Päiväkirjani!
Tässä päivässä ei ole mitään erikoista.
Ajattelen vaan kuinka sairastin vesirokon lapsena , ilman erästä henkilöä jota ajattelen.
Odotan vain , tulossa naapurit kylään :)
Kuin vapaamittainen runo
kerrankin intohimottoman tyyni
Tässä päivässä ei ole mitään erikoista.
Ajattelen vaan kuinka sairastin vesirokon lapsena , ilman erästä henkilöä jota ajattelen.
Odotan vain , tulossa naapurit kylään :)
Kuin vapaamittainen runo
kerrankin intohimottoman tyyni
Vastaukset 1
Vanhimmat
on kokonainen päiväkirjasivu, toinenkin. Sängyllä yksin karanteenissa istuessani näin ikkunasta sairaalan takapihan ja sitä halkovan polun. Lapsenmaailmani ääriraja kulki sairaalan takana olevassa synkässä metsässä. Vanha mies kulki päivittäin polkua, tuli metsän uumenista ja palasi sinne jonkun ajan kuluttua kasseineen. Lapsenmieleni punoi tarinaa kaukana maailmasta asuvasta kodittomasta yksinäisestä vanhuksesta, kirjoitti sen kirjaksi mielen sopukoihin ja palasi siihen usein...hmm, silloin sai lakkalimsaakin...