vastataan

Suomalaisten asenteet maahanmuuttajiin ovat muuttuneet myönteisemmiksi laman jälkeen, ilmenee erikoistutkija Magdalena Jaakkolan tutkimuksesta.
Kun vuonna 1993 yli 60 prosenttia haastatelluista vastasi, että Suomeen otetaan liikaa ulkomaalaisia työnhakijoita, näin vastanneiden osuus putosi vuonna 2003 38:aan prosenttiin.

Nyt noin puolet suomalaisista toivoo maahanmuuton lisäämistä. Erityisesti toivotaan "osaajien", eli asiantuntijoiden, tiedemiesten, opiskelijoiden ja kielenopettajien maahanmuuttoja. Yli kolmannes vastaajista toivoi Suomeen myös lisää ulkomaalaisia yrittäjiä.

Myönteisin käsitys maahanmuuttajista oli pääkaupunkiseudulla asuvilla, korkeasti koulutetuilla, sekä niillä, jotka tunsivat itse maahanmuuttajia. Lisäksi kokoomuksen ja vihreiden kannattajilla oli muita myönteisemmät käsitykset.

Kielteinen suhtautuminen selittyi useimmin sillä, että maahanmuuttajien katsottiin uhkaavan suomalaista sosiaaliturvaa ja työllisyyttä.

Nuoret, eli 15 - 17-vuotiaat pojat sekä eläkeläiset suhtautuivat ulkomaalaisiin varauksellisimmin, jopa rasistisesti. Erona näiden ryhmien kesken oli, että noin neljännes nuorukaisista piti itseään avoimesti rasisteina, kun taas eläkeläiset eivät tiedostaneet rasistisia asenteitaan.

Tutkimuksessa todettiin, että suomalaisten suhtautuminen oli muuttunut myönteisemmäksi kaikkiin muihin kansanryhmiin nähden. Myönteisin suhtautuminen oli inkerinsuomalaisiin ja virolaisiin. Varauksellisin asenne oli somaleihin, mutta heihinkin suhtauduttiin aiempaa myönteisemmin.

Optimistisesti maahanmuuttoon suhtautuvat perustelivat kantaansa mm. kulttuurielämän monipuolistumisella, kielitaidon, suvaitsevuuden, elämänilon ja ulkomaankaupan paranemisella sekä talouselämän elpymisellä.

Runsas neljäsosa vastaajista pelkäsi suomalaisen elämänmuodon joutuvan maahanmuuttajien takia uhatuksi. Suurin osa vastaajista pelkäsi huumeiden, aidsin, rikollisuuden ja levottomuuksien yleistymistä.