Auttamisesta

Pitäisihän sitä olla inhimillinen, joo. Mitä se vain käytännössä tarkoittaa? Sitäkö, että tehdään jotakin jotta tuntuu että jotakin on tehty ja tulee hyvä mieli. Vai sitä, että mietitään mitä avun tarvitsijat pitkällä tähtäimellä todella tarvitsevat ja yritetään toimia sen mukaan?


"Eivät ihmiset ole mitään harvennettavia eläimiä, vaan ihmisiä joilla pitäisi jokaisella olla oikeus inhimilliseen elämään, niin vanhoilla kuin nuorillakin."

Väkilukua voi vähentää kahdella päätavalla: harventamalla jo olemassaolevia tai vähentämällä syntyvien ihmisten määrää. Harventamisesta ei käsittääkseni ollut puhetta, mutta pitihän tietysti jonkun niin ymmärtää (oliko ehkä tarkoituksellista):


"Avun turvin siellä pyritään kehittämään asioita, että sen maan köyhät ihmiset pystyisivät järjestämään oman elämänsä ja lastensa hoidon mahdollisuuksien mukaan kuntoon."

Kehittämistähän sen pitäisi olla mutta kovin usein puhutaan tunnepitoisesti vain nälkää näkevien ruokkimisesta, josta todellakaan ei ole apua. Miksi et mainitse syntyvyyden laskuun tähtääviä toimia?


"Ei ole oikein ajatella että ihmisten pitäisi nääntyä nälkään että heidän lukumääränsä vähenisi."

Ei olekaan. Ruokkimalla ihmisiä siirretään nääntymistä tuonnemmaksi samalla lisäten nälkään nääntyvien lukumäärää. Siinä on kolme päävaihtoehtoa:

- Ei tehdä mitään, ihmisiä kuolee nälkään tasaiseen tahtiin.

- Ruokitaan ihmisiä, nykyiset selviävät paremmin, myöhemmin kuolee nälkään vielä enemmän ja ollaan samassa tilanteessa, josta lähdettiin.

- Kohdistetaan voimavarat syntyvyyden pienentämiseen, ihmisiä kuolee nälkään mutta kuolleisuus alkaa laskea. Jos hyvin onnistutaan, nälkäkuolemat loppuvat.


"Vaikka sinulla ehkä on kaikki asiat hyvin ja rahaa riittää, niin kaikilla asiat eivät ole yhtä mukavasti kuin itselläsi on."

Tämä oli tiedossa.


"Asettuisit heidän asemaansa ja miettisit miltä heistä tuntuu, vaikka vain ihan huvin vuoksi jos et muuten viitsi?"

Jos luit tekstini, muistat ehkä että kerroin miehestä, jonka liian pieni maatila ei tuota tarpeeksi ruokaa perheelle. Siitä toisen asemaan asettumisesta tämä kirjoitukseni oikeastaan sai alkunsa.

Yleensä ne vievät niille muutakin kuin ruokaa.

"On ehdotettu (en muista missä yhteydessä), että ruoka-avun saamisen ehdoksi tulisi asettaa perhesuunnittelu. Merkitsisikö tämä käytännössä avustettavien sterilointia vai ehkäisyvälineiden käyttöön velvoittamista(miten valvotaan?), en tiedä."

Kyllähän nuo kaikki ovat erinomaisen vaikeita asioita maissa, joissa jylläävät kaikenlaiset vanhat uskomukset (HIV parantuu yhdynnällä neitsyen kanssa tms.) ja joissa sosiaaliturva on suunnilleen sama kuin mahdollisimman iso lapsikatras. Pitkällä tähtäimellä ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin syntyvyyden saaminen laskuun. Tai sitten sen hyväksyminen että nälkäkuolemat ovat osa tiettyjen alueiden normaalia elämänmenoa, pelkään pahoin että siihen suuntaan se lopulta menee.


"Naisten kouluttaminenhan auttaa saamaan holtittoman lisääntymisen aisoihin, mutta sen järjestäminen akuutista nälänhädästä kärsivällä alueella ei onnistu. Yhteisön pitää olla enemmän tai vähemmän vakaa ja toimiva, jotta väestöä ylipäätään voidaan kouluttaa ja jotta kouluttamisesta olisi mitään hyötyä."

Totta, luulisin kyllä että tärkeää olisi myös miesten kouluttaminen vaikka taitaakin olla vielä vaikeampaa. Asetelmahan on monin paikoin se, että "miehellä on vaimo(ja), joka synnyttää miehelle lapsia" eikä siinä naisen koulutus välttämättä paljon paina.