"Sokerintuotannon pitää voida jatkua Suomessa unionin aiempien sopimusten mukaisesti. EU:n sokeriuudistuksessa on otettava huomioon ympäristö-, aluetalous- ja sosiaaliset tekijät. Tulevan sokerijärjestelmän on taattava suomalaiselle sokeriketjulle mahdollisuus pitkäjänteiseen, kannattavaan tuotantoon ja investointeihin.
Sokerijärjestelmän on perustuttava Eurooppa-neuvoston linjauksiin. Eurooppa-neuvoston päätelmissä (Luxemburg 1997 ja Berliini 1999) todetaan, että maataloustuotannon on voitava jatkua kaikilla yhteisön alueilla mukaan lukien syrjäiset ja epäsuotuisat alueet. Brysselin Eurooppa-neuvostossa 2002 todettiin, että uudistukset tulee toteuttaa tavalla, joka ottaa huomioon epäsuotuisten alueiden viljelijöiden ongelmat."
Sokerintuottajien avoin kirje ministeri Korkeaojalle 23.10.2005
Miten joku voi vaatia kokonaisen "sokerijärjestelmän" perustamista kapitalistisen maailmantalouden sisälle? Eikö tuotannon pitäisi ohjautua kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan? Miksi kuluttajat eivät saa päättää, vaan EU:n lihavat pomot yhdessä maajussine järjestöjen kanssa.
Tulee mieleen lähinnä Neuvostoliitto, jossa tuotantomäärät sovittiin aina viisivuotis-ohjelmien puitteissa. Talouden resurssien tuhlaus suunnitelmataloudella johti maan kurjuuteen. Neuvostoliiton kaatuminen olikin kuluttajien ansiota.
Sokerijärjestelmän on perustuttava Eurooppa-neuvoston linjauksiin. Eurooppa-neuvoston päätelmissä (Luxemburg 1997 ja Berliini 1999) todetaan, että maataloustuotannon on voitava jatkua kaikilla yhteisön alueilla mukaan lukien syrjäiset ja epäsuotuisat alueet. Brysselin Eurooppa-neuvostossa 2002 todettiin, että uudistukset tulee toteuttaa tavalla, joka ottaa huomioon epäsuotuisten alueiden viljelijöiden ongelmat."
Sokerintuottajien avoin kirje ministeri Korkeaojalle 23.10.2005
Miten joku voi vaatia kokonaisen "sokerijärjestelmän" perustamista kapitalistisen maailmantalouden sisälle? Eikö tuotannon pitäisi ohjautua kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan? Miksi kuluttajat eivät saa päättää, vaan EU:n lihavat pomot yhdessä maajussine järjestöjen kanssa.
Tulee mieleen lähinnä Neuvostoliitto, jossa tuotantomäärät sovittiin aina viisivuotis-ohjelmien puitteissa. Talouden resurssien tuhlaus suunnitelmataloudella johti maan kurjuuteen. Neuvostoliiton kaatuminen olikin kuluttajien ansiota.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.