noin 3300 kg. Netissä olen nähnyt kuvia, joissa on veneen pohjaa pidennetty taaksepäin pohjan muotoisella tasolla.Olisiko sellaisesta hyötyä? Ja mitä? Kuvia ko ratkaisusta löytyy netistä Joda/marex Klubbenin sivuilta.Neuvoista kiitollinen veneilijä.
näissä vastauksissa ja perusteoriaa myös. Hyvä niin. Lyhyesti ja kansantajuisesti: Uppoumavene on sellainen vene, jota kannattaa sen syrjäyttämä vesi eli hydrostaattinen noste. Täysin liukuva vene on sellainen vene, jota kannattaa veneen nopeuden aiheuttama nostovoima eli hydrodynaaminen noste. Ääriesimerkkinä kevyt kilpavene eli ns. hydro tai vesisukset.
Puoliliukuva on vene, jota kannattaa sekä hydrostaattinen että hydrodynaaminen noste. Hyvällä puoliliukuvalla voidaan ajaa nopeusalueella 10 -20 solmua, mikä muuten on uppoumaveneelle mahdoton ja liukuvalle myös vaikea.
On totta, että huonoja puoliliukuvia on tehty paljon. On fiskareita, joiden perää on levitetty (esim. Bella 700 ja 800) ja liukuva veneitä, joiden painopistettä on tuotu eteenpäin. Marino 9000 edustaa tätä tyyppiä.
Mutta on myös joitakin hyviä puoliliukuvia, joiden taloudellisuus ja merikelpoisuus on erittäin hyvät. Esim. Kulkuri, Finmar Family ja Seiskarin eri mallit. Vastaavia runkoja löytyy myös maailmalta työveneistä ja luotsiveneistä ja vastaavista. Joitain hyvän puoliliukuva tunnusmerkkejä: Pitkä terävä keula, veneen levein kohta (vesirajassa) on n. 2/3 keulasta,
kapenee hieman peräänpäin. Painopiste myös levemmässä kohdassa. Pituus/leveyssuhde aika tarkkaan 3. Ei mitään listoja tai negatiivisiä muotoja pohjassa. Kuitenkin terävät palteet.
Kun käyt rannoilla, niin tutki eri veneitä. Huomaat kyllä isekin mitä eroa niissä on.
Kaikissa veneluokissa löytyy huonoja ja hyviä esimerkkejä. Hyvistä puoliliukuvista tulevat mieleeni mm. Marex, Flying Albatross, Marsund, Kulkuri, Utö31, Whiteline34, Vanhemmat Storöt jne.
Sinänsä varmasti ihan hyviä ominaisuuksiltaan. Mutta tuolla suuressa maailmassa kuten Ranskassa, Englannnissa ja USA:ssa on lähinnä ammattikäytössä paljon puoliliukuvia veneitä. Ne ovat poikkeuksetta tasaperäisiä. Se, että pannaan fiskari kulkemaan yli runkonopeuden on varsin suomalainen idea. Ja siitä on sekä hyviä, että huonoja esimerkkejä.
katso osastossa Yleistä veneilystä
'Minkälainen vene kannattaisi hankkia' -
keskustelua - hyvät kommenttisi elävöittäisivät
sitäkin!
...
jätän nuo filosofiset pohdiskelut muillle, mutta teknisiin kysymyksiin otan kyllä kantaa. Yleinen tietämyksen taso voisi tälläkin alalla olla korkeampi ja tuntuuhan nuo asiat ihmisiä kiinnostavan.
http://www.grandbanks.com
Eikös tuolta löydy kaikkien puoliplaanareitten kantaäiti, tai siis noiden nykyisten henkiset edeltäjät viitoittivat tietä.
Niin GB:tä pidetään kovasti merikelpoisena. Näiden keskustelujen perusteellahan sillä ei ole mitään asiaa ainakaan vähänkään korkeampaan myötä allokkoon, vauhti on aaltoja hitaampi, perässä tasapohja, tasaperä, suhteellisen pienitehoiset moottorit. Eikös tuollaisen pitäisi menettää ohjautuvuutensa viimmeistään ensimmäisessä vähänkin suuremmassa takaa tulevassa aallossa.
Pidin aikaisemmin Grand Banksia moottoriveneiden Rolls Roycina. Mutta kuten RR niin myös GB on mielestäni jäänyt paikoilleen. GB:n keula on liian pysty, leikkaa varmasti myötäaallossa. Nopeutta saavutetaan melko vähän ja vain kovilla tehoilla. Tänä päivänä tehdään paljon parempiakin
runkoja, mutta luulen, että GB ei tahdo uuttaa mitään. Sillä on kova maine ja niitä myydään hyvin ja tosi korkeaan hintaan.
No joo tuo kyllä selittää paljon. American Marine ei oikeastaan haluakkaan kehittää Grand Banks mallistoa vaan näyttäisi satsaavan enemmän nopeampiin Eastbay veneisiin ja isompaan Auletian sarjaan. GB kuitenkin menee hyvin kaupaksi ja niitä kannattaa valmistaa ja myydä hyväään hintaan.
Niin siis American Marinen mallistossa Eastbayt ja Aleutianitkin ovat nykyään "merkiltään" Grand Banksejä, ja perinteiset puoliplaanarit kulkevat Heritage-mallistona.
Uudistumista on sielläkin, uusi 44-jalkainen Europa-malli on pohjanmuodoltaan uudistunut siihen suuntaan että se luontevammin kulkee kovemmillakin nopeuksilla, huiput 25 solmua. Vanhat mallithan ovat nostaneet nopeuksia vain ylisuurilla tehoilla, mikä ei aina suju ihan luontevasti.
Juuri näin! Puoliliukuvuus ei ole kotimainen keksintö eikä varmasti nähdä asian todellista laitaa, jos mietitään ainoastaan kotimaisia venemerkkejä. Norjalaisilla venevalmistajilla on kovasti ollut puoliliukuvia mallistossaan. Englantilaisista legendaarisimpia merkkejä Hardy Marine ja Dale Nelson. Jenkeiltä mm. Grand Banks.
Tietysti, jos kriteeriksi valitaan "kulutus suhteessa nopeuteen" niin usein puoliliukuvat eivät pärjää, mutta se ei tee venetyypistä huonoa vaan huonosti soveltuvan valittuun kriteeriin. Ilmeisesti luotseilla ja meripelastusväellä on erilaiset kriteerit, koska ovat perinteisesti erityisesti isojen vesien äärillä turvautuneet puoliliukuviin.
Seiskarista voisi saada ehkä paremman, jos leveimmässä kohdassa olisi enemmän painoa. Nyt moottori on hivenen takana ja sen edessä ei ole oikeastaan mitään painoa, paitsi ylipainoiselta Menninkäiseltä näyttävä kuski. Kaikki säiliöt ja akut ovat aivan takana. Moottori on väärässä kohdassa ja/tai moottorin pitäisi olla kapeampi, koska wc ja sisäänmeno-ovi jäävät liian kapeiksi. En ole varma, minkälainen Seiskarin pitäisi olla, mutta vanhemmissa fiskareissahan konekoppa toimi pöytänä. Jo 20-30 cm moottori eteenpäin, niin wc:stä tulisi V-muotoisena tilavampi. Jos moottorin (120-150hv) saisi vielä enemmän eteenpäin, se olisi lähellä leveintä kohtaa, konekoppaa voisi käyttää pöytänä. WC:täkin voisi siirtää vähän taaksepäin: Jalka osuisi paremmin avotilan penkille ?
No siinähän se täydellinen puoliliukuva vene jo onkin ?
Albatrossin liukuahan VTT:kin tutki, mutta ongelmaksi taisi jäädä välinopeus 10-8 solmua.
.... silloin wc olisi tietenkin kuskin puolella tai edessä.
Tässä muistisääntö:
kun katsot veneitä vierassatamassa, niin
- puoliliukuvat moottoriveneet on niitä rumia ja vanhanaikaisen näköisiä möhkäleitä
- uppoumarunkoiset moottoriveneet on vielä rumempia
- liukuvarunkoiset (yli 6 m) on öykkäreiden ja nuijien veneitä ns. moottoriveneilijät
- purjeveneet on järkeviä ja kauniita
- monirunkoveneet nostoköleillä on veneiden kuninkaita
" purjeveneet on järkeviä ... "
Ja niillä ajetaan yleensä moottorilla 5 solmua, kunnes ostetaan moottorivene. Tosin se vie aikaa... ehkä yli 60 vuotiaana purjehtijoilta ?
Veneet tehdään käyttöolosuhteiden mukaan. Ison veden äärellä (valtameri) harrastetaan puoliliukuvia (hyviä, ei kantotaso viritelmiä) koska keli voi äityä niin kovaksi, että liu'ussa ei voi ajaa ja liukuvan hitaan ajon ominaisuudet ovat huonot. Valtamerellä aallot ovat korkeita, mutta loivia. Itämeri on selvästi pienempi vesialue ja sen aallokko on selvästi lyhyempää ja suhteessa korkeampaa kuin valtamerellä.
Koska olosuhteet ovat erilaiset veneetkin poikkeavat toisistaan. Sulkavan soudussa ei pärjää summalaisella soutuveneellä ja savolaismallisella veneellä ei pärjää Suomenlahdelle (arkku on valmis, vain kansi puuttuu).