feminismi?

Löysin juuri tämän keskustelupalstan ja mielenkiinnolla olen lukenut sitä sun tätä! Mielipiteet tuntuvat olevan aina puolesta tai vastaan ei mitään siitä välistä! Feministit tuntuvat itse alentavan itsensä päähän potkittujen joukkoon. En ole ikinä käsittänyt näitä tulenpalavia kommentteja. Itse nyt kolmekymppisenä mietin että onko kaikki naisasian puolesta puhuneet ja uudistuksia luoneet sittenkään tehneet mitään hyvää jälkipolville... Tulee mieleen esim. se että minut itseni on hoitanut mummu, kun äiti on käynyt töissä ja elänyt naisten vapautumisen aikaa. Nyt itse olen äiti ja mietin että mitä ihmettä, oma äitini ei ehdi hoitamaan lapsiani kun olen töissä "uraputkessa" koska hän itsekkin on töissä ja kaikkea, mummu on jo niin vanha että mieleeni ei tulisi kysyäkkään! Käyn siis töissä, lapset päiväkodissa,asuntovelkaa on, asuntojen hinnoillakin on yhteytensä siihen että nykyään kummatkin käyvät työssä,Lapseni saavat minimaallisen hippusen rakkautta, hellyyttä ja läheisyyttä viikottain ja isovanhemmat jäävät etäisiksi. Tasa-arvon takia en voi vaatia itselleni tiettyjä helpotuksia viikon aikana kun sitä ei miehenikään voi vaatia, olemmehan tasa-arvoisia ja kummankin täytyy pitää huolta siitä että toinen ei vaan hypi nenille! No oikeesti mun elämä ei ole tollaista. erosin puoli vuotta sitten 12vuotta kestäneestä suhteesta, hoidin lapsia kotona ja tein miehelle ruuat, vastalahjaksi sain usein kukkia ja seksiä sekä sympatiaa.Teini-iästä alaknut rakkaus kuitenkin kuoli ja halusin pienestä kaupungista suureen cityyn joten ystävälliseti hyvästelimme toisemme joulun jälkeen. Lapset, kaksi poikaaa jäivät isälle joka rakastaa heitä yli kaiken ja minä saan tavata heitä koska haluan. Seurustelen uuden miehen kanssa, joka tarjoaa kun mennään ulos syömään ja ostaa kukkia. Hyväilyt ja suudelmat ovat osa arkipäivää. Silti sekä hän että entinen mieheni pitävät minua älykkäänä ihmisenä jonka mielipidettä kannattaa kuunnella. Olen nykyään töissä ja saan arvostusta myös siellä siitä hulimatta että olen aurinkoinen, naisellinen ja otan kohteliaisuudet kohteliaisuuksina. Häintää en ole koskaan kohdannut.
2167
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Niin?

Äänestä
  • se etteipointtia ollut lainkaan! En tykkää feministeistä enkä sovinisteistä. Miksette ihmiset hyvät keskity elämään!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


serafine kirjoitti:

Löysin juuri tämän keskustelupalstan ja mielenkiinnolla olen lukenut sitä sun tätä! Mielipiteet tuntuvat olevan aina puolesta tai vastaan ei mitään siitä välistä! Feministit tuntuvat itse alentavan itsensä päähän potkittujen joukkoon. En ole ikinä käsittänyt näitä tulenpalavia kommentteja. Itse nyt kolmekymppisenä mietin että onko kaikki naisasian puolesta puhuneet ja uudistuksia luoneet sittenkään tehneet mitään hyvää jälkipolville... Tulee mieleen esim. se että minut itseni on hoitanut mummu, kun äiti on käynyt töissä ja elänyt naisten vapautumisen aikaa. Nyt itse olen äiti ja mietin että mitä ihmettä, oma äitini ei ehdi hoitamaan lapsiani kun olen töissä "uraputkessa" koska hän itsekkin on töissä ja kaikkea, mummu on jo niin vanha että mieleeni ei tulisi kysyäkkään! Käyn siis töissä, lapset päiväkodissa,asuntovelkaa on, asuntojen hinnoillakin on yhteytensä siihen että nykyään kummatkin käyvät työssä,Lapseni saavat minimaallisen hippusen rakkautta, hellyyttä ja läheisyyttä viikottain ja isovanhemmat jäävät etäisiksi. Tasa-arvon takia en voi vaatia itselleni tiettyjä helpotuksia viikon aikana kun sitä ei miehenikään voi vaatia, olemmehan tasa-arvoisia ja kummankin täytyy pitää huolta siitä että toinen ei vaan hypi nenille! No oikeesti mun elämä ei ole tollaista. erosin puoli vuotta sitten 12vuotta kestäneestä suhteesta, hoidin lapsia kotona ja tein miehelle ruuat, vastalahjaksi sain usein kukkia ja seksiä sekä sympatiaa.Teini-iästä alaknut rakkaus kuitenkin kuoli ja halusin pienestä kaupungista suureen cityyn joten ystävälliseti hyvästelimme toisemme joulun jälkeen. Lapset, kaksi poikaaa jäivät isälle joka rakastaa heitä yli kaiken ja minä saan tavata heitä koska haluan. Seurustelen uuden miehen kanssa, joka tarjoaa kun mennään ulos syömään ja ostaa kukkia. Hyväilyt ja suudelmat ovat osa arkipäivää. Silti sekä hän että entinen mieheni pitävät minua älykkäänä ihmisenä jonka mielipidettä kannattaa kuunnella. Olen nykyään töissä ja saan arvostusta myös siellä siitä hulimatta että olen aurinkoinen, naisellinen ja otan kohteliaisuudet kohteliaisuuksina. Häintää en ole koskaan kohdannut.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu