Mikä oli lopulta Kekkosen rooli sotasyyllisyysoikeudenkäynnin toteutumisessa? Kekkonenhan oli tuolloin oikeusministeri ja toimi mielestäni vain virkansa puolesta. Luulen, että suurempi osuus koko episodissa oli Suomen kommunisteilla ja kansandemokraateilla, jotka suorastaan vaativat päitä vadille.
On muistettava, että välirauhansopimuksessa Suomi oli sitoutunut yhteistoimintaan liittoutuneiden valtojen kanssa sotarikoksista syytettyjen henkilöiden pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi. Ja ennen sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä oli paljastunut suuri organisoitu asekätkentä, joka varmaankin osaltaan tulehdutti ulkopoliittisia suhteita ja jolla radikaali vasemmisto sai lyömäaseen valtansa lisäämiseksi.
Voisi tietenkin ajatella, että Kekkonen toimi sotasyyllisyysasian primus motorina ja oli valmis uhraamaan muutaman sodanaikaisen johtomiehen halutessaan Karjalaa takaisin. Mutta koska Karjala jäi saamatta, niin hylkään koko ajatuksen ja pitäydyn aiemmassa teoriassani.
On muistettava, että välirauhansopimuksessa Suomi oli sitoutunut yhteistoimintaan liittoutuneiden valtojen kanssa sotarikoksista syytettyjen henkilöiden pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi. Ja ennen sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä oli paljastunut suuri organisoitu asekätkentä, joka varmaankin osaltaan tulehdutti ulkopoliittisia suhteita ja jolla radikaali vasemmisto sai lyömäaseen valtansa lisäämiseksi.
Voisi tietenkin ajatella, että Kekkonen toimi sotasyyllisyysasian primus motorina ja oli valmis uhraamaan muutaman sodanaikaisen johtomiehen halutessaan Karjalaa takaisin. Mutta koska Karjala jäi saamatta, niin hylkään koko ajatuksen ja pitäydyn aiemmassa teoriassani.
Vastaukset 7
Vanhimmat
UKK ennakoi tilanteen.
Sotasyyllisyydestä kun keskustellaan, niin pitää aina muistaa se.
Jos ketään ei olisi Suomessa tuomittu, niin vaarana olisi ollut se että Suomalaisia johtajia olisi istutettu Saksan sotasyyllisten kanssa samoihin oikeudenkäynteihin Muncheniin.
Silloin olisivat tuomiot olleet hirttotuomioita.
Kun oikeudenkäynnit ja tuomiot oli kerran käyty, niin länsimaisen oikeusperiaatteen mukaan heitä ei voitu enää uudestaan tuomita.
Sotasyyllisyys oikeudenkäynnit on muuten sovittu järjestettäväksi Jaltan sopmuksessa liittoutuneiden toimesta 1941.
Eli kuvitelma ettei mitään oikeudenkäyntejä olisi tullut on ihan turha, joka tapauksessa joku olisi jossakin tuomittu jonkun toimesta ...
Jälkeenpäin vaan yritetään tehdä oikeudenmukaisista tuomioista poliittista käsikassaraa. Suomi oli oikeusvaltio jo 40-luvulla.
ristiretki Neuvostoliittoa "unkultur" vastaan... Miksi oikeusvaltio sensuroi suurehkon osan Rytin puolustuspuheesta (Syytetyt puolustautuvat : presidentti Rytin, varatuomari Rangellin, professori Linkomiehen ja ministeri Ramsayn puolustuspuheet, 1946) ja kielsi sen esittämisen lehdistössä? Neuvostoliitto ja sen johtajat sekä kommunismi olisi pitänyt tuomita!!!
niitä hirttämään?
ollut... Ajankuvan mukaan bolshevismia vihattiin, olihan se aiheuttanut kaksi sotaa ensimmäisen vuonna 1918 ja toisen talvella 1939. Saksan avulla uskottiin saatavan menetetyt alueet takaisin ja hieman enemmänkin sekä Neuvostoliiton kukistuvan, mutta toisin kävi - kiitos USA.
suomalaisia tapettiin heidän lahjoittamillaan aseilla.
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=39732
Paasikivi ja Kekkonen olivat isänmaan asialla
TALA kirjoitti 15:41
Mielenkiintoista on havaita, että KAIKkI nyt sotasyyllisyyskysymyksestä kirjoittavat henkilöt - Max Jacobsson, Jukka Tarkka, Lasse Lehtinen, Hannu Rautkallio jne. - visusti vaikenevat, että juuri suomenruotsalaiset olivat ylinnä vaatimassa poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita.
Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan alkuperäisen kyselyn allekirjoittajat olivat:
Sotasyyllisyysvälikysymys 29.6.1945
Kansanedustaja Hertta Kuusinen (SKDL) ja 25 muuta kansanedustajaa tekivät 29.6.1945 välikysymyksen, joka koski sotasyyllisten saattamista syytteeseen ja poliittisia puhdistuksia.
Välikysymyksen allekirjoittajia olivat:
Max Sergelius (svenska vänstern)
Albin Wickman (rkp)
Nils Meinander (rkp)
C O Frietsch (rkp)
Levi Jern (rkp)
Albert Brommels (rkp)
John Österholm (rkp)
Ebba Östenson (rkp)
Matts Forss (rkp)
Helmer Smeds (rkp)
Lisäksi 13 SKDL:n edustajaa ja 3 SDP:n edustajaa.
Ruotsinkielisistä kansanedustajista peräti 67 % allekirjoitti välikysymyksen, 27 % SKDL:n edustajista ja 6 % sosiaalidemokraateista.
Välikysymyksestä käytiin päiväjärjestyksen ulkopuolelta keskustelu 4.7.1945 ja keskustelun sisältö on kuvattu Valtiopäivät 1945, pöytäkirjat 1, sivuilla 617-690. Silmiinpistävää on rkp:n edustajien imelä jälkiviisaus ja oman nahkansa pelastamisyritys. Niin, ylivoimaisesti suurin osuus välikysymyksen allekirjoittajista oli juuri rkp:sta.
Alkuperäinen välikysymys on luettavissa sivulla 552-555 em. teoksessa.
Aika velikultia nuo suomenruotsalaiset, sanoisi Väinö Linnakin – vai sanoisikohan? Ainakin suomalaiset nuoret tutkimusten mukaan edelleen 2000-luvulla pitävät suomenruotsalaisia epäisänmaallisina.