Ollila moitti tutkimus- ja kehitysmenojen pienuutta
( 31.10. 16:07 )
Nokian pääjohtaja Jorma Ollila arvostelee Euroopan unionin tutkimus- ja kehitysmenojen pienuutta verrattuna maatalous- ja aluetukiin.
Ollilan mukaan tutkimus ja kehitys sai viime vuonna tyytyä vain 8 prosenttiin EU:n budjettivaroista, vaikka Euroopan tulevaisuus rakentuu niiden varaan. Samaan aikaan maatalous sai 45 prosenttia ja aluekehitys 31 prosenttia EU:n budjetista.
– Jos jatkamme nykytiellä, emmekä kehitä korkean osaamisen erityisaloja, jäämme kohta uudenlaisen Kiina-ilmiön jalkoihin, Ollila varoitti.
Hän puhui Oskari Vilamon rahaston vuosijuhlassa Helsingissä. Rahasto myönsi Ollilalle tunnustuspalkintonsa. (STT)
( 31.10. 16:07 )
Nokian pääjohtaja Jorma Ollila arvostelee Euroopan unionin tutkimus- ja kehitysmenojen pienuutta verrattuna maatalous- ja aluetukiin.
Ollilan mukaan tutkimus ja kehitys sai viime vuonna tyytyä vain 8 prosenttiin EU:n budjettivaroista, vaikka Euroopan tulevaisuus rakentuu niiden varaan. Samaan aikaan maatalous sai 45 prosenttia ja aluekehitys 31 prosenttia EU:n budjetista.
– Jos jatkamme nykytiellä, emmekä kehitä korkean osaamisen erityisaloja, jäämme kohta uudenlaisen Kiina-ilmiön jalkoihin, Ollila varoitti.
Hän puhui Oskari Vilamon rahaston vuosijuhlassa Helsingissä. Rahasto myönsi Ollilalle tunnustuspalkintonsa. (STT)
Vastaukset 18
Vanhimmat
...
Minäkin haluan uuden muskelitraktorin, kosk naapuri vaihtoi uusimpaan. Omani on jo 2003 mallia, eli ikäloppu.
Ollila puhuu soopaa. Kyllä jokaiselle tilalle pitää saada uusimmat pelit ja vehkeet. Sitä paitsi Massey-Fergusonin uusi malli on vain 600 000 euroa ja rapiat. Kyllä Kekkosen aikoina tuollaisia pikkurahoja sai sentään helposti.
Meillä maksetaa Keski- ja Pohjois-Suomessa valtavia kansallisia tukiaisia, niin että maataloutemme on sitä kannattavampaa mitä pohjoisemmaksi mennään- ja kauemmas kuluttajista.
Lappiin (Tervola) on jopa rakennettu Suomen nykyaikaisin maatalousoppilaitos.
Esimerkiksi maidolle maksetaan suurimmillaan 32 senttiä/litra Suomen valtion varoista lisähintaa, kun EU-tuottaja saa tuollaista hintaa keskimäärin
kokonaistuottajahintana: suomalainen tuottaja saa vielä tuon 32 sentin päälle 42 senttiä meijerin tuottajahintaa, lisäksi valtaisat (jopa 700 000 euron) investointiavustukset (ei tarvitse maksaa takaisin) navettarakentamiseen ja muita kansallisia tukia vielä normaalien EU-tukien päälle. Tuollainen 100 000 KANSALLINEN tuki/vuosi pohjoisen maitotiloilla ei ole edes harvinaisuus.
Kepulainen maatalouspolitiikka on perseestä. Tukia pitää muuttaa niin, että kepulainen tunturiviljely loppuu.
Kepun maatalouspolitiikan tarkoituksena on tehdä Suomesta maidontuotannon mallimaa.
Avustus (ei tarvitse maksaa takaisin):
nuori tuottaja....muu tuottaja, +lisätuki (5v. aikana valmistuksen jälkeen) %
(päälle saattaa tulla lainakorkotukia)
Rakennukset:
Lypsykarja....45(+10)..30(+15)%
lihakarja.............45(+10)..30(+15)%
sikala................45..30%
lammas................45(+10)..30(+15)%
broilerikasvattamo...........45..30%
viljan ja heinäkuivuri...25..20%
(eläintila) kaasutiivit ym varastot, lantalat......45..30%
emakkosikaloiden "yhteisön vaatimukset ylittävien
eläintilojen rakentamisen kustannukset".....75%
jalostuslampaitten hankinta...60...50%
jalostusnautojen hankinta....60..50%
maatalouden sadonkorjuukoneitten hankinta yhteiskäyttöön...0%
Perunan ja sokerijuurikkaan nostokoneet, yhteisk...45..30 %
salaojitus........20%
kalustovajat.......... 0%
Lähde: Suomen säädöskokoelma 2004 No 1436-1437
Maksetaan normaalien EU-tukien päälle Suomessa:
Kansallisista varoista (=Suomen valtion budjetista) maksettavia extra-tukia (senttiä/litra):
Ulkosaaristo, alueet A ja B............. 4,2 s/l
Manner-Ahvenanmaa....................... 4,2
Muu A ja B-alue......................... 3.0
C1...................................... 7,4
C2...................................... 8.0
C2P..................................... 9,3
C3-P1...................................12,3
C3-P2...................................14,0
C3-P3,P4................................16,6
C4-P4...................................21,3
C4-P5...................................30,5
Muita tukia (euroa/eläinyksikkö):
Emolehmät
AB.............. 74 e/ey
C1.............. 287
C2.............. 287
C2P............. 363
C2P1P2.......... 438
C3P3P4.......... 438
C4P4............ 623
C4P5............ 623
Sonnit
AB.............. 210
C1.............. 410
C2.............. 418
C2P............. 494
C2P1P2.......... 570
C3P3P4.......... 570
C4P4............ 755
C4P5............ 755
Uuhet
AB.............. 87
C1.............. 344
C2.............. 352
C2P............. 428
C3P1P2.......... 756
C3P3P4.......... 857
C4P4............1042
C4P5............1042
Siat
emakot ja karjut..... lihasiat.
AB.............. 215....215
C1.............. 304....304
C2.............. 293....293
C2P,C3-C4....... 315....315
kanat
AB.............. 204
C1.............. 265
C2.............. 259
C2P............. 293
C3-C4........... 315
A ja B-alue on Pori-Jämsä-Lappeenranta linjan eteläpuolta, C-alue siitä pohjoiseen numerojärjestyksessä
Lähde:
Suomen säädöskokoelma 2004 No 11
Suomen säädöskokoelma 2004 No 12-20
ONKO EU-KANSALAISTEN MITTA TÄYTTYMÄSSÄ?
Ranskan oikestopuolueen murskaava tappio alueellisissa vaaleissa viime viikonloppuna oli raju isku presidentti Jacques Chiracin ajamalle politiikalle. Äänestäjät osoittivat selvästi mieltä korkeaa työttömyyttä, taloudellista pysähtyneisyyttä ja julkisen sektorin leikkauksia vastaan.
Saksassa sosiaalidemokraattinen kansleri Gerhard Schröder on kokenut samanlaisia vaikeuksia alueellisissa vaaleissa ja hän joutui epäsuosionsa vuoksi luopumaan puolueen puheenjohtajuudesta.
Laajat julkisen sektorin uudistukset (Plan 2010) käsittävät leikkauksia mm. työttömien päivärahoissa, eläkkeissä ja terveydenhuollossa. Samalla yrityksille tehdään helpommaksi erottaa työntekijöitä. Tämä on johtanut suoranaiseen rettelöintiin poliittisissa keskustelutilaisuuksissa ja helmikuussa mielenosoittajat kävivät sosiaaliministeri Ulla Schmidtin kimppuun ja ministerin alkujaan yhden hengen henkivartija on muuttunut neljän hengen kaartiksi. Uutta Saksassa on, että aggressiivisuus ei ole kotoisin ääriliikkeistä vaan yhteiskunnan keskikerroksista.
Itävallassa on lyhyessä ajassa kerätty lähes 650.000 allekirjoitusta sosiaalista alasajoa ja militarisointia vastaan. Nimenkeruuliikkeen lehdistötiedotteen mukaan "tulos osoittaa, että nopeasti kasvava määrä ihmisiä ymmärtää todelliset syyt sosiaaliseen alasajoon eivätkä enää suostu siihen".
Espanjassa oikeistojohtaja ja pääministeri Jose Maria Aznar hävisi äskettäin vaalit mm. häikäilemättömän Irak-politiikkansa takia.
Sama kohtalo uhkaa Englannin työväenpuolueen pääministeriä Tony Blairia. Hänen Irak-politiikkansa raivostutti ja raivostuttaa edelleen laajoja kansalaispiirejä yli puoluerajojen. Sama koskee hänen täysin kritiikitön suhtautuminen EU:n tulevaan perustuslakiin, josta selvä enemmistö englantilaisista haluaa kansanäänestyksen jota Blair vastustaa.
Italiassa, mielenosoituksia on pidetty tiheään tahtiin sekä sosiaalisesta alasajosta että Irak-sodasta. Pääministeri Berlusconi ei paljon välitä kansan mielipiteistä, mutta mielenkiintoista on että EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi, joka on palaamassa kotimaansa politiikkaan on esittänyt italialaisten joukkojen vetäytymistä Irakista.
Toukokuun 1 päivänä otetaan juhlallisin menoin vastaan 10 uutta jäsenmaata, joilta kuitenkin on evätty "työvoiman vapaa liikkuminen", jota on pidetty EU:n eräänä perusvapautena.
Lisäksi merkittävä määrä vanhoja jäsenmaita on vaatinut EU-budjetin jäähdyttämistä juuri hetkellä jolloin kipeimmin taloudellista apua tarvitsevat uudet jäsenmaat tekevät tuloaan. Tämäkö on se poliittisen eliitin kiihkeästi mainostettu solidarisuus Itä-Euroopan maita kohtaan, johon vedoten Ruotsi yritettiin houkutella EMU:un ja irlantilaisia houkuteltiin äänestämään kyllä Nizzan sopimukselle?
Tämän mylläkän keskellä EU:n poliittinen eliitti ajaa kiihkeästi EU:lle perustuslakia, johon on sisäänrakennettu mekanismi sosiaalipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan harmonisointiin elinkeinoelämän ja suuryritysten ehdoilla.
Perustuslaki myös velvoittaa jäsenmaita parantamaan sotilaallisia voimavaroja, siis myöntämään enemmän rahaa militarisointiin. Sen lisäksi EU:lle ollaan perustamassa oma armeija jonka toiminta-alue ulottuu EU:n rajojen ulkopuolelle ja jonka tehtäväkuvaus on niin laaja että puhdas sodankäynti on vain "julkista siunausta" vailla.
Eurooppalaiset ovat monin tavoin viime aikoina osoittaneet syvän pettymyksensä poliittiseen eliittiin ja tämän kyvyttömyyteen kuunnella kansalaisia.
Tilanne ei parane pakottamalla eurooppalaisia hyväksymään EU:lle perustuslain, josta ei ole kunnolla keskusteltu missään jäsenmaassa ja jota merkittävä määrä kansalaisia torjuu kokonaan.
70 % EU-maiden (EU-25) kansalaisista toivoo kansanäänestyksiä asiasta. Ellei niitä järjestetä eurooppalaisten pinna saattaa palaa lopullisesti - kohtalokkain seurauksin!
Niin. Tätä menoa kun jatketaan, niin voidaan muutaman vuoden sisällä lopettaa puheet eurooppalaisesta huipputeknologiasta. Intia ja Kiina menevät Euroopan ohi niin että heilahtaa. Tuotanto on pitkälti jo siirretty kaakkois-aasiaan - seuraavana menee tuotekehitys. Ja euroopan johtajat (mukaanlukien suomi) soutavat ja huopaavat maatalouspoliittisten kysymysten kanssa. Poikien pitäisi alkaa miettimään, että mistähän ne rahat maatalouden tukemiseen saadaan, jos muusta teollisuudesta ei välitetä. Nokiankin maksamilla verotuloilla pysyy moni jyväjemmari leivässä kiinni. Ei hyvältä näytä nykymeno.
Wiljami
Oheinen tutkimus osoittaisi, että investointi innovaatioihin olisi yritykselle hyödyllisempää kuin ulkoistaminen. On myös viitteitä siitä, että yritykset eivät ole vaivautuneet edes pohtimaan yrityksen kehittämistä, kun tarjolla oli ulkoistamisvaihtoehto. Julkinen rahoitus on vain yksi tekijä - yritysten on itse investoitava ja ennenkaikkea - EUn on tuettava eurooppalaista pienyrittäjyyttä tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksessaan. Kyse ei ole pelkästään maataloudesta - kyse on fotosynteesin hyödyntämisestä - siihen tarvitaan innovaatioita, sillä pelloilla voi tuottaa myös lääkkeitä. Sen lisäksi - onneksi ranskalaiset kunnioittavat elämänlaatua - koko idea elintarvikkeiden tuottamisesta maailman toisella puolella on järjetön.
http://trendchart.cordis.lu/tc_article.cfm?NEWSID=11&ID=3046
Eikös nämä kaikki maataloushuopaamiset pitänyt siirtymän historiaan, kunhan vain liitymme EUvostoliittoon? Näinhän meille äänestäjille ennen EU-kansanäänestystä vakuuteltiin. Oliko tämä(kin) lupaus valhetta vain?
...näinkin sanoa. Kepu petti taas nekin lupaukset. (Kuten kyseiselle lajille on NIIN tunnusomaista). Pekkarinen ei ole antanut kauppa- ja teollisuusministerinä mitään muita kuin maatalouspoliittisia lausuntoja. Kuten viimeksi tuo ohran jalostus polttoaineeksi ("mutta tähän tarvitaan lisätukea").
Kohta kiinalaiset tuovat tietokoneita ja kännyköitä Suomeen. Suomalaiset vievät kiinaan ruisjauhoa. Tällaista se on meno kepun suomessa.
Wiljami
...tässä välissä ei olisi ollut kahta Lipposen hallitusta. Ja eikös se Ollila arvostellut tätä koko EU:n, eikä vain Suomen tutkimus/maatalousrahojen kohdentamista? Vai hallitseeko "kepu" koko eeuuta?
...
Ilmeisesti hän liikkuu jossakin nk. nuoruutensa demokraattisissa piireissä, kun puhuu mitä puhtainta eurosossu propagandaa.
Eikö äijällä ole ollenkaan arvostelukykyä.
Mihin joku Nokia tarvitsisi jotakin EUuun tutkimusrahoja.
Eivät suuret, itseäänkunnioittavat yritykset sekaannu johonkin noin alatason pilipali-juttuihin kuin joku naurettava EUuun tukimussektori; sehän taannuttaisi alta aikayksikön minkä tahansa yrityksen toiminnan, joka johtaisi välittömästi pörssikurssin syöksyyn.
Ollila ei voi olla tosissaan; ei hän voi olla noin tyhmä. Mitähän tuossa on takana.
Sitä paitsi noita EUuun kollektiivisesti
kierrätettyjä tutkimusrahoja jää aina valtavasti käyttämättä, minkä kyllä uskon.
Euroopassa on sentään niin fiksuja firmoja, että pysyvät kaukana noista EUuun teknologia-tutkimushokemista, joilla ei ole mitään katetta.
Olen todella huolissani, että jopa suomalainen metsäteollisuus on niin tyhmä, että se kuvittelee
tuon EUuun tutkimustoiminan olevan jotenkin jopa arvokasta. En voi uskoa, että siellä ollaan noin typeriä tai mistä sitä tietää.
Kaiken kaikkiaan maatalousrahojen ja jonkun EUuun
pilipali 'teknologia ja tutkimus'-'investointien' asettaminen jotenkin toistensa vastakohdiksi ja
resursseista kilpailijoiksi on naurettavaa, jjonka jokainen tietää; sen tietää Ollila sen tietää koko EU ja parhaiten ne, jotka niistä asioista päättävät.
Nekin rahat voisi suoraan käyttää suomalaisten maanviljelijöitten koneitten ja muun tekniikan uusimpiin saavutuksiin ja aina korskeampien ja näyttävämpien traktorien ja karjatalouden ihmevehkeitten kehittämiseen ja kaluston vuosittaisen uusimiseen ja päivitykseen, ettei tarvitse huristella vuoden vanhoilla malleilla pelloilla ja metsissä.
Onks Ollila todella noin tyhmä!
Ei Nokia ole ainoa korkean teknologian yritys Euroopassa...ja sitäpaitsi ihmisten koulutus kuuluu yhteiskunnalle.. myös yliopistojen ylläpito
...jonkunlaista toditusaineistoa, että joku eurooppalainen, menestyvä, aikaansa seuraava yritys jotenkin hyödyntäisi EUuun nyt paljon esillä ollutta teknologia&tuotekehitys&tutkimuspuolta tai ylipäänsä edes kuvittelisi saavansa siitä jotakin itselleen.
Jos niitä löytyy niin ne ovat sitten jo jotenkin konkurssisa muutenkin.
Tämä on minun kantani ja olen jotenkin täysin vakuuttunut asiasta, että näin on.
yhtyä tuohon näkemykseen. Ollila kuuluu siihen rapparien "illuminaattin" minkä pääasiana on:
"Novus ordo seclorum" (uusi maailman järjestys).
Osaamisen kehittämiseen tulee panostaa sekä Suomessa että EU:ssa. muuta tietä hyvinvoinnista kiinni pitämiseen ei ole.
Maatalouttakin tulee kehittää, muttei samanlaisen elintarvikeraaka-aineen bulkkituotantoa tukemalla, mitä muualla tuotetaan enemmän, halvemmalla ja useampia satoja vuodessa.
Suomalaisen ruoan kilpailuetu löytyy lähituotannosta ja luomusta. Nyt olisi keskustalainen luovuus keskitettävä Suomelle ominaisen maataloustuotannon ja laajemminkin maaseudun monipuolisten elinkeinojen kehittämiseen, sillä maataloustuki nykyisellään synnyttää reagointijäykkyyttä, joka haittaa maatalouden kehittämistä.
Joka hieman perehtyy maatalouden tappiollisuuteen ja Euroopan edut vaarantaviin EU-tukiaisiin sekä niiden päälle Suomessa sataviin, mielikuvituksen rajat ylittäviin, kansallisiin tukiaisiin, ymmärtää, että maatalous ei ole vain kiviriippa, vaan talouden ja kehityksen uhka.
Maatalous on kuin Intian pyhä lehmä tai Kekkosajan neukkula, jota ei muka saa arvostella eikä edes järkevästi arvioida. Maatalouden pysähtyneisyyden puolestapuhujien argumentit ovat epä-älyllisen mantran toistoa.
Suomessakin on viimein valittava Nokian ja MTK:n välillä. On valittava kehittyvä ja tuottava talous tai toiminnallisesti ja henkisesti 1700-lukua kummitteleva maa"talous".