Varsinaisten ydinaseiden leviämisen ja säteilyaseiden leviämisen ohella ydinvoimateollisuudella ja aseteollisuudella on myös kolmas merkittävä kytkentä. Uraanin rikastusprosessi synnyttää jokaista tuotettua tonnia kohti 7 tonnia ns. köyhdytettyä uraania.
Köyhdytetyn uraanin radioaktiivisuus on noin puolet pienempi kuin luonnon uraanilla, koska siinä on voimakkaasti radioaktiivista uraani-235:ttä vain 0,3 eikä 0,7 prosenttia ja vähemmän radioaktiivista uraani-238:aa keskimäärin 99,7 prosenttia. Tästä huolimatta köyhdytetty uraani on edelleen radioaktiivinen ongelmajäte, jonka säilytys on kallista. Ydinpolttoaineen valmistajilla on tällä hetkelle varastoissaan noin miljoona tonnia köyhdytettyä uraania.
Säästääkseen kustannuksiaan polttoaineen valmistajat lahjoittavat köyhdytettyä uraania ilmaiseksi aseteollisuudelle. Aseteollisuus rakastaa tätä ilmaismateriaalia, sillä uraani on raskain luonnossa esiintyvä alkuaine. Uraaniammusten läpäisykyky on ylivoimainen. Lisäksi uraani syttyy palamaan osuessaan riittävän kovaan esteeseen. Tuloksena on näyttävä leimahdus, jolla on kokemusten mukaan tuhoisa vaikutus vastapuolen joukkojen moraaliin. Köyhdytetyn uraanin käyttö on lisääntynyt nopeasti ja uraaniammukset ovat levinneet yhä useampiin maihin.
Köyhdytetyn uraanin käyttöä on puolusteltu sillä, että maankuoressa on 1-3 miljoonasosaa samaa ainetta. Kommentti on harhaanjohtava, sillä uraani
maan alla on eri asia kuin hienojakoinen uraanipöly ilmassa. Uraaniammukset tuottavat palaessaan vain muutaman miksrometrin levyisiä uraanioksidi hiukkasia. Köyhdytetyn uraanin tuottama alfa-säteily ei läpäise ihoa, vaatteita tai edes paperia, mutta hengitettynä hiukkasten säteily kohdistuu suoraan haavoittuviin kudoksiin.
NATOn joukot käyttivät Persianlahden sodassa kolmen päivän aikana noin 900000 köyhdytettyä uraania sisältävää ammusta, jotka sisälsivät yhteensä 290 tonnia uraania. Esimerkiksi taistelu helikoptereissa ja hävittäjissä(a-10) käytetyt 30mm gatlingit kykenevät ampumaan 4000 laukausta minuutissa. Jokainen näistä ammuksista hajoaa osuessaan maaliinsa uraaniaerosoliksi.
Persianlahden sodassa neljä viidesosaa NATOn joukoissa taistelleista sotilaista altistui köyhdytetylle uraanille. Joidenkin virtsasta löytyi tämän seurauksena 4000 kertaa virallista turvarajaa korkeampia uraanipitoisuuksia. USAn veteraanijärjestöjen mukaan kaksi kolmasosaa pahasti altistuneiden sotilaiden lapsista on syntynyt vakavasti epämuodostuneina. Sunderlandin yliopistossa työskentelevän professori Malcolm Hooperin mukaan altistuksen seurauksena voi muutaman vuosikymmenen kuluessa olla myös 22000-160000 ylimääräistä, kuolemaan johtavaa syöpätapausta NATOn sotilaiden keskuudessa.
IRAKin siviiliväestölle aiheutuneista vahingoista ei ole olemassa tarkkoja arvioita. Englannin atomienergia komission arvio on "korkaintaan 500000 kuolemantapausta, ja todennäköisesti paljon vähemmän".
Jos aseteollisuus toimii jatkossakin tämän ydinjätteen muodon ensisijaisena sijoitus kohteena, jokainen pienikin sota jättää tulevaisuudessa entistä pitemmät jäljet. Esimerkiksi Suomeen suunnitellun uuden ydinvoimalan valmistus tuottaisi joka vuosi suurinpiirtein Persianlahden sodassa käytetyn määrän köyhdytettyä uraania.
Köyhdytetyn uraanin radioaktiivisuus on noin puolet pienempi kuin luonnon uraanilla, koska siinä on voimakkaasti radioaktiivista uraani-235:ttä vain 0,3 eikä 0,7 prosenttia ja vähemmän radioaktiivista uraani-238:aa keskimäärin 99,7 prosenttia. Tästä huolimatta köyhdytetty uraani on edelleen radioaktiivinen ongelmajäte, jonka säilytys on kallista. Ydinpolttoaineen valmistajilla on tällä hetkelle varastoissaan noin miljoona tonnia köyhdytettyä uraania.
Säästääkseen kustannuksiaan polttoaineen valmistajat lahjoittavat köyhdytettyä uraania ilmaiseksi aseteollisuudelle. Aseteollisuus rakastaa tätä ilmaismateriaalia, sillä uraani on raskain luonnossa esiintyvä alkuaine. Uraaniammusten läpäisykyky on ylivoimainen. Lisäksi uraani syttyy palamaan osuessaan riittävän kovaan esteeseen. Tuloksena on näyttävä leimahdus, jolla on kokemusten mukaan tuhoisa vaikutus vastapuolen joukkojen moraaliin. Köyhdytetyn uraanin käyttö on lisääntynyt nopeasti ja uraaniammukset ovat levinneet yhä useampiin maihin.
Köyhdytetyn uraanin käyttöä on puolusteltu sillä, että maankuoressa on 1-3 miljoonasosaa samaa ainetta. Kommentti on harhaanjohtava, sillä uraani
maan alla on eri asia kuin hienojakoinen uraanipöly ilmassa. Uraaniammukset tuottavat palaessaan vain muutaman miksrometrin levyisiä uraanioksidi hiukkasia. Köyhdytetyn uraanin tuottama alfa-säteily ei läpäise ihoa, vaatteita tai edes paperia, mutta hengitettynä hiukkasten säteily kohdistuu suoraan haavoittuviin kudoksiin.
NATOn joukot käyttivät Persianlahden sodassa kolmen päivän aikana noin 900000 köyhdytettyä uraania sisältävää ammusta, jotka sisälsivät yhteensä 290 tonnia uraania. Esimerkiksi taistelu helikoptereissa ja hävittäjissä(a-10) käytetyt 30mm gatlingit kykenevät ampumaan 4000 laukausta minuutissa. Jokainen näistä ammuksista hajoaa osuessaan maaliinsa uraaniaerosoliksi.
Persianlahden sodassa neljä viidesosaa NATOn joukoissa taistelleista sotilaista altistui köyhdytetylle uraanille. Joidenkin virtsasta löytyi tämän seurauksena 4000 kertaa virallista turvarajaa korkeampia uraanipitoisuuksia. USAn veteraanijärjestöjen mukaan kaksi kolmasosaa pahasti altistuneiden sotilaiden lapsista on syntynyt vakavasti epämuodostuneina. Sunderlandin yliopistossa työskentelevän professori Malcolm Hooperin mukaan altistuksen seurauksena voi muutaman vuosikymmenen kuluessa olla myös 22000-160000 ylimääräistä, kuolemaan johtavaa syöpätapausta NATOn sotilaiden keskuudessa.
IRAKin siviiliväestölle aiheutuneista vahingoista ei ole olemassa tarkkoja arvioita. Englannin atomienergia komission arvio on "korkaintaan 500000 kuolemantapausta, ja todennäköisesti paljon vähemmän".
Jos aseteollisuus toimii jatkossakin tämän ydinjätteen muodon ensisijaisena sijoitus kohteena, jokainen pienikin sota jättää tulevaisuudessa entistä pitemmät jäljet. Esimerkiksi Suomeen suunnitellun uuden ydinvoimalan valmistus tuottaisi joka vuosi suurinpiirtein Persianlahden sodassa käytetyn määrän köyhdytettyä uraania.
Vastaukset 1
Vanhimmat
> Tästä huolimatta köyhdytetty uraani on edelleen
> radioaktiivinen ongelmajäte, jonka säilytys on
> kallista.
Jätettä se kyllä on ja radioaktiivistakin. Mutta kun sitä voisi käsitellä kangaskäsineillä ilman mitään terveyshaittoja. Sitä voisi vaikka laittaa muovipussiin ja nukkua sen vierellä ilman mitään säteilyhaittaa. Uraani säteilee vain pieniä määriä alfa-säteilyä joka pysähtyy ihoon tai paperiin (vst.).
> Uraaniammusten läpäisykyky on ylivoimainen.
Ei pidä paikkaansa. Tungsten/seos ammuksilla läpäisykyky on melkein samaa luokkaa. Ero on marginaalinen ja juuri siksi on vaadittu että köyhdytetystä uraanista tehtyjen ammusten käyttö kiellettäisiin.
> Köyhdytetyn uraanin käyttöä on puolusteltu
> sillä, että maankuoressa on 1-3 miljoonasosaa
> samaa ainetta. Kommentti on harhaanjohtava,
> sillä uraani maan alla on eri asia kuin
> hienojakoinen uraanipöly ilmassa.
Puhumattakaan uraania kaivovedessä. Jota suomalaiset juovat. Kannattaa lukea http://www.stuk.fi/uutiset/news_225.html
"Elimistölle tärkeiden kalsiumin ja fosfaatin erittyminen virtsaan on merkki siitä, että munuaisten toiminta saattaa olla muuttunut. Tutkittavana oli 325 eteläsuomalaista porakaivon käyttäjää. Osa tutkimushenkilöistä oli käyttänyt säännöllisesti juomavettä, joka sisälsi erittäin paljon uraania (yli 500 mikrogrammaa litrassa).
Havaittujen vaikutusten kansanterveydellistä merkitystä on vielä vaikea arvioida, koska yksittäiset laboratoriotulokset eivät poikenneet normaaliarvoista. Jatkotutkimuksissa on tarkoitus selvittää lisää juomaveden uraanin terveysvaikutuksia munuaisten toimintaan. Juomaveden uraani ei juurikaan aiheuta säteilyriskiä, vaan sen haitallisuus perustuu kemialliseen myrkyllisyyteen."
> USAn veteraanijärjestöjen mukaan kaksi
> kolmasosaa pahasti altistuneiden sotilaiden
> lapsista on syntynyt vakavasti
> epämuodostuneina.
Aika kova väite. Linkki kiitos?
http://www.stuk.fi/uutiset/news_20.html
"Yleisesti Persianlahden sodan veteraanien oireiden aiheuttajaa ei ole pystytty osoittamaan. Aivan ilmeisesti oireet eivät ole aiheutuneet köyhdytetystä uraanista. Sotatilanteissa ilmaan vapautuu myrkyllisiä aineita useista eri lähteistä, kuten räjähdyskaasuista, ohjusten polttoaineista ja pommitetuista tehtaista.
Sodassa paikalla olleet ovat saattaneet hengittää keuhkoihinsa pieniä uraanihiukkasia, joita on levinnyt ilmaan ammusten räjähtäessä. Köyhdytettyjen uraanihiukkasten hengittäminen lisää vähäisessä määrin riskiä sairastua vuosien saatossa keuhkosyöpään. Keuhkoista uraani siirtyy verenkiertoon ja kulkeutuu munuaisiin, joissa se voi aiheuttaa vaurioita. Riski on kuitenkin pieni, sillä uraanimäärä on vähäinen. Suurempi riski aiheutuu yleensä sotilastarvikkeissa käytetyistä raskasmetalleista, kuten lyijystä."
http://www.stuk.fi/artikkeli/uraanin_terveyshaitat.html
"Merkittävää altistumista uraanille tapahtuisikin lähinnä panssaritaistelutilanteessa, jolloin palamisessa syntyvä hienojakoinen pöly voi hengityksen mukana joutua keuhkoihin."
Jos panssarivaunun sisällä saa uraanipölyä se tarkoittaa että vaunun panssari on läpäisty ja silloin yleensä suurinosa vaunun miehistöstä on jo kuollut joten... Sisään tuleva ilma taas suodatetaan.
"On erittäin epätodennäköistä, että uraaniammuksilla olisi mitään yhteyttä Italiassa ja muissa Euroopan maissa raportoituihin rauhanturvaajien leukemiatapauksiin. Balkanin alueella on 90-luvulla palvellut vähintään kymmeniä tuhansia, ellei satoja tuhansia rauhanturvaajia. Jo pelkästään italialaisia on Balkanilla ollut yli 60 000. Näin suuressa joukossa esiintyy jo muutenkin leukemiaa ja muita syöpätauteja. Tähänastisten tietojen mukaan leukemiailmaantuvuus ei rauhanturvaajien joukossa tai Kosovon väestössä ole sen suurempi kuin muussakaan samanikäisessä väestössä."