SAK - Suomen teollisuuden

Entäs akava ja sttk ?

Entäs Loimaan kassa. Käsittääkseni sekin turvaa palkansaajan elon työttömyyden varalta joksikin aikaa..

Luulin muuten, että maksava asiakas on se, joka pitää palkansaajan elossa, mutta voinhan olla väärässäkin. En ole viimeaikoina ehtinyt lukea uusimpia määritelmiä palkansaajan elossapysymisestä Stalinin arkistojen mukaan..

Vai selvisikö Stalinin arkistojen mukaan monta palkansaajaa elossa ?
No nyt mää hokasin, eihän ne ollutkaan palkansaajia, vaan toisinajattelijoita, jotka oli uudelleenkoulutuksessa.. Jotkus selvisi elossa, jotkut eivät selvinneet elossa...

Paljonkohan sellaisen riistoporvarin, kuin Heinäluoman Fortum osakeomistuksen myyminen vaikutti Fortumin tarpeeseen leikata esimerkiksi optio-ohjelmia, jolloin valtiolta jää saamatta noin 60% vero tulouttamatta mahdollisesti jäävistä optioista..

Niin että voisitko kirjoittaa uudestaan ylläolevan tekstin siten että me muutkin ymmärtäisimme?

Anteeksi unohdin. Kerran erääseen kesätyöpaikkaan konepajalle tuli juuri valmistunut diplomi-insinööri, ehkä jopa konepuolelta.
Työnjohtaja osoitti ensimmäisenä päivänä diplomi-insinöörille lattiaharjaa ja pyysi harjaamaan käytävän puhtaaksi.
Johon diplomi-insinööri tiuskaisi: " Mutta minä olen diplomi-insinööri".
Johon työnjohtaja: " Anteeksi unohdin, antakaa kun minä näytän mallia, miten tätä käytetään...".

No tässä se selitys lyhyen oppimäärän mukaan.

SAK:n paperiliitto halusi pitää huomattavasti muita paremmista saavutetuista eduista kiinni.
Paperitehtaat seisoivat, menettivät asiakkaita ja liikevaihtoa. Vuoden tulos meni kuralle ja tulevien vuosien tulos meni kuralle menetettyjen asiakkaiden myötä.

Paperitehtaiden on vähennettävä tuotantoa vastaamaan olemassa olevia asiakkaita. Tuotantokustannuksiltaan kalleimpia yksiköitä ja tehtaita suljetaan.

Jokaisen tehtaan sulkeminen ja yksikön poistaminen tuotannosta vähentää työvoiman tarvetta, joten osa joudutaan irtisanomaan. Irtisanotut joutuvat jäämään ansiosidonnaiselle ja sopeuttamaan kulutuksensa käytettävissä olevien tulojen mukaiseksi. 500 päivän jälkeen ansiosidonnainen loppuu ja kulutus täytyy sopeuttaa peruspäivärahan mukaiseksi.

Mitä useampi irtisanotaan, sitä enemmän myös muita palveluja, kuten automyyntiä, asunnon rakentajia ja muuta yrittäjiä joutuu sopeuttamaan liiketoimintaansa vallitseviin oloihin, irtisanomaan työntekijöitä ja lopettamaan liiketoimintansa kannattamattomana.

Ja kaikki vain siksi, että paperintekeminen Suomessa on kallimpaa saavutettujen etujen vuoksi ja välillä mahdotonta lakkoilun takia.
Jos paperitehtaat eivät lakkoile, niin sitten ahtaajat satamissa. Jos ahtaajat eivät lakkoile, niin sitten jäänmurtajat ovat työtaistelussa.
Joten Suomessa on keskimäärin kaikki päin vittua keskimäärin yhtä paljon keskimääräisesti jaettuna pitkin vuotta.

Voittaja näissä ei ole Suomi, eikä SAK,STTk tai AKAVA eikä palkansaajat, eikä edes EK vaan jokin toinen maa, jonkin toisen maan palkansaajat ja mahdollisesti jopa toisen maan ay-liike kasvaneen jäsenmääränsä ansiosta tuotannon lisääntyessä.

Joten, olisitko ystävällinen ja selittäisit tarkemmin mitä kohtaa et ymmärtänyt.

Muuten Suomessa ehkä 30 johtajaa tienaa yhtä paljon kuin 900 siivojaa. sehän on vain 1:30.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa johtajan ja työntekijän keskipalkan ero voi olla jopa 50 kertainen, suhteessa siivoojan palkkaan siis luultavasti 75-100 kertainen.

Ja yksi juttu, tampio. En ole EK:n puolestapuhuja.
Sellaiseen johtopäätökseen saattaisi päätyä vain keskinkertainen diplomi-insinööri konepuolelta ja ehkä muutama muukin, jotka eivät osaa käyttää lattiaharjaa lakaisuun saamansa koulutuksen perusteella ilman työnantajan järjestämää koulutusta...muun muassa paperitehtailla 40.000 euron keskipalkalla..

nyt en ymmärrä ? kirjoitti:

Niin että voisitko kirjoittaa uudestaan ylläolevan tekstin siten että me muutkin ymmärtäisimme?

Anteeksi unohdin. Kerran erääseen kesätyöpaikkaan konepajalle tuli juuri valmistunut diplomi-insinööri, ehkä jopa konepuolelta.
Työnjohtaja osoitti ensimmäisenä päivänä diplomi-insinöörille lattiaharjaa ja pyysi harjaamaan käytävän puhtaaksi.
Johon diplomi-insinööri tiuskaisi: " Mutta minä olen diplomi-insinööri".
Johon työnjohtaja: " Anteeksi unohdin, antakaa kun minä näytän mallia, miten tätä käytetään...".

No tässä se selitys lyhyen oppimäärän mukaan.

SAK:n paperiliitto halusi pitää huomattavasti muita paremmista saavutetuista eduista kiinni.
Paperitehtaat seisoivat, menettivät asiakkaita ja liikevaihtoa. Vuoden tulos meni kuralle ja tulevien vuosien tulos meni kuralle menetettyjen asiakkaiden myötä.

Paperitehtaiden on vähennettävä tuotantoa vastaamaan olemassa olevia asiakkaita. Tuotantokustannuksiltaan kalleimpia yksiköitä ja tehtaita suljetaan.

Jokaisen tehtaan sulkeminen ja yksikön poistaminen tuotannosta vähentää työvoiman tarvetta, joten osa joudutaan irtisanomaan. Irtisanotut joutuvat jäämään ansiosidonnaiselle ja sopeuttamaan kulutuksensa käytettävissä olevien tulojen mukaiseksi. 500 päivän jälkeen ansiosidonnainen loppuu ja kulutus täytyy sopeuttaa peruspäivärahan mukaiseksi.

Mitä useampi irtisanotaan, sitä enemmän myös muita palveluja, kuten automyyntiä, asunnon rakentajia ja muuta yrittäjiä joutuu sopeuttamaan liiketoimintaansa vallitseviin oloihin, irtisanomaan työntekijöitä ja lopettamaan liiketoimintansa kannattamattomana.

Ja kaikki vain siksi, että paperintekeminen Suomessa on kallimpaa saavutettujen etujen vuoksi ja välillä mahdotonta lakkoilun takia.
Jos paperitehtaat eivät lakkoile, niin sitten ahtaajat satamissa. Jos ahtaajat eivät lakkoile, niin sitten jäänmurtajat ovat työtaistelussa.
Joten Suomessa on keskimäärin kaikki päin vittua keskimäärin yhtä paljon keskimääräisesti jaettuna pitkin vuotta.

Voittaja näissä ei ole Suomi, eikä SAK,STTk tai AKAVA eikä palkansaajat, eikä edes EK vaan jokin toinen maa, jonkin toisen maan palkansaajat ja mahdollisesti jopa toisen maan ay-liike kasvaneen jäsenmääränsä ansiosta tuotannon lisääntyessä.

Joten, olisitko ystävällinen ja selittäisit tarkemmin mitä kohtaa et ymmärtänyt.

Muuten Suomessa ehkä 30 johtajaa tienaa yhtä paljon kuin 900 siivojaa. sehän on vain 1:30.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa johtajan ja työntekijän keskipalkan ero voi olla jopa 50 kertainen, suhteessa siivoojan palkkaan siis luultavasti 75-100 kertainen.

Ja yksi juttu, tampio. En ole EK:n puolestapuhuja.
Sellaiseen johtopäätökseen saattaisi päätyä vain keskinkertainen diplomi-insinööri konepuolelta ja ehkä muutama muukin, jotka eivät osaa käyttää lattiaharjaa lakaisuun saamansa koulutuksen perusteella ilman työnantajan järjestämää koulutusta...muun muassa paperitehtailla 40.000 euron keskipalkalla..

Lue lisää

kuluja kuin työvoimakustannuksia. Esityksesi on sinänsä ihan hyvä - tosiasiahan on, että palkkataso on metsäteollisuudessa korkea; takavuosina metsäteollisuuden työrauha ostettiin palkkoja korottamalla. Devalvaatio tuli sitten apuun, kun kustannukset karkasivat. Työvoimakustannusten osuutta on kylläkin pidetty kohtuullisina jatkuvalla tuottavuuden tehostamisella. Ei metsäteollisuuden työntekijöiden palkkataso Suomessa kuitenkaan sen kummempi ole kuin muualla Euroopassa.

Mutta puukustannukset ovat selkeästi korkeammat kuin esimerkiksi Ruotsissa. Mäntykuidun hinta esimerkiksi on edelleen, hinnanalennuksista huolimatta, Suomessa kymmeniä prosentteja korkeampi kuin Ruotsissa. Kun kantohinta joustaa hyvin vähän, joudutaankin jousto ottamaan etenkin metsäkoneurakoitsijoiden selkänahasta.

Suomen korkeat puukustannukset ovat nekin seurausta ennen harjoitetusta inflaatio-devalvaatio taloudenpidosta. Samoin kuin karanneita työvoimakustannuksia, piti myös korkeiksi liukuneita puukustannuksia korjata devalvaatioilla. Kantohintojen pudottaminen kertarysäyksellä ei ole mitenkään mahdollista.

Ylivoimaisesti suurin kustannuserä metsäteollisuudessa (puhun tässä koko ajan nimenomaan sellu-ja paperiteollisuudesta)ovat pääomakustannukset. Sille ei mahda mitään, tehtaiden on oltava isoja mm. jotta em. korkeat kustannukset voitaisiin edes osittain eliminoida. Suomen tehtaat ovat myös teknisesti ensilluokkaisia, toisin kuin esim. USA:sa. Mutta se on sitten jo toinen juttu.