Mikäli rukoilee jonkun henkilön puolesta, niin pitääkö sitä tehdä joka ikinen päivä, että Jumala älyää pitää kyseisestä ihmiesetä huolta?? Vai onko hän niin saamaton, että joka päivä pitää muistuttaa, että hän niin tekisi? Ja jos pitää rukoilla, niin pitääkö se tehdä kuinka monen tunnin välein? Kuinka äkkiä Jumala unohtaa huolehtimisen? Vaikka kyseinen henkilö rakas onkin, niin kädet koko ajan ristissä kulkien on jo työlästä..
Rukouksesta
kysyn..
7216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kaksi uskovaa voi sopia asian, ja sitten anoa sitä. Kun se on Jumalan sanan mukainen asia, esim yltäkylläisyys (Joh 10:10), se saadaan.
Eli riittää kun kerran rukoilette, ettekä sitten enää kumpikaan muuta suunne tunnustusta tuosta asiasta. Mutta jos puratte rukouksen seuraavana päivänä olemalla eri mieltä siitä asiasta mitä olette anoneet, ei se tietenkään toimi. Epävakainen on kuin sellainen jota tuuli ajaa minne sattuu. Mutta olkoon puheemme kyllä kyllä ja ei ei. Eli olemme päättäväisiä siitä mitä haluamme, me saamme sen.
Sopimusrukouksen lupaus ja ohje on tässä:
-----------------------------------------
[JKR: Matt. 18:19]
Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa ja anoo sitä, he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa.
muita rukoilijoita.. tarkoittaako se sitä, että yksin ei kannata rukoilla ollenkaan..
"Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. 6 Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.
7 "Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. 8 Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään. 9 Rukoilkaa te siis näin:
-- Isä meidän, joka olet taivaissa!
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
10 Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä
niin kuin taivaassa.
11 Anna meille tänä päivänä
jokapäiväinen leipämme.
12 Ja anna meille velkamme anteeksi,
niin kuin mekin annamme anteeksi
niille, jotka ovat meille velassa.
13 Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.*
siis kun rukoilet! isä meidän rukous, tule olla se malli mille oma rukouksesi, minkä omin sanoin muotoilet omalla tavallasi, ehkä kysyt miksi näin ??lueppa rukous ja jää miettimään mitä esimerksi ,,Tapahtukoon sinun tahtosi,,oikeastaan tarkoittaa, onko se van sanan helinää vai tarkoitammeko todella sitä rukoilesamme.
rukouksessa tärkeintä on rukoilla sydämellä ja luovuttaa oma tahtomme Jumalalle.
isä meidän auttaa jotkin toista ihmistä..
van niin voit oppia ,rukous on keskustelua JUMALAN kanssa ,siinä ollan oikeasti sydän avoinna, sekä antaman että saaman.
Jeesus rukoilee Getsemanessa
39 Jeesus lähti kaupungista ja meni tapansa mukaan Öljymäelle. Opetuslapset seurasivat häntä. 40 Tultuaan sinne Jeesus sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen." 41 Itse hän meni vähän edemmäs, kivenheiton päähän, polvistui ja rukoili: 42 "Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun." 43 Silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä.*
huomaa Jeesuksen sanat rukouksessa ,,Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun,,
isä meidän rukous on JEESUKSEN OPETTAMA RUKOUS ,KUN RUKOILEMME NIIN ETTÄ KUNIOITAMME TAIVALISEN ISÄMME TAHTOA ,TÄYTTYY TUO ISÄ MEIDÄN RUKOUKSEN SANOMA ,VAIKKA KÄYTTÄISIMME OMIA SANA MUOTOJA .
Rukous on monella tapaa meille ihmisille mysteeri. Jeesus itse rukoili paljon Jumalan edessä oman työnsä loppuun saattamisen kuin ihmistenkin puolesta. Minä jotenkin ymmärrän rukouksen yhteydenpidoksi Jumalan kanssa.
Kun on paljon rukouksessa jonkun ihmisen puolesta ja on ottanut sen kannan, että jotain alkaa tapahtua ja se tapahtuu pian, saattaa olla, että tulee pettymyksiä kun aikaa vierähtää.
Sitä rukoilee ja odottaa, että Jumala nyt pian vastaa ja koska vastausta ei pian sitten kuulukaan, tulee uupumus. Pettyy itseensä ja omiin voimiinsa rukoilijana ja pettyy siihen ettei Jumala vastaa. On ihan hyvä että tunnistaa nämä pettymyksen tunteet ja osoittaa ne ihan oikeaan osoitteeseen, eli Jumalan työpöydälle. Varmaan jokaisella Jumalaa rukoilevalla on ihan samoja kokemuksia. Tulee uupumuksesta nousevaa kiukun ja katkeruuden tunnetta. ”Täällä minä kuopassa kailotan ja sinä Isä et kuule, oletpa melkomoinen Jumala!, minä olen yksin ja kukaan ei kuule!”.
Ihan tuttua. Minä, Jumala, Minä, rukoilen – Minä! ja sinä jumala, sinä, sinä dementoitunut vanha sekopää et vastaa, alahhan selittää…
Ihan normaalia säätöä – tämmösiä me ihmiset ollaan. Jumala kuitenkaan ei ole sen enempää kuuro kuin mykkäkään, vaikka siltä tuntuu. Hänellä on tämän maailman ohjakset käsissään ja Hän on se joka työstää tämän maailman alusta loppuun asti. Onnemme on, että Isä tuntee ihmisluonnon ja suhtautuu siihen kärsivällisesti, armollisesti.
Rukous toisen puolesta ei aina toteudu päivässä – viikossa – kuukaudessakaan. En käy nyt tässä arvailemaan ollenkaan että miksi ei sinun kohdallasi, koska minulla ei ole sellaista yliluonnollista tietoa kohdaltasi. Sen voin sanoa, että tilanne on nähty ylhäältä ja se hoidetaan Jumalan tarkoittamalla tavalla. Sinä kehityt ja ystäväsi kehittyy omaa tahtiaan Jumalan lapsina, johon kuuluu kaikki ikävaiheet. Kuule Jumala on enemmän kun maanpäälliset hyvätkään ihmiset – Hän Rakastaa sinua ja ystävääsi – Kasva ja ole rehellinen hänen kasvojensa edessä edelleenkin. Jos et jaksa rukoilla niin sano se Jumalalle ihan suoraan. ”Nyt ottaa päähän ja riittää – minä en enää rukoile, hoida homma”. Suoruus ja rehellisyys Jumalan edessä on sitä suurinta luottamusta jota sinä voit Hänelle antaa. Anna Isän hoitaa niin itseäsi kuin ystävääsikin armossa, kuuliaisuudessa ja kestävyydessä.
Mä taimi olen sun tarhassas ja varten taivasta luotu….
Se on vähän niin kuin pakko.. Mietin vain että onko siitä mitään hyötyä. Jos Jumala ei kutenkaan piittaa siitä, että toivon hänen pitävän huolta siitä jonka puolesta rukoilen. Sittenhän periaatteessa rukoilen ihan turhaan. Ja jos Jumala vain tympääntyy siihen, että aina jankkaa yhestä ja samasta tyypistä. Varsinkaan kun en edes tiedä onko tämä ihminen edes elossakaan ja jos ei ole, niin sitten varsinkin taitaa rukoukset olla turhia, sillä eihän kristinuskon mukaan kukaan enää voi valita pelastusta kuoleman jälkeen, vaikka kuinka joku rukoilis puolesta.
Ja entäs jos välittäisin ihmisestä enemmän kuin vain lähimmäisenrakkudesta. Enkös silloin rukoile "omasta himosta" ja sehän jos mikä on synti. Eli jos ei rakkudesta johtuvaa rukousta hyväksytä, niin kaikki rukoukseni lienee sitten ihan turhaa. Eikös se isä miedän rukous juuri sitä tarkoita. Pitää rukoilla niin että ei ole omat vaikuttimet mukana. Ankeeta on elämä uskovilla.