Onko teistä väärin jos nainen ei yksinkertaisesti halua koskaan lapsia? voiko hän silloin olla lestadiolainen?... ajattelin vain kun en nyt sattumalta tiedä yhtään lestadiolaisäitiä jolla ei olisi lapsia, tietysti niitä voi olla jotka eivät koskaan tule saamaan, mutta entä nämä jotka eivät koskaan haluakkaa. Itse kun kuulun heihin; 25 vuotta täynnä enkä ikinä tee lapsia!!
lestadiolaisille kysymys...
minde
141715
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
kummallist ois koska yleens lestadiolais perheet on suuria!!! itekki oon... en sit tiä
Ex mieheni on lestadiolaisesta perheestä ja lapsia 12. Lestadiolaisten elämässä ehkäisyvälineet ovat syntiä, eikä niitä saa käyttää joten lapsiluku on yläkerran käsissä.
Naisella täytyy olla oikeus määrätä omasta kehostaan ja siitä haluaako lapsia. Miesten itsekkyys tässäkin asiassa on suuri.Kun ehkäisyvälineet on kehitetty niin miksi ei voitaiosi ajatella niiden olevan jumalan lahja rasittuneille naisille. Sillä jumala luo hyvää ja tarkoittaa hyvää.Me ihmiset vääristellään niin mielellämme asioita mieleiseksemme.
Jumala armahtakoon lessujen vaimoja jo tässä elämässä.
Jumalan rauhaa kaikille sitä kaipaaville !
Vastaan niin, että Jumala on antanut paljon rakkautta itse kunkin sydämeen, jos ei piru kitke pois niin sitä riittää. Kamalaa, jos/kun kohdetta puuttuu. Siispä naisena iloitsen että minulla on rakkauden kohteena täällä maan päällä mieheni. Rakastan lisäksi hänen sukuaan ja omaa sukuani (ei-lestoja). Lapsia me emme saa. Jos saisimme, siinä olisi lisää rakkauden kohteita. Jumala annostelee sitä mukaa meille lisää rakkautta, kun kohteita tulee esiin. Jumala rakastaa ensin minua, minä sitten siitä voimasta Jumalaa ja läheisiä, alkaen ihan kotoa. Tämä tuo intiimiin kanssakäymiseen jumalallisen ulottuvuuden: mieheni ja minun syleillessämme rakkaudellisesti toisiamme tiedostamme olevamme Jumalan toisillemme antamat, seksi on rakkaudelle - sille jumalperäiselle - perustuvaa ja rakkautemme kestänee yli ajan rajan. Rakkaus ei KOSKAAN häviä.
Jumala antaa lapsia, ja se on Jumalan lahja, sitä ei voi itse määritellä. Jos et halua lapsia, niin ei sitten. saa olla ihan rauhassa lestadiolainen vaikka ei halua lapsia. Mutta me ainakin otamme kaikki vastaan mitä annetaan. Usein, jos ei halua lapsia niin retkahtaa niihin kaiken maailman ehkäisyihin, ja abortteihin...:(
Oletko v-lestadiolainen? Vai?
Mutta tee oma päätöksesi, siinä on mun mielipide....:)
en ole, mutta kovasti kiinnostaa tuo lestadiolaisuus, siksihän tällä palstalla olenkin. Nyt varmasti moni ajattelee :"miksi en halua lapsia?", kun en vain halua! en ole lapsirakas ihminen, enkä sille mitään voi. Vaikka kuinka tuttavat tyrkyttävät vauvojaan hoitoon minulle, niin ei. Ei minua mikään muuta, lapsia en vain yksinkertaisesti koskaan halua. Ei se minusta kuitenkaan sen huonompaa ihmistä tee kuin muistakaan, vain tekeekö?? enkä ole ainoa nainen, joka ei lapsia halua. Naisen elämässä voi olla katsos muutakin kuin lapset.
Mun sisko meni naimisiin about 3 vuotta sitten. Se inhosi lapsia aiemmin. Hän sai lapsen n. vuosi sitten. On tykänny omasta lapsestaan hirveesti. Mä kysyin et kuinsä voit tykätä tosta itkevästä kakrusta vaikka sä niin inhosit lapsia vielä 2 vuotta sitten.
Siskoni ei enää muistanu inhonneensa lapsia... ja mä kyllä muistan oikein et se inhos =) ... meinas tulla pikkkunen riita aiheesta... Sit me naurettiin kun se itse tajus, että miten sitä muuttuu ihminen kun saa oman lapsen. Omaa lastaan rakastaa ihan eritavalla kuulemma. On se sisko kyllä oppinut muittenkin lapsia sietämään, muttei edelleenkään ota hoitoon.
Minä en itse halua hoitaa lapsia montaa tuntia, mun hermot ei välttämättä aina kestä niitä. Pitäs opetella kärsivälisyyttä tossa suhteessa. En tarkoita että mä inhoisin niitä, mutta en vaan jaksa aina. Mut mä oon varma, et jos mä joskus saan omia lapsia mä rakastan niitä... kyllä sen rakkauden Jumala mullekin antaa ihan varmasti... uskon siihen...
toukka
Siis toki voit olla vanhoillislestadiolainen nainen ilman lapsia. Mutta ei sitten naimisiin, eikä irtosuhteisiin miesten kanssa. "Selibaattiehkäisyä", nääs.
"Kun ehkäisyvälineet keksittiin niin vastuu ihmisten sukupuolielämästä katosi", totesi eräs tutkija joka ei ole Vl. Siinä se on viisaasti sanottu, ihmisen itsekkyys, omahyväisyys, himojen ja nautintojen halu saivat vallan.
Onko hyvä vai ei ? Jäljet on ainakin tuhoisat !!! Vapaat seksisuhteet yleisty, seksisuhteet ennen avioliittoa yleisty, sitten alkoi toinen vaihe avioerot, avoliitot, orvot lapset ,perheväkivalta, homo-ja lesboparit, ihmisrauniot ja mitä kaikkea vielä tulee ongelmia lisää.
Ohjeet ja opetukset ei Jumalaa varten annettu vaan sitä varten että ihmisillä olisi onnellinen elämä täällä maassa.
Jumalan sanan mukainen elämä tuo iloa ja onnea ja Jumalan sanan vastainen elämä tuo onnettomuutta surua. Lapset ovat herran lahja.
voisin hoitaa vaikka 15 lasta mutta tällä hetkellä ei oo miestäkään, joten... Ikääki reilusti yli parikymmentä, eli alkaa olla aika heittää haaveet 15 lapsesta mutta kyllä vähempiki riittää. Minusta ois ihana hoitaa omia lapsia kotona. Uskokaa tai älkää mutta se on ihan tosi. Se on minun unelmien ammatti!!!! Tiiän että se on rankkaa, suvussa on paljo lapsia, mutta se on myös palkitsevaa!
Mielipiteeni vuoden välein syntyneistä lapsista perheessä... on... huh.. lapsiparkoja. Ei äidillä ole aikaa jokaiselle tarpeeksi. Ja kun lest. perheissä isä yleensä on työnarkomaani ja poissa kotoa iltaisinkin, niin siksikin.. äidit ovat usein hyvin väsyneitä lasten kanssa. (Tietysti isien ennen vanhaan oli tehtäväkin paljon töitä jotta sai perheensä elätettyä, en tarkoita tässä sitä, vaan sitä että lestadiolaisissa on erittäin paljon työnarkomaaneja jotka pakenevat tunteitaan ja ristiriitojaan työhön)
Tiedän äidin joilla oli 5 alle kouluikäistä lasta!!! Ei siinä riitä aikaa jokaiselle lapselle erikseen. Vanhin lapsi joutuu hyvin varhain olemaan kakkosäitinä varsinkin, jos sattuu olemaan tyttö. Lapselle niin tärkeä tunteiden tunteminen ja ilmaisu jää pakosta vähäiseksi. Äiti ei ehdi kuin karjaista: Suu kiinni, lakkaa itkemästä, ettet herätä pienimpiä. Aikuisena sitten paetaan näitä tukahdutettuja itkuja ja tunteita työnarkomaniaan ym ym ym...
Vai on se työnarkomaniakin lestadiolaisuuden vika!
Juttujasi lukiessa Suomesta ei kohta löydy epäkohtaa, joka ei olisi jotenkin kytköksissä lestadiolaisuuteen.
Eikös se Suomi todettu juuri maailman 10. parhaimmaksi maaksi jossakin tutkimuksessa? Aika korkealla sijalla olivat myös muut maat, joissa on enemmän tai vähemmän lestadiolaisuutta, kuten Norja, Ruotsi, Kanada ja USA. Oliskos se sittenkin positiivinen korrelaatio lestadiolaisuuden ja ????
Hei lestat jättänyt ;)
Olen kolmanneksi nuorin lapsi, kyllä minulle on aikaa aivan tarpeeksi riittänyt vanhemmillani. Muistan paljon kaikennäköisiä hetkiä vanhempieni sylissä, metsäkeikkoja, marjastusretkiä.
Aijai...ja isän mukana töissä... kyllä siellä oli kivaa...
Kyllä sitä lämpimään syliin mahtuu useampikin lapsi. Eikä siitä rakkaudesta tarvii kilpailla, kyllä sitä kaikille riittää. Ei se rakkaus ole sellainen jota olis vain pikkusen, se lisääntyy sitä mukaa mitä sitä annetaan eteenpäin.
En muista kertaakaan saaneeni edes tukkapöllyä, en kertaakaan. En muista äitini tai isäni karjuneen minulle kertaakaan. Aina olen saanut itkeä... jos tuli itku niin kyllä sitä aina oli jompi kumpi vanhemmista lohduttamassa.
Mutta toista oli epäuskoisen serkkuni perheessä, melkein joka päivä nurkassa 20 min, kiroilusta seurasi rangaistus. Jos jokin meni väärin, niin aina tuli rangaistus. Joskus tukkapöllyt - joskus kunnolla persuuksille. Minäkin pelkäsin lapsena tuota serkun isää. Heillä oli vain kaksi lasta ja jos jompi kumpi rupes itkemään niin kyllä se turpa kii huuto tuli aika nopeesti.
Tuo serkku sanoi monesti: olisipa minulla samanlaiset vanhemmat kuin teillä, olisimpa syntynyt teidän perheeseen. Ei mulla auttanut muuta kuin lohdutella että kyllä se siitä, voithan sinä olla meillä päivisin ja voithan sinä joskus lähteä meidän isän mukaan töihin... Ja kyllä se minun isäni mukaan töihin muutaman kerran pääsikin... joskus lähdettiin molemmat...
Muistan monia hetkiä kun äiti pyysi serkkujani jäämään meille syömään, vaikka meitä oli useampi lapsi jo muutenkin. Muistan myös monia yökyläreissuja, vaikka meillä ei paljoa ollut ylimääräistä tilaa, niin aina meille muutama lisäkakru mahtui nukkumaan.
Olisi luullut että meissä oli liikaa, mutta ei kai sitten ollut...
Ei varmaan kaikki halua lapsia, mutta kaikille ei ole tarkoitettu aviopuolisoakaan.. Elikkä on niitä yksineläjiä. Tosin se ei ole yhtä kuin ei halua lapsia. Jumala tarkoitti kuitenkin naisen synnyttämään.. Antoi erilaiset tehtävät miehille ja naisille. Mutta ihminen ei ole elämän ja kuoleman herra. Eli ei pitäs puuttua Jumalan luomistyöhön mitenkään. Ja tosiaan on elämässä muutakin kuin ne sukupuoliasiat. Voi elää ilman miestäkin!