Kaikki on suhteellista

Uskovaisien logiikasta yksi ärsyttäivmpiä kohtia on se että he eivät näytä ymmärtävän suhteellisuutta, kuin näkisivät kaiken vain omasta näkökulmastaan ja senkin vain oman halunsa pohjalta.

Apostoli34 kirjoitteli...

""Alussa Jumala loi taivaan ja maan."(1.Moos.1)"

Sinusta siis Jumala on täydellinen ja on aina ollut mutta luonto ei, sillä hän loi sen?

Miksei asiaa voisi yhtä hyvin nähdä siten että luonto on täydellinen ja on aina ollut?


"Kuoleman kautta ruma toukka muuttuu upeaksi perhoseksi!"

Onko se jokin universaali fakta että toukka on ruma ja perhonen on kaunis? Jos toukalla olisi kapasiteettia ajatella moisia asioita niin se varmasti pitäisi sinua rumana. Entä oletko ajatellut sitä että perhonen saattaisi pitää itseään rumana ja toukkia söpöinä lapsukaisina ja itseään kauniinmpina?

Siinä vähän esimerkkiä suhteellisuudesta. Et ole mikään maailman napa joka päättää mikä on kaunista ja mikä rumaa, kauneus kuten rumuuskin on suhteellinen asia. Niistä ei ole mitään universaaleja määritelmiä.

"Raamatussa puhutaan kolminaisuudesta. Ihmisellä on pää, vartalo ja raajat. Puilla on runko, juuret ja oksat."

Ihmesen voi nähdä vaikka 13:na tai 51:nä osana, samoin puun ja minkä vain. Näet ne kolminaisina näköjään vain siksi koska se tapa nähdä ne on sinun mieleesi. Suhteellisuuden totuus pitää varmaan toistaa: Mitään universaalia totuutta ei ole, on vain näkökantoja joista mikään ei ole sen enempää oikeassa.

"Vuosi jakaantuu neljään vuodenaikaan. Vuodessa on 12 kuukautta. Kuukaudet jaettuna vuodenajoilla antavat luvun 3."

Ja kuukaudet jaettuna yhden vuodenajan kuukausilla antavat luvun 4

ja 1 1=2.... vau, minä taidan olla täysin oikeassa siitä että luonto on täydellinen ja on aina ollut, vai?

"Kun mies ja nainen perustavat perheen, kahdesta tulee ensin kolme. Sen jälkeenkin puhutaan isästä, äidistä ja lapsista, jos lapsia on useampi."

Voidaan myös puhua vanhemmista ja lapsista, tai isästä, äidistä, tyttärestä ja pojasta.

Uskovaiset yleensä näkevät maailmankin ihmeellisenä järjestyksenä ja täydellienä mestariteoksena. Kuinka kauan menee ennenkuin he ymmärtävät että nuokin ovat suhteellisia asioita jotka vain sattuvat heidän mielestään olemaan oikein. Jos maailma olisi kehittynyt erinlaiseksi ja me näkisimme sen vaihtoehtoisen nykyisyyden niin se varmaan näyttäisi meistä täydeltä kaaokselta kun taas siinä eläneiden mielsetä se olisi täysi järjestys.

"Mitä muita todisteita haluatte Jumalasta?"

Oliko esimerkiksi seuraava todiste jumalasta?
Ihmisen osien(sinun mielestäsi) lukumäärä = 3 = numero joka toistuu paljon raamatussa.

Uskovaisen logiikkaa, eli ei juuri logiikkaa ollenkaan. Ei mitään ymmärrystä suhteellisuuteen tai ylipäätään mihinkään joka on oman halun ja näkemyksen ulkopuolella.

"Luontoa ei haluta nähdä sellaiseksi, koska ei uskota Jumalan luoneen luontoa."

Mitä jos näenkin Jumalan itse luontona? Miksi sanaa "Jumala" pitää sitten käyttää ollenkaan?

Koska uskovaiset ymmärtävät etteivät he ole mitään maailman napoja jotka päättävät mikä on oikein ja väärin, mikä rumaa ja kaunista. Koska he ymmärtävät että totuudet eivät riipu heidän halustaan. Toiveajattelu ei kovin usein tuo totuutta esiin. Näkisitte joskus asiat tavalla joka ei teitä miellytä.