Virtsan virtausmittaus ja kystoskopia

Pitääkö kystoskopiaan mennä pissaamaatta täydellä rakolla? Pitääkö tutkimushuoneessa sitten pissata ennen toimenpidettä vai miten siellä toimitaan? Eikö
virtsatiet vain puuduteta geelillä? Pelottaa vähän!!

Virtausmittaus meni mullakin ensin käsille, kun koeolosuhteet olivat juuri sellaiset, että ovea ei saanut lukkoon ja varattu-kyltistä huolimatta joku kävi koko ajan ovenraossa. Jäi mittaus tekemättä, mutta diagnoosi saatiin muuten.

Toinen "vaikea" testi oli virtsateiden varjoainekuvaus, jossa rakko täytetään katetrin kautta röntgenvarjoaineliuoksella ja sitten pystyyn nostetulla röntgenpöydällä otetaan liikkuvaa kuvaa samalla kun virtsaat pulloon. Vieressä seisoo röntgenlääkäri lyijyessussaan valmiina painamaan nappulaa.

Itse sain sentään tilanteessa työvoiton. Muu henkilökunta poistui tilasta, valot himmennettiin ja vesihana pantiin lirisemään (no, mulla se ei hirveesti vaikuttanut). Sitten punasteltiin ja pinnisteltiin. Sitten vasta kun keksin alkaa heittämään kevyttä läppää röntgenlääkärille (nuori, erittäin hyvän näköinen neitokainen), kuin yllättäen sain pissattua... ehdi vaan sanomaan, että kai sulla on sormi nappulalla, nyt meinaan tulee... Ja hienot filmit tulikin ja sitä mukaa diagnoosi ja leikkaus...

Ehdotan, että kerrot tutkimukseen mennessäsi ujosta pissasta ja esität toivomuksen lukituista ovista, vähistä valoista ja vähästä yleisöstä. Sittten vaan silmät kiinni ja kuvittelet itsesi mieluisaan paikkaan pissalle (kotivessaan tai vaikka rauhaisaan rantapuskaan mökin rantaan).