Evoluutionäkemyksen filosofinen tausta

Peter.M

Kuinka pitkälle evoluutionäkemys nojaa suoraan empiiriseen todistusaineistoon, ja kuinka pitkälle voidaan mikroevolutiivisten prosessien riittävyys selittää koko eliöstömme moninaisuus, osoittaa toistettavien kokeiden kautta?Ja toisaalta kuinka suuria johtopäätöksiä voimme tehdä epäsuorien havaintojen ja induktiivisen järkeilyn pohjalta, menettämättä tieteellistä uskottavuutta?

Nähdäkseni meillä ei ole ensimmäistäkään suoraa empiiristä havainto sellaisesta muutoksesta jonka evoluutionäkemys ennustaa pitkällä aikavälillä tapahtuvan.Tarkoitan esim.muutosta liskosta linnuksi tai apinasta ihmiseksi.Pitkä aika asettaa tietysti rajan empiiristen kokeiden/suorien havaintojen tekemiselle, jolloin esitetyn kaltaisen muutoksen toteutuminen muuttuu luonteeltaan filosofiseksi, joskin induktioon perustuvaksi lisäoletukseksi.

Mielestäni on kuitenkin perusteltua kysyä, miten evolutiivisesti näin ratkaisevan vaiheen muuttuminen filosofiseksi lisäoletukseksi, tekee koko näkemyksen tieteelliselle uskottavuudelle?

Lähtökohtaisesti evoluutionäkemys olettaa kaiken olevan selitettävissä naturalistisesti, poissulkien kaiken yliluonnollisen.Premissinä se on kuitenkin luonteeltaan metafyysinen, sillä vaikka meillä on monenlaisia luonnollisia prosesseja, jotka toimivat luonnonlakien puitteissa, emme voi silti olla varmoja siitä, että luonnonlait/prosessit itsessään olisivat syntyneet luonnollisten prosessien kautta, vai onko esim.Luoja asettanut luonnonlait/prosessit ylläpitämään elämää.

Tiede on naturalistista ja se on ihan ok, kunhan ymmärrämme myös sen, että se asettaa tieteelliselle tutkimukselle aika tiukat rajat, jonka puitteissa toimia. Sillä todellisuudessahan voimme olla varmoja vain siitä mitä voimme naturalistisen tieteen asettamien metodien avulla osoittaa todeksi.

Kysyisinkin, että eivätkö naturalistisen evoluutionäkemyksen kannattajat ylitä omat valtuutensa, vakuuttaessaan tieteellisenä totuutena kaiken olevan vain naturalististen prosessien aikaansaamaa, vaikkei sitä naturalistisen tieteen metodein pystytä ratkaisevilta osin edes tutkimaan?

52

2127

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mke

      "Kuinka pitkälle evoluutionäkemys nojaa suoraan _empiiriseen_ todistusaineistoon, ja kuinka pitkälle voidaan mikroevolutiivisten prosessien riittävyys selittää koko eliöstömme moninaisuus, osoittaa _toistettavien kokeiden_ kautta?"

      Jos yrität edellyttää biologiselta tutkimukselta tiukkaa empiirisyyttä ja toistettavuutta, niin et ymmärrä biologiaa tieteenalana.

      "Nähdäkseni meillä ei ole ensimmäistäkään suoraa empiiristä havainto sellaisesta muutoksesta jonka evoluutionäkemys ennustaa pitkällä aikavälillä tapahtuvan."

      Voivoi, tällainen suoranainen lässytys havainnon pyhyydestä ja mutkattomuudesta tuo mieleeni, että et taida ymmärtää edes tieteen luonnetta.

      "Lähtökohtaisesti evoluutionäkemys olettaa kaiken olevan selitettävissä naturalistisesti, poissulkien kaiken yliluonnollisen."

      :D :D

      "Premissinä se on kuitenkin luonteeltaan metafyysinen--"

      Hehehe. Sitä se ei kuitenkaan ole.

      "--että se asettaa tieteelliselle tutkimukselle aika tiukat rajat, jonka puitteissa toimia."

      Miten niin tiukat rajat? Nähdäkseni tämä aggressiosi kohde naturalismi ei ole kyennyt rajaamaan tieteelle tiukkoja rajoja, vaan ainoastaan rajannut tieteestä pois selitysmalleja, joilla ei ole minkäänlaista järkevää selitysvoimaa. No joku voi tietysti harmitella, että naturalismin takia flogistoniin ei voi enää turvautua. Pirun naturalismi, miksi rajaat ajatteluamme niin paljon, etkä anna enää meidän turvautua mielikuvitukseemme? Mielikuvitukselliset selitykset kuuluvat tieteisiin! Tämä kaikki on tietysti evoluution syytä ja filosofian syytä.

      "Evoluutionäkemyksen filosofinen tausta--"

      "--muuttuu luonteeltaan filosofiseksi, joskin induktioon perustuvaksi lisäoletukseksi."

      Et taida ymmärtää kunnolla filosofian merkittävyyttä. Kyseessä on sentään, toisin kuin uskonto, suuntaus, joka on merkittävästi lisännyt tietouttamme tieteen luonteesta.

      • Iso-Hese

        "Jos yrität edellyttää biologiselta tutkimukselta tiukkaa empiirisyyttä ja toistettavuutta, niin et ymmärrä biologiaa tieteenalana."

        Valaiseppa asiaa meille.

        "Voivoi, tällainen suoranainen lässytys havainnon pyhyydestä ja mutkattomuudesta tuo mieleeni, että et taida ymmärtää edes tieteen luonnetta."

        Pitäisikö tuosta vastauksesta päätellä että sinä ymmärrät?

        "Hehehe. Sitä se ei kuitenkaan ole."

        Vaan mitä?

        "Miten niin tiukat rajat? Nähdäkseni tämä aggressiosi kohde naturalismi ei ole kyennyt rajaamaan tieteelle tiukkoja rajoja, vaan ainoastaan rajannut tieteestä pois selitysmalleja, joilla ei ole minkäänlaista järkevää selitysvoimaa. No joku voi tietysti harmitella, että naturalismin takia flogistoniin ei voi enää turvautua. Pirun naturalismi, miksi rajaat ajatteluamme niin paljon, etkä anna enää meidän turvautua mielikuvitukseemme? Mielikuvitukselliset selitykset kuuluvat tieteisiin! Tämä kaikki on tietysti evoluution syytä ja filosofian syytä

        Tiukat rajat,rajaa pois rajat..??
        Agressiivinen?
        Kieltää selitysmallit...
        Kumpi nyt puhuu tieteestä ja kumpi uskonnosta?

        Yhden asian sepustuksestasi uskon "mielikuvivitukselliset selitykset kuuluvat tieteisiin",sillä erotuksella tosin tuossa esityksessä ollut paljoakaan mielikuvitusta.

        Varo verenpainettasi.

        Tälläiset tarinat aina vahvistavat maailmankuvaani ja uskoani,kiitos siitä.


      • Jätti-Hatsa
        Iso-Hese kirjoitti:

        "Jos yrität edellyttää biologiselta tutkimukselta tiukkaa empiirisyyttä ja toistettavuutta, niin et ymmärrä biologiaa tieteenalana."

        Valaiseppa asiaa meille.

        "Voivoi, tällainen suoranainen lässytys havainnon pyhyydestä ja mutkattomuudesta tuo mieleeni, että et taida ymmärtää edes tieteen luonnetta."

        Pitäisikö tuosta vastauksesta päätellä että sinä ymmärrät?

        "Hehehe. Sitä se ei kuitenkaan ole."

        Vaan mitä?

        "Miten niin tiukat rajat? Nähdäkseni tämä aggressiosi kohde naturalismi ei ole kyennyt rajaamaan tieteelle tiukkoja rajoja, vaan ainoastaan rajannut tieteestä pois selitysmalleja, joilla ei ole minkäänlaista järkevää selitysvoimaa. No joku voi tietysti harmitella, että naturalismin takia flogistoniin ei voi enää turvautua. Pirun naturalismi, miksi rajaat ajatteluamme niin paljon, etkä anna enää meidän turvautua mielikuvitukseemme? Mielikuvitukselliset selitykset kuuluvat tieteisiin! Tämä kaikki on tietysti evoluution syytä ja filosofian syytä

        Tiukat rajat,rajaa pois rajat..??
        Agressiivinen?
        Kieltää selitysmallit...
        Kumpi nyt puhuu tieteestä ja kumpi uskonnosta?

        Yhden asian sepustuksestasi uskon "mielikuvivitukselliset selitykset kuuluvat tieteisiin",sillä erotuksella tosin tuossa esityksessä ollut paljoakaan mielikuvitusta.

        Varo verenpainettasi.

        Tälläiset tarinat aina vahvistavat maailmankuvaani ja uskoani,kiitos siitä.

        "Valaiseppa asiaa meille."

        Valaise itseäsi kirjastossa.

        "Pitäisikö tuosta vastauksesta päätellä että sinä ymmärrät?"

        Päättele mitä haluat.

        "Vaan mitä?"

        Olet kova poika kyselemään. Muista toki välillä ajatella.

        "Kumpi nyt puhuu tieteestä ja kumpi uskonnosta?"

        Jaa-a, heititpä Hese visaisen pähkinän.

        "Varo verenpainettasi."

        On sillä jutut.

        "Tälläiset tarinat aina vahvistavat maailmankuvaani ja uskoani,kiitos siitä."

        Hauskaa, jos näin on.


      • Iso-Hese
        Jätti-Hatsa kirjoitti:

        "Valaiseppa asiaa meille."

        Valaise itseäsi kirjastossa.

        "Pitäisikö tuosta vastauksesta päätellä että sinä ymmärrät?"

        Päättele mitä haluat.

        "Vaan mitä?"

        Olet kova poika kyselemään. Muista toki välillä ajatella.

        "Kumpi nyt puhuu tieteestä ja kumpi uskonnosta?"

        Jaa-a, heititpä Hese visaisen pähkinän.

        "Varo verenpainettasi."

        On sillä jutut.

        "Tälläiset tarinat aina vahvistavat maailmankuvaani ja uskoani,kiitos siitä."

        Hauskaa, jos näin on.

        Juuri kaltaisia ajatuksen jättiläisiä verbaalivirtuooseja,minä kaipailinkin.


      • Jätti-Hatsa
        Iso-Hese kirjoitti:

        Juuri kaltaisia ajatuksen jättiläisiä verbaalivirtuooseja,minä kaipailinkin.

        Samoin kiitos.


      • Iso-Hese
        Jätti-Hatsa kirjoitti:

        "Valaiseppa asiaa meille."

        Valaise itseäsi kirjastossa.

        "Pitäisikö tuosta vastauksesta päätellä että sinä ymmärrät?"

        Päättele mitä haluat.

        "Vaan mitä?"

        Olet kova poika kyselemään. Muista toki välillä ajatella.

        "Kumpi nyt puhuu tieteestä ja kumpi uskonnosta?"

        Jaa-a, heititpä Hese visaisen pähkinän.

        "Varo verenpainettasi."

        On sillä jutut.

        "Tälläiset tarinat aina vahvistavat maailmankuvaani ja uskoani,kiitos siitä."

        Hauskaa, jos näin on.

        oli toki varmaankin vaatinut melkoisia ponnistuksia,siitä kaikki kunnia aivotoiminnallesi,kunhan sen ensin saat käyntiin.
        Puhumattakaan tuon oudon ilmiön saattamista sanoiksi luettavaan muotoon.

        Sinä nyt pojuseni sotket käsitteet keskustelusta vai mitä pitäisi filosofisista mietteistä ajatella:

        "Valaise itseäsi kirjastossa"
        "Päättele mitä haluat."
        "Olet kova poika kyselemään. Muista toki välillä ajatella".

        Auttoiko joku vastauksien laatimisessa?

        Siunausta sinulle veliseni ponnistelujesi keskelle,voit jo ennen joulua saada aikaiseksi ymmärrettävän lauseen.


    • M@k3

      Kuinka monta yliluonnollista tapahtumaa sinulle on sattunut?

      Useimmille ihmisille ei yhtään, siksi vastauksia joudutaan etsimään ihan tavallisesta luonnosta.

      Miljoonien sukupolvien peräkkäisiä mutaatioita ei voida vielä toteuttaa laboratoriossa, joten asioita joudutaan päättelemään.

      Päätelmät voivat olla väärin tai sitten ei, mutta useimmiten ne noudattavat jonkinlaista logiikkaa.

      • epo_ksi

        Onko päättelemällä hankittu testaamaton tieto tieteellistä?


      • Iso-Hese

        Vastailempa tähänkin

        Ensin ehkä olisi määriteltävä kuka mitäkin yliluonnollisena pitää.

        Henkilökohtaisella tasolla tapahtumia enemmän kuin yksi.

        Mainitsemasi suure "useimmille ei yhtään" on aika lavea määritelmä.
        Esitetäämpä asia toisin,kuinka usealle tuntamallesi ihmiselle on tapahtunut asioita joille ei ole olemassa loogista ja pätevää selitystä tai syy-yhteyttä,pieniä tai suuria?

        Olen samaa mieltä,vastauksien etsimisestä luonnosta.
        Kun aika ajoin pysähtyy katsomaan luonnon kauneutta ja harmoniaa,ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin: "kaunista on Luojan luoma,täydellistä,sanoisin".

        Tuohon "miljoonien sukupolvien mutaatioihin etc..." en taida nyt ottaa kantaa,muutoin kuin; uskoa voi tuohonkin.


      • Iso-Hese kirjoitti:

        Vastailempa tähänkin

        Ensin ehkä olisi määriteltävä kuka mitäkin yliluonnollisena pitää.

        Henkilökohtaisella tasolla tapahtumia enemmän kuin yksi.

        Mainitsemasi suure "useimmille ei yhtään" on aika lavea määritelmä.
        Esitetäämpä asia toisin,kuinka usealle tuntamallesi ihmiselle on tapahtunut asioita joille ei ole olemassa loogista ja pätevää selitystä tai syy-yhteyttä,pieniä tai suuria?

        Olen samaa mieltä,vastauksien etsimisestä luonnosta.
        Kun aika ajoin pysähtyy katsomaan luonnon kauneutta ja harmoniaa,ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin: "kaunista on Luojan luoma,täydellistä,sanoisin".

        Tuohon "miljoonien sukupolvien mutaatioihin etc..." en taida nyt ottaa kantaa,muutoin kuin; uskoa voi tuohonkin.

        Sanopas herra Hopo miksei valvotuissa oloissa koskaan ole tapahtunut ensimmäistäkään ylilluonnollista tapahtumaa?


      • squirrel
        epo_ksi kirjoitti:

        Onko päättelemällä hankittu testaamaton tieto tieteellistä?

        Onko päättelemällä hankittu testaamaton tieto tieteellistä?
        -Jos mikään malli ei asiaa sen paremmin selitä,niin on. Muuten ei. Periaatteessa luonnontieteen täytyy luoda ennusteita,ts. rajata.

        Tiede ON filosofiaa,sen toteutumista käytännössä.


      • Iso-Hese
        illuminatus kirjoitti:

        Sanopas herra Hopo miksei valvotuissa oloissa koskaan ole tapahtunut ensimmäistäkään ylilluonnollista tapahtumaa?

        se siellä langoilla...
        Mitäpä tuo kysymys tarkoitti?

        Miten ensinnäkin tulkitaan määritelmä "yliluonnollinen"?
        Selityksiä kun tulee aika reippaasti.

        Valvotut olosuhteet on hiukan tulkinnan varainen,tarkoitatko tiedemiesjoukkoa istumassa pöydän ympärillä odotellen outoja tapahtumia?

        Sinänsä jo se puhuu ihmeiden puolesta kun tiedemiehet istuvat ja odottavat.


      • Iso-Hese kirjoitti:

        se siellä langoilla...
        Mitäpä tuo kysymys tarkoitti?

        Miten ensinnäkin tulkitaan määritelmä "yliluonnollinen"?
        Selityksiä kun tulee aika reippaasti.

        Valvotut olosuhteet on hiukan tulkinnan varainen,tarkoitatko tiedemiesjoukkoa istumassa pöydän ympärillä odotellen outoja tapahtumia?

        Sinänsä jo se puhuu ihmeiden puolesta kun tiedemiehet istuvat ja odottavat.

        Terve Late,

        Yliluonnollinen = ei luonnollisilla tekijöillä selitettävissä oleva

        Valvotut olosuhteet on hiukan hankalampi, mutta tuo kuvaamasi tapa sopii kyllä.

        >>Sinänsä jo se puhuu ihmeiden puolesta kun tiedemiehet istuvat ja odottavat.


      • epo_ksi
        squirrel kirjoitti:

        Onko päättelemällä hankittu testaamaton tieto tieteellistä?
        -Jos mikään malli ei asiaa sen paremmin selitä,niin on. Muuten ei. Periaatteessa luonnontieteen täytyy luoda ennusteita,ts. rajata.

        Tiede ON filosofiaa,sen toteutumista käytännössä.

        >Tiede ON filosofiaa

        Tuo selittäisi kaiken, mutta tieteen määritelmäksi tuota ei kukaan hyväksy.


      • vai kui on ?
        illuminatus kirjoitti:

        Terve Late,

        Yliluonnollinen = ei luonnollisilla tekijöillä selitettävissä oleva

        Valvotut olosuhteet on hiukan hankalampi, mutta tuo kuvaamasi tapa sopii kyllä.

        >>Sinänsä jo se puhuu ihmeiden puolesta kun tiedemiehet istuvat ja odottavat.

        >>Sinänsä jo se puhuu ihmeiden puolesta kun tiedemiehet istuvat ja odottavat.


      • vai kui on ? kirjoitti:

        >>Sinänsä jo se puhuu ihmeiden puolesta kun tiedemiehet istuvat ja odottavat.

        Toki noihin tilaisuuksiin on se väitetyn ihmeen esittävä taiteilijakin pyydetty :)

        Ongelma vain näyttää olevan, ettei ihmeitä tunnu irtoavan silloin, kun olosuhteet ovat kontrolloidut.

        Voisikohan vika olla ihmeessä?


      • Iso-Hese
        illuminatus kirjoitti:

        Toki noihin tilaisuuksiin on se väitetyn ihmeen esittävä taiteilijakin pyydetty :)

        Ongelma vain näyttää olevan, ettei ihmeitä tunnu irtoavan silloin, kun olosuhteet ovat kontrolloidut.

        Voisikohan vika olla ihmeessä?

        No voihan "odottelun" noinkin tulkita.
        Epäilyskö,jos kuitenkin!

        Mikä motivoi ihmistä todistamaan,tapahtumatonta tapahtumaa,jollei siihen usko?
        Viittaan tässä "odotteleviin tiedemiehiin".

        Varmaan sama ryhmä istuskelee aikansa kuluksi myös veskin pöntöllä,vaikkei heillä mitään tarvetta istuskeluun ole,kunhan nyt vaan aikansa kuluksi...jos vaikka vatsa toimisi,vaikkei siitä merkkejä olemassa ole.... ja sattui tuo kuppi niin mukavasti ahterin alle...


      • vai kui on?
        Iso-Hese kirjoitti:

        No voihan "odottelun" noinkin tulkita.
        Epäilyskö,jos kuitenkin!

        Mikä motivoi ihmistä todistamaan,tapahtumatonta tapahtumaa,jollei siihen usko?
        Viittaan tässä "odotteleviin tiedemiehiin".

        Varmaan sama ryhmä istuskelee aikansa kuluksi myös veskin pöntöllä,vaikkei heillä mitään tarvetta istuskeluun ole,kunhan nyt vaan aikansa kuluksi...jos vaikka vatsa toimisi,vaikkei siitä merkkejä olemassa ole.... ja sattui tuo kuppi niin mukavasti ahterin alle...

        Olisi luullut että ihme olisi onnistunut jo taannoisella ryhmällä.
        Sitä en tiedä josko he tiesivät edes keinon kuinka ihme on houkuteltava esiin.
        Se on näet niin että pitäisi alkuveryttelenä ihmetellä ensin jotta on lämmennyt vastaanottamaan oikealla asenteella.
        Yleensä kyllä ihmettely lisääntyy odotusajan jatkuessa luonnostaankin. Varsinkin jos ihme viipyy paljon yli akateemisen vartin.
        Joskus ihme käyttäytyykin juuri päinvastoin kuin on odotettu.
        Siloin on ihme tullut siihen tulokseen että nyt jo on ihmetelty tämän päivän osalle enemmän kuin laki määrää.


    • squirrel

      Et käsitellyt evoluution perusoletuksia,et listannut evoluutiopäättelyä ja osoittanut sitä pätemättömäksi.
      Et osoittanut,että evoluutioajattelun takana olisi falsifioimattomat induktiot.

      Makroevoluution puolesta puhuvat monet seikat.
      Se on vain yksinkertaisesti:
      a:ennustavampi
      b:falsifioitavampi
      kun ne vaihtoehdot.
      http://www.geocities.com/evonkeliumi/makroevo.html

      Evoluutioajattelu perustuu induktioihin,jotka oikeutetaan falsifikaatiokriteerein. Esimerkiksi ennus DNA:sta eliöiden yhteisenä koodausmuotona.(väitä,että Suunnittelijalle,jonka ominaisuuksiin ei oteta kantaa olisi mahdotonta käyttää muuta...mielesi tekee kuitenkin.)

      Kokonaisuutena tämä teorian valossa induktointi johtaa evoluution,niinkuin kaikkien muidenkin teorioiden kohdalla,tilanteeseen,että teorian valossa tulkitaan havaintoja,jolloin teoria sävyttää havainnot. Teoria taas osoitetaan todeksi näillä havainnoilla. Syntyy siis tilanne,jossa esimerkiksi "evoajattelulla todistetaan evoajattelua". Tämä ei ole kehäpäättelyä, sillä havainnot tukevat teoriaa vain,jos ovat sen ennusteiden mukaisia,eivätkä sen vastaisia.

      Ja ennenkuin nielet ylpeyttäsi:
      "Periaatteessa",periaatteessa,ystäväiseni.
      Jos jokin fossiili voitaisiin osoittaa kambrin nisäkkääksi,niin kaatuisi evoluutio. Fossiiliaineistoon ei tarvitse tätä kautta ottaa edes kantaa. Falsifikaatiokriteerin "periaatteessa" menisi läpi. (kiitos tästä "tuttumies",muistelin sanomisiasi "in past")
      Sopiiko sama luomisoppiin?


      PS.
      Edelleen:missä on se evoluutiopäättelyn ydinkohdat,ja niiden pätevyyden käsittely tieteenfilosofian keinoin? Odotin parempaa,olen pettynyt.

      • Peter.M

        "Edelleen:missä on se evoluutiopäättelyn ydinkohdat,ja niiden pätevyyden käsittely tieteenfilosofian keinoin? Odotin parempaa,olen pettynyt."

        Evonäkemys on samoin kuin luomisnäkemys lähtökohtaisilta perusoletuksiltaan metafyysinen, ja koska naturalismilla ei voi selittää naturalismia, emme voi olla varmoja siitä onko naturalistinen ajattelu edes lähtökohtaisesti oikea.Evonäkemyksen todistusvoima perustuu juuri tähän harhaan tai pikemminkin vakaumukseen, jolloin olemme jo lähtökohtaisesti hyväksyneet evoluutiototuuden.Sinä pidät esim.liskolintua vakuuttavana todisteena evonäkemyksen puolesta, koska olet läht.kohtaisesti jo hyväksynyt ajatuksen evoluutiosta.Jos sen sijaan yrittäisit katsella asiaa ennakkoluulottomasti, niin varmuus siitä, että liskolintu on välimuoto menettää suurilta osin vakuuttavuutensa.Sitä voidaan toki tulkita näin, mutta rinnalle nousee myös muitakin, ehkä jopa tieteellisesti objektiivisempia vaihtoehtoja(jonka sinulle aiemmassa keskustelussa esitin).

        Samoin voidaan purkaa ajatus siitä, että ajan myötä esim. lisko on muuttunut linnuksi.Meillä on empiiristä näyttöä siitä, että eliöissä tapahtuu muuntelua, mutta jos vedämme siitä sen johtopäätöksen, että eliöt voivat muunnella kuinka hyvänsä, edellyttää se jo evoluutiototuuden hyväksymistä.
        Voit toki esittää falsifiointikriteerit täyttäviä ehdotuksia asian tieteellistämiseksi, mutta niidenkin todistusvoima on tähän asti noussut suoraan evonäkemyksestä, eivätkä ne toisaalta täytä tieteellisen objektiivisuuden asettamia kriteerejä.

        Tieteenfilosofofian kriteerit täyttävien falsifiointimenetelmien tulee alistua tieteellisen objektiivisuuden alaisuuteen.Toisin sanoen, jos muuten falsifiointikriteerit täyttävän asetelman todistusvoima joudutaan hakeamaan suurilta osin itse todistettavasta ilmiöstä, ei se täytä tieteellisen objektiivisuuden asettamia ehtoja, jolloin sitä ei voi pitää tieteellisesti pätevänä.Todistusarvoa ei myöskään lisää se, onko olemassa kilpailevaa näkemystä vai ei, kuten annoit ymmärtää.Silloin todistusarvo haettaisiin tietämättömyydestä, jonka itsekin esitit olevan pätemätöntä.

        Evonäkemysen ydinajatus siitä, että eliöt ovat polveutuneet yhteisten kantamuotojen kautta, on siis lähtökohtaisesti metafyysinen ja todisteet vakuutavia ainoastaan jos olet jo ennalta hyväksynyt evoluution totuutena.Ja koska todisteet eivät täytä tieteellisen objektiivisuuden asettamia ehtoja, ei niitä voi pitää kovinkaan tieteellisinä.



        Tietoa rekisteröitymisestä

        Kun kirjoitat viestin rekisteröidyllä nimimerkillä, nimimerkki näkyy aktiivisena linkkinä viestilistassa. Muut käyttäjät tunnistavat rekisteröidyn nimimerkin pienestä käyntikortista, joka näkyy nimimerkin vieressä. Linkkiä napsauttamalla käyttäjät voivat vierailla omalla sivullasi Galleriassa.


      • squirrel
        Peter.M kirjoitti:

        "Edelleen:missä on se evoluutiopäättelyn ydinkohdat,ja niiden pätevyyden käsittely tieteenfilosofian keinoin? Odotin parempaa,olen pettynyt."

        Evonäkemys on samoin kuin luomisnäkemys lähtökohtaisilta perusoletuksiltaan metafyysinen, ja koska naturalismilla ei voi selittää naturalismia, emme voi olla varmoja siitä onko naturalistinen ajattelu edes lähtökohtaisesti oikea.Evonäkemyksen todistusvoima perustuu juuri tähän harhaan tai pikemminkin vakaumukseen, jolloin olemme jo lähtökohtaisesti hyväksyneet evoluutiototuuden.Sinä pidät esim.liskolintua vakuuttavana todisteena evonäkemyksen puolesta, koska olet läht.kohtaisesti jo hyväksynyt ajatuksen evoluutiosta.Jos sen sijaan yrittäisit katsella asiaa ennakkoluulottomasti, niin varmuus siitä, että liskolintu on välimuoto menettää suurilta osin vakuuttavuutensa.Sitä voidaan toki tulkita näin, mutta rinnalle nousee myös muitakin, ehkä jopa tieteellisesti objektiivisempia vaihtoehtoja(jonka sinulle aiemmassa keskustelussa esitin).

        Samoin voidaan purkaa ajatus siitä, että ajan myötä esim. lisko on muuttunut linnuksi.Meillä on empiiristä näyttöä siitä, että eliöissä tapahtuu muuntelua, mutta jos vedämme siitä sen johtopäätöksen, että eliöt voivat muunnella kuinka hyvänsä, edellyttää se jo evoluutiototuuden hyväksymistä.
        Voit toki esittää falsifiointikriteerit täyttäviä ehdotuksia asian tieteellistämiseksi, mutta niidenkin todistusvoima on tähän asti noussut suoraan evonäkemyksestä, eivätkä ne toisaalta täytä tieteellisen objektiivisuuden asettamia kriteerejä.

        Tieteenfilosofofian kriteerit täyttävien falsifiointimenetelmien tulee alistua tieteellisen objektiivisuuden alaisuuteen.Toisin sanoen, jos muuten falsifiointikriteerit täyttävän asetelman todistusvoima joudutaan hakeamaan suurilta osin itse todistettavasta ilmiöstä, ei se täytä tieteellisen objektiivisuuden asettamia ehtoja, jolloin sitä ei voi pitää tieteellisesti pätevänä.Todistusarvoa ei myöskään lisää se, onko olemassa kilpailevaa näkemystä vai ei, kuten annoit ymmärtää.Silloin todistusarvo haettaisiin tietämättömyydestä, jonka itsekin esitit olevan pätemätöntä.

        Evonäkemysen ydinajatus siitä, että eliöt ovat polveutuneet yhteisten kantamuotojen kautta, on siis lähtökohtaisesti metafyysinen ja todisteet vakuutavia ainoastaan jos olet jo ennalta hyväksynyt evoluution totuutena.Ja koska todisteet eivät täytä tieteellisen objektiivisuuden asettamia ehtoja, ei niitä voi pitää kovinkaan tieteellisinä.



        Tietoa rekisteröitymisestä

        Kun kirjoitat viestin rekisteröidyllä nimimerkillä, nimimerkki näkyy aktiivisena linkkinä viestilistassa. Muut käyttäjät tunnistavat rekisteröidyn nimimerkin pienestä käyntikortista, joka näkyy nimimerkin vieressä. Linkkiä napsauttamalla käyttäjät voivat vierailla omalla sivullasi Galleriassa.

        "Evonäkemys on samoin kuin luomisnäkemys lähtökohtaisilta perusoletuksiltaan metafyysinen, ja koska naturalismilla ei voi selittää naturalismia, emme voi olla varmoja siitä onko naturalistinen ajattelu edes lähtökohtaisesti oikea."
        ->Tiede ei lähde ontologiasta,vaan epistemologinen. Havaintoihin nojaava tiede nojaa Descartesin Aristoteleelta pummimaan "Cogito-oivallukseen". Tämän mukaan voimme hallusinoida,mutta havainnot ovat jossain muodossa olevia "minälle",joka on olemassa. Näin ollen havainnot antavat sangen vakaan pohjan.
        Jos jotain ilmiötä ei voida selittää, voidaan periaatteessa olettaa,että se joko johtuu tuntemattomista luonnollisista prosesseista tai yliluonnollisesta prosessista. Kumpikaan vaihtoehto ei sisällä minkäänlaista selitysarvoa.
        On koko ajan muistettava,että tieteen harrastama materialismi ei ole ontologista/metafyysistä materialismia,vaan epistemologista materialismia. Sen taustalla on ajatus,että kun emme voi saada objektiivista tietoa metafyysisistä asioista,ei siihen oteta kantaa. Kantaaottamattomuus ilemee samoin,kuin ID:n kannanottamattomuus Suunnittelijaan. Tieteen materialismi ei siis ota kantaa metafysiikkaan. ID teoria sen sijaan ottaa,joten todistustaakka on sillä.
        Naturalismi valitaan,koska se nojaa varmempaan tietoon,siis vähemmille oletuksille. Vaa-an naturalistisen metodologian puolelle kallistaa loppupelissä se,että jokainen tuntemamme luonnonlaki on joskus ollut tuntematon, ja koska emme tiedä kaikkea, on perusteltua ajatella, että edelleen on olemassa tuntemattomia luonnollisia prosesseja. Yliluonnollisista prosesseiksi väitetyt havainnot, esimerkiksi elmontulet, ovat paljastuneet yksi toisensa jälkeen luonnollisten ilmiöiden synnyttämiksi. Näinollen yliluonnollisen vaihtoehdon perustelemiseksi olisi tehtävä lisäoletukset siitä, että yliluonnollista voi olla ja on olemassa. Occamin partaveitsen periaatteen,joka taas nojasi todistamattoman skeptiseen tai agnostiseen tulkinnan vaatimukseen, mukaan selitysarvoltaan tasavertaisista oletuksista valitaan aina pienemmillä oletuksilla pärjäävä, joten yliluonnollinen(=ei naturalistisesti testattavissa oleva) oletus on hylättävä.


        "Evonäkemyksen todistusvoima perustuu juuri tähän harhaan tai pikemminkin vakaumukseen, jolloin olemme jo lähtökohtaisesti hyväksyneet evoluutiototuuden.Sinä pidät esim.liskolintua vakuuttavana todisteena evonäkemyksen puolesta, koska olet läht.kohtaisesti jo hyväksynyt ajatuksen evoluutiosta."
        ->Hyväksyn analogian,kun se on falsifioitavissa,samoin tekee tiedeyhteisö. ID-teoria saa soveltaa analogiaa. Siegfried Schererin & Reinhard Junkerin "Evoluutio-kriittinen analyysi",sivullaan 295 mainitsee analogiat hyviksi luomistodistusmenetelmiksi, ja suosii esimerkiksi konemeteforan käyttöä.
        Jos ID otetaan lähtökohdaksi,ja objektiivisuusperiaatteen mukaan sama periaate sopii kumpaankin, niin ovatko ne analogiat nyt hyvä vai huono asia?



        "Jos sen sijaan yrittäisit katsella asiaa ennakkoluulottomasti, niin varmuus siitä, että liskolintu on välimuoto menettää suurilta osin vakuuttavuutensa."
        ->Analogia on hyväksytty,kunnes se falsifioidaan. Olen niin ennakkoluuloton,että heti,kun annat Suunnittelijalle falsifikaatiokriteerin,niin hyvöäksyn sen. Objektiivisuusperiaate täytetty,toisin kuin itselläsi,joka olet lähinnä evokriittinen,etkä lainkaan luomiskriittinen.

        "Sitä voidaan toki tulkita näin, mutta rinnalle nousee myös muitakin, ehkä jopa tieteellisesti objektiivisempia vaihtoehtoja(jonka sinulle aiemmassa keskustelussa esitin)."
        ->Joita ei ole. Koska kyseinen opilla on pohjanaan teoreettinen termi,josta ei voida falsifioida tai tutkia muuten. ID antaa siis pakkosyöttödogmapullaa. Olen niin ennakkoluuloton,että en anna minkään pakottaa ajatteluani ilman että antaa perusteet sen kumoamiseen.


      • Peter.M
        squirrel kirjoitti:

        "Evonäkemys on samoin kuin luomisnäkemys lähtökohtaisilta perusoletuksiltaan metafyysinen, ja koska naturalismilla ei voi selittää naturalismia, emme voi olla varmoja siitä onko naturalistinen ajattelu edes lähtökohtaisesti oikea."
        ->Tiede ei lähde ontologiasta,vaan epistemologinen. Havaintoihin nojaava tiede nojaa Descartesin Aristoteleelta pummimaan "Cogito-oivallukseen". Tämän mukaan voimme hallusinoida,mutta havainnot ovat jossain muodossa olevia "minälle",joka on olemassa. Näin ollen havainnot antavat sangen vakaan pohjan.
        Jos jotain ilmiötä ei voida selittää, voidaan periaatteessa olettaa,että se joko johtuu tuntemattomista luonnollisista prosesseista tai yliluonnollisesta prosessista. Kumpikaan vaihtoehto ei sisällä minkäänlaista selitysarvoa.
        On koko ajan muistettava,että tieteen harrastama materialismi ei ole ontologista/metafyysistä materialismia,vaan epistemologista materialismia. Sen taustalla on ajatus,että kun emme voi saada objektiivista tietoa metafyysisistä asioista,ei siihen oteta kantaa. Kantaaottamattomuus ilemee samoin,kuin ID:n kannanottamattomuus Suunnittelijaan. Tieteen materialismi ei siis ota kantaa metafysiikkaan. ID teoria sen sijaan ottaa,joten todistustaakka on sillä.
        Naturalismi valitaan,koska se nojaa varmempaan tietoon,siis vähemmille oletuksille. Vaa-an naturalistisen metodologian puolelle kallistaa loppupelissä se,että jokainen tuntemamme luonnonlaki on joskus ollut tuntematon, ja koska emme tiedä kaikkea, on perusteltua ajatella, että edelleen on olemassa tuntemattomia luonnollisia prosesseja. Yliluonnollisista prosesseiksi väitetyt havainnot, esimerkiksi elmontulet, ovat paljastuneet yksi toisensa jälkeen luonnollisten ilmiöiden synnyttämiksi. Näinollen yliluonnollisen vaihtoehdon perustelemiseksi olisi tehtävä lisäoletukset siitä, että yliluonnollista voi olla ja on olemassa. Occamin partaveitsen periaatteen,joka taas nojasi todistamattoman skeptiseen tai agnostiseen tulkinnan vaatimukseen, mukaan selitysarvoltaan tasavertaisista oletuksista valitaan aina pienemmillä oletuksilla pärjäävä, joten yliluonnollinen(=ei naturalistisesti testattavissa oleva) oletus on hylättävä.


        "Evonäkemyksen todistusvoima perustuu juuri tähän harhaan tai pikemminkin vakaumukseen, jolloin olemme jo lähtökohtaisesti hyväksyneet evoluutiototuuden.Sinä pidät esim.liskolintua vakuuttavana todisteena evonäkemyksen puolesta, koska olet läht.kohtaisesti jo hyväksynyt ajatuksen evoluutiosta."
        ->Hyväksyn analogian,kun se on falsifioitavissa,samoin tekee tiedeyhteisö. ID-teoria saa soveltaa analogiaa. Siegfried Schererin & Reinhard Junkerin "Evoluutio-kriittinen analyysi",sivullaan 295 mainitsee analogiat hyviksi luomistodistusmenetelmiksi, ja suosii esimerkiksi konemeteforan käyttöä.
        Jos ID otetaan lähtökohdaksi,ja objektiivisuusperiaatteen mukaan sama periaate sopii kumpaankin, niin ovatko ne analogiat nyt hyvä vai huono asia?



        "Jos sen sijaan yrittäisit katsella asiaa ennakkoluulottomasti, niin varmuus siitä, että liskolintu on välimuoto menettää suurilta osin vakuuttavuutensa."
        ->Analogia on hyväksytty,kunnes se falsifioidaan. Olen niin ennakkoluuloton,että heti,kun annat Suunnittelijalle falsifikaatiokriteerin,niin hyvöäksyn sen. Objektiivisuusperiaate täytetty,toisin kuin itselläsi,joka olet lähinnä evokriittinen,etkä lainkaan luomiskriittinen.

        "Sitä voidaan toki tulkita näin, mutta rinnalle nousee myös muitakin, ehkä jopa tieteellisesti objektiivisempia vaihtoehtoja(jonka sinulle aiemmassa keskustelussa esitin)."
        ->Joita ei ole. Koska kyseinen opilla on pohjanaan teoreettinen termi,josta ei voida falsifioida tai tutkia muuten. ID antaa siis pakkosyöttödogmapullaa. Olen niin ennakkoluuloton,että en anna minkään pakottaa ajatteluani ilman että antaa perusteet sen kumoamiseen.

        "objektiivisuusperiaatteen mukaan sama periaate sopii kumpaankin, niin ovatko ne analogiat nyt hyvä vai huono asia?"


        Hyvä asia tietysti.

        "->Joita ei ole. Koska kyseinen opilla on pohjanaan teoreettinen termi,josta ei voida falsifioida tai tutkia muuten. ID antaa siis pakkosyöttödogmapullaa."

        Tottakai on.Käy lukemassa se sieltä omasta avauksestasi,jonne sen annoin ja kommentoi.




        Tietoa rekisteröitymisestä

        Kun kirjoitat viestin rekisteröidyllä nimimerkillä, nimimerkki näkyy aktiivisena linkkinä viestilistassa. Muut käyttäjät tunnistavat rekisteröidyn nimimerkin pienestä käyntikortista, joka näkyy nimimerkin vieressä. Linkkiä napsauttamalla käyttäjät voivat vierailla omalla sivullasi Galleriassa.


    • squirrel

      Lähtökohdiksi otan tiedemaailmassa yleisesti hyväksytyn Kuhnin paradigmaopin,jonka mukaan parempi teoria voittaa. Teorian paremmuus katsotaan oletusten vähyyden ja falsifioitavuuden kautta:

      "Kuinka pitkälle evoluutionäkemys nojaa suoraan empiiriseen todistusaineistoon, ja kuinka pitkälle voidaan mikroevolutiivisten prosessien riittävyys selittää koko eliöstömme moninaisuus, osoittaa toistettavien kokeiden kautta?"
      -Evoluutio testaa mutaatioiden syntyä. On havaittu,että muutoksia syntyy. Mutaatiot ovat satunnaisia,ei siis ole havaittu mitään estomekanismia,joka estäisi mikroevoluution kasautumisen makroevoluutioksi,eli synnyttämiseen silmiä ja muita.
      Evoluutio nojaa havaintoihin,luomisoppi niiden puutteisiin. Luomisoppi ei edes yritä testata pääoletustaan. Se ei siis ole YHTÄÄN empiirinen.
      Evoluutio voitaisiin osoittaa vääräksi sillä,että mutaatiot hajottaisivat informaatiota.

      Kokeet osoittavat kuitenkin,että bakteeriresistenssit syntyvät,siis ilmenee ominaisuuksia,joita siinä ei alussa ollut.
      http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/040219.htm
      Muutoksia eivät aiheuta pelkät deleetiot tai geeninsiirrot tms. vaan ihan pistemutaatiot. Siis muutokset geenissä. Uusien muutoksien synty perimässä on siis mahdollista. Mitään estomekanismia,joka asettaisi rajat näiden muutosten kasautumisille ei ole esitetty. Vielä vähemmän sitä on testattu käytännössä. Että kuka puhuu empiriasta?
      Uutta,toimivaa,erilaista, informaatiota. Sen synty ei siis ole mahdotonta.

      Lajiutumisia on havainnoitu
      http://www.geocities.com/evonkeliumi/lajiutuminen.html
      Lajien synty evolutiivisesti ei ole mahdotonta.


      Makroevoluutio ei ole mikään mahdottomuus,ei suinkaan.
      http://www.joensuu.fi/biologia/vuorinen/pg/24c-lajiutuminen ja makroevoluutio.pdf


      "Ja toisaalta kuinka suuria johtopäätöksiä voimme tehdä epäsuorien havaintojen ja induktiivisen järkeilyn pohjalta, menettämättä tieteellistä uskottavuutta?"
      -Jos kilpailevia,falsifioitavissa olevia teorioita ei ole,niin aivan hemmetinmoisia.
      Käsittämättömän spekulatiiviset jutut menevät läpi,jos on ainut tieteen kriteerit täyttävä teoria selittämään jotain ilmiötä. Suunnittelija,mites sen falsifioisi? Niinpä...

      Genomipuut rajaavat paljon,
      Eliökunnan sisältämää DNA:ta ja sen sisältää 'informaatiota' ja sen suhteita tutkii tieteenhaara jota kutsutaan bioinformatiikaksi. Endokrinologia on tutkimushaara joka tutkii yhteneväisyyksiä ja eroja eliöiden geeneissä. Sen tutkimuksissa ollaan havaittu,että geenit muodostavat sukupuita. Näillä geenien sukupuilla on myös sellainen piirre,että ne muodostavat keskenään yhteneväiset sukupuut. Ne ovat yhtenäiset myös geenien järjestyksellä saatujen sukupuiden kanssa.

      koska samankaltaisimpia niin käytännössä satunnaisjärjestys:
      N[R] = (2n-3)!! = (2n-3)!/(2^(n-2) *(n-2)!)
      N=10 ->2,027,025
      Eli jo kymmenellä geenillä päästään selitysarvoon 1: yli 2 miljoonaan. Jos tämä on sinusta heikko tutkimustulos,niin menee huonosti.
      Näin rajaava tutkimussääntö on harvinainen.
      Luomisoppi ei vaadi,että Suunnittelija koodaisi geenit tiettyyn järjestykseen tai asettaisi samantoiminnaisen geenin tiettyyn muotoon perimään.


      "Nähdäkseni meillä ei ole ensimmäistäkään suoraa empiiristä havainto sellaisesta muutoksesta jonka evoluutionäkemys ennustaa pitkällä aikavälillä tapahtuvan."
      -Niin,koska ne vaativat pitkää aikaväliä. Ei Luomisestakaan ole ainuttakaan havaintoa. Edes sellaisen osaksi tulkittavaa ei ole.


      "Pitkä aika asettaa tietysti rajan empiiristen kokeiden/suorien havaintojen tekemiselle, jolloin esitetyn kaltaisen muutoksen toteutuminen muuttuu luonteeltaan filosofiseksi, joskin induktioon perustuvaksi lisäoletukseksi."
      -Se on kuitenkin falsifioitavissa esimerkein. Etsi-löydä eliö,joka ei toimi RNA-DNA-proteiinihommelilla,niin erikseen synty on jo arkipäivää.


      "Mielestäni on kuitenkin perusteltua kysyä, miten evolutiivisesti näin ratkaisevan vaiheen muuttuminen filosofiseksi lisäoletukseksi, tekee koko näkemyksen tieteelliselle uskottavuudelle?"
      -Ei vie,ei lisäoletus koskaan hyvä ole,mutta mitä esimerkiksi luomisoppi selittää? Selittäminen=rajaa jotain mahdottomaksi. Lisäoletukset annetaan anteeksi,kun selitysarvoa löytyy.


      "Lähtökohtaisesti evoluutionäkemys olettaa kaiken olevan selitettävissä naturalistisesti, poissulkien kaiken yliluonnollisen. Premissinä se on kuitenkin luonteeltaan metafyysinen, sillä vaikka meillä on monenlaisia luonnollisia prosesseja, jotka toimivat luonnonlakien puitteissa, emme voi silti olla varmoja siitä, että luonnonlait/prosessit itsessään olisivat syntyneet luonnollisten prosessien kautta, vai onko esim.Luoja asettanut luonnonlait/prosessit ylläpitämään elämää."
      -Premissi ei ole metafyysinen,se ei ole luonteeltaan ontologinen,vaan epistemologinen.
      Jos ilmiötä ei voida selittää, voidaan periaatteessa olettaa joko että se johtuu tuntemattomista luonnollisista prosesseista tai yliluonnollisesta prosessista. Kumpikaan vaihtoehto ei sisällä selitysarvoa.
      Vaa-an naturalistisen metodologian puolelle kallistaakin se,että jokainen tuntemamme luonnonlaki on joskus ollut tuntematon, koska emme tiedä kaikkea, on perusteltua ajatella, että edelleen on olemassa tuntemattomia luonnollisia prosesseja. Yliluonnollisista prosesseiksi väitetyt havainnot, esimerkiksi elmontulet, ovat paljastuneet yksi toisensa jälkeen luonnollisten ilmiöiden synnyttämiksi. Näinollen yliluonnollisen vaihtoehdon perustelemiseksi olisi tehtävä lisäoletukset siitä, että yliluonnollista voi olla ja on olemassa. Occamin partaveitsen periaatteen mukaan selitysarvoltaan tasavertaisista oletuksista valitaan aina pienemmillä oletuksilla pärjäävä, joten yliluonnollinen oletus on hylättävä.
      Esto on "esto toistaiseksi" sen voi purkaa havaintoja vastaan. Niin,että kuka sitä nyt on empiristinen ja kuka ei???



      "Tiede on naturalistista ja se on ihan ok, kunhan ymmärrämme myös sen, että se asettaa tieteelliselle tutkimukselle aika tiukat rajat, jonka puitteissa toimia. Sillä todellisuudessahan voimme olla varmoja vain siitä mitä voimme naturalistisen tieteen asettamien metodien avulla osoittaa todeksi."
      -Nimenomaan,eikä varmaan tietämiseen kuulu mielikuvituksen tai uskomusjärjestelmien mukaanottamista. Onko meillä enemmän havaintoja mutaatioista ja luonnonvalinnasta vai Suunnittelijasta?


      "Kysyisinkin, että eivätkö naturalistisen evoluutionäkemyksen kannattajat ylitä omat valtuutensa, vakuuttaessaan tieteellisenä totuutena kaiken olevan vain naturalististen prosessien aikaansaamaa, vaikkei sitä naturalistisen tieteen metodein pystytä ratkaisevilta osin edes tutkimaan?"
      -Eivät,sillä esto on "esto toistaiseksi". Sen voi purkaa havaintoja vastaan. Todistustaakka on sinulla, passokuu!

      • squirrel

        Objektiivisuus:Evoluutioteoria tutkii geenialleeleiden suhteiden muutoksia populaatiossa,uusien geenien ilmestymisen ja vanhojen tuhoutumisen säännönmukaisuuksia. Evoluution tutkimuskohde,perimä, on taatusti olemassa. Samoin geenien vaikutukset eliöiden hengissä selviämiselle ja lisääntymiselle. Luomisopin tutkimuskohde,perusteesi eli Suunnittelija on havaitsematon,sitä ei itse asiassa edes tutkita luomisopin piirissä.
        Evoluutioteoria tyytyy nykyisiin tieteen kriteereihin jotka pitävät evoluutioteorian tieteiden piirin sisällä ja pitää luomisopin sen ulkopuolella. Luomisoppi taas toisaalta vaatii kevennettyjä kriteereitä,esimerkiksi naturalismin hylkäämistä, päästäkseen tieteen piiriin. Samalla luomisoppi vaatii tiukempia kriteereitä jotta evoluutioteoria saataisiin tieteestä ulos. Luomisoppi vaatii että evoluutioteoria ei selitä mitään apuoletuksilla,mutta se itse ottaa oikeudekseen selittää kaiken apuoletuksilla. Evoluutio on siis objektiivinen,luomisoppi ainoastaan evoluutiokriittinen.

        Julkisuus:Kreationistit julkaisevat tietoa,mutta pääasiassa maallikoille joiden tietotaso ei riitä punnitsemaan asioita. Tiedeyhteisölle se ei julkaise kuin harvoin,ja silloinkaan saatu kritiikki ei vaikuta jatkossa esitettyihin julkaisuihin. Erityisessä suosiossa luomisopin kannattajilla ovat julkiset väittelyt:Niissä kun viitteiden käyttö on kevyempää,eikä raskauttavaa todistusaineistoa jatkon kannalta kerry. Takana on siis ainoastaan suosion saaminen ja kannattajien säilytys. Evoluutioteorian piirissä sen sijaan julkaistaan ahkerasti niin maallikoille kuin tiedemaailmalle.

        Kriittisyys: Evoluutioteorialla on paljon käytännön sovelluksia ja se liittyy lujasti muihin tieteisiin. Evoluutioteoriaan ei liity yliluonnollisuutta vaan teoria ja käytäntö kohtaavat siinä. Evoluutioteorialla on tutkimusohjelma jossa testataan evoluutioteorian anomalioita sekä falsifikaatiokriteereitä. Luomisoppi taas nojaa subjektiiviseen uskoon ja ilmestykseen. Se ei ota kantaa Suunnittelijan persoonaan jotta jokainen voisi oikeuttaa luojalla oman uskonsa.

        Falsifioitavuus:Evoluutioteorialla on useita falsifikaatiokriteereitä,joisa osa on hyvinkin tiukkoja. Luomisopilla ei ole ainuttakaan falsifikaatiokriteeriä.

        Autonomisuus: Evoluutiotutkimuksissa ei tulosten taloudellinen,poliittinen,uskonnollinen tai moraalinen toivottavuus paina puntarissa. Luomisopille moraalisuuteen liittyvät argumentit ovat tyypillisiä.

        Edistyvyys: Evoluutioteoria on muuttunut historiansa aikana,se on siis itseäänkorjaava ja sitä kautta lisää tiedon totuudenkaltaisuutta. Luomisoppi kehittyy lähinnä saamalla uusia koulukuntia,vanhojen tietosisältö säilyy muuttumattomana. ID-teoria edistyy jonkin verran virheitä paikkaamalla. Tämän tuloksena se onkin lähentynyt evoluutioteoriaa. Luomisoppi ei ole historiansa aikana myöskään kehittänyt mekanismeja joilla sen perusteesiä,Suunnittelijaa, voitaisiin tutkia. Näin ollen se ei ole teoriana kehittynyt,ainoastaan uusia termejä(premissejä) lisätty ajan kanssa.

        Yleisyys: Evoluutioteorian säännöt ovat lainomaisia ja ne selittävät todellisuutta rajaamalla tapahtumat mahdollisiin ja mahdottomiin. Suunnittelijalle taas kaikki on mahdollista ja hän tekee mitä tahtoo. Näinollen Suunnittelija ei selitä yhtään mitään.


      • squirrel
        squirrel kirjoitti:

        Objektiivisuus:Evoluutioteoria tutkii geenialleeleiden suhteiden muutoksia populaatiossa,uusien geenien ilmestymisen ja vanhojen tuhoutumisen säännönmukaisuuksia. Evoluution tutkimuskohde,perimä, on taatusti olemassa. Samoin geenien vaikutukset eliöiden hengissä selviämiselle ja lisääntymiselle. Luomisopin tutkimuskohde,perusteesi eli Suunnittelija on havaitsematon,sitä ei itse asiassa edes tutkita luomisopin piirissä.
        Evoluutioteoria tyytyy nykyisiin tieteen kriteereihin jotka pitävät evoluutioteorian tieteiden piirin sisällä ja pitää luomisopin sen ulkopuolella. Luomisoppi taas toisaalta vaatii kevennettyjä kriteereitä,esimerkiksi naturalismin hylkäämistä, päästäkseen tieteen piiriin. Samalla luomisoppi vaatii tiukempia kriteereitä jotta evoluutioteoria saataisiin tieteestä ulos. Luomisoppi vaatii että evoluutioteoria ei selitä mitään apuoletuksilla,mutta se itse ottaa oikeudekseen selittää kaiken apuoletuksilla. Evoluutio on siis objektiivinen,luomisoppi ainoastaan evoluutiokriittinen.

        Julkisuus:Kreationistit julkaisevat tietoa,mutta pääasiassa maallikoille joiden tietotaso ei riitä punnitsemaan asioita. Tiedeyhteisölle se ei julkaise kuin harvoin,ja silloinkaan saatu kritiikki ei vaikuta jatkossa esitettyihin julkaisuihin. Erityisessä suosiossa luomisopin kannattajilla ovat julkiset väittelyt:Niissä kun viitteiden käyttö on kevyempää,eikä raskauttavaa todistusaineistoa jatkon kannalta kerry. Takana on siis ainoastaan suosion saaminen ja kannattajien säilytys. Evoluutioteorian piirissä sen sijaan julkaistaan ahkerasti niin maallikoille kuin tiedemaailmalle.

        Kriittisyys: Evoluutioteorialla on paljon käytännön sovelluksia ja se liittyy lujasti muihin tieteisiin. Evoluutioteoriaan ei liity yliluonnollisuutta vaan teoria ja käytäntö kohtaavat siinä. Evoluutioteorialla on tutkimusohjelma jossa testataan evoluutioteorian anomalioita sekä falsifikaatiokriteereitä. Luomisoppi taas nojaa subjektiiviseen uskoon ja ilmestykseen. Se ei ota kantaa Suunnittelijan persoonaan jotta jokainen voisi oikeuttaa luojalla oman uskonsa.

        Falsifioitavuus:Evoluutioteorialla on useita falsifikaatiokriteereitä,joisa osa on hyvinkin tiukkoja. Luomisopilla ei ole ainuttakaan falsifikaatiokriteeriä.

        Autonomisuus: Evoluutiotutkimuksissa ei tulosten taloudellinen,poliittinen,uskonnollinen tai moraalinen toivottavuus paina puntarissa. Luomisopille moraalisuuteen liittyvät argumentit ovat tyypillisiä.

        Edistyvyys: Evoluutioteoria on muuttunut historiansa aikana,se on siis itseäänkorjaava ja sitä kautta lisää tiedon totuudenkaltaisuutta. Luomisoppi kehittyy lähinnä saamalla uusia koulukuntia,vanhojen tietosisältö säilyy muuttumattomana. ID-teoria edistyy jonkin verran virheitä paikkaamalla. Tämän tuloksena se onkin lähentynyt evoluutioteoriaa. Luomisoppi ei ole historiansa aikana myöskään kehittänyt mekanismeja joilla sen perusteesiä,Suunnittelijaa, voitaisiin tutkia. Näin ollen se ei ole teoriana kehittynyt,ainoastaan uusia termejä(premissejä) lisätty ajan kanssa.

        Yleisyys: Evoluutioteorian säännöt ovat lainomaisia ja ne selittävät todellisuutta rajaamalla tapahtumat mahdollisiin ja mahdottomiin. Suunnittelijalle taas kaikki on mahdollista ja hän tekee mitä tahtoo. Näinollen Suunnittelija ei selitä yhtään mitään.

        Tieteellisen teorian on oltava malli, joka pyrkii kuvaamaan todellisuutta mahdollisimman tarkasti. Mallin ei tarvitse olla aukoton tai edes oikea. Mallin tarkoitus on osoittaa säännönmukaisuuksia, kuvailla mekanismeja ja auttaa ennusteden luomisessa. Mallia arvioitaessa tärkeimmät ovat seuraavat kolme:

        *1. FACE VALIDITY:Mallin on "näytettävä samalta" kuin asia jota se pyrkii kuvaamaan.
        Sekä evoluutioteoria että ID pääsevät hyvään tulokseen kohdan suhteen: Kumpikin on havaitsemamme todellisuuden mukaan mahdollinen. Vaikka joillekin suunnittelematon monimutkaisuus on mahdoton sisäistää, toisille taas älykäs suunnittelu on täysin toivoton ajatus.

        *2. PREDICTIVE VALIDITY:Mallin pohjalta on voitava tehdä ennusteita jotka pitävät paikkaansa.
        Tässä syntyykin jo enemmän hajontaa. Koska evoluutiossa monet ilmiöt vaikuttavat yhtäaikaisesti, on siinä ennusteiden tekeminen käytännön olosuhteissa vaikeaa.(Kolmen kappaleen sääntö:"jos yli kolme ilmiötä ovat vuorovaikutuksessa ei voida ennustaa lopputuloksia"). Kontrolloiduissa oloissa,missä ilmiöiden vaikutukset ovat hallituja evoluutioteoria mahdollistaa ennustuksen, ja silloin sen ennustearvo on erinomainen. Evoluution ennustettavuuden puolesta puhuvat esimerkiksi Richard Dawkinsin kirjassa "The Ancestor's Tale" esitetyt ideat. Sen sijaan ID-mallin pohjalta ei ole mahdollista tehdä minkäänlaisia ennusteita. Syynä on se,että ID ei rajaa tekijöitä "mahdottomina". ID:ssä yksittäinen asia vain joko on Suunniteltu tai ei ole.

        *3. CONSTRUCT VALIDITY: Kuinka hyvin mallilla on konsilienssia,eli kuinka se sopii yhteen muiden teorioiden kanssa.
        Kohdassa ID-teorian ongelma on, että siihen liittyviä teorioita ei oikeastaan ole. Raamattu saattaisi löyhillä kriteereillä olla tällainen, mahdollisesti myös jotkin tilastolliset teoriat.(Kolmogov,negentropia...) Raamatun todistusarvo luonnontieteessä on kuitenkin nolla, ja tilastolliset teoriat kertovat vain todennäköisyyksiä, eivät sulje muita vaihtoehtoja pois. Sen sijaan evoluutioteoriaan liittyy erilaisten linkkien kautta lukuisia biologian ja kemian -ja jopa taloustieteen- teorioita, jotka eivät ole ristiriidassa teorian kanssa.

        Luonnontieteissä on myös tapana ottaa käyttöön käsitteitä vain kun havainnot niin osoittavat ja tällöinkin käsitteet ovat hyvin tarkasti rajattuja. Tällä konstein alkeishiukkasia tai muita ilmiöitä saadaan eksaktisti tieteeseen.
        Kreationismille tyypillistä taas on ottaa epämääräinen ja täysin rajaamaton ilmiö johon viittaavia suoria havaintoja ei ole. Ei siis ole havaintoja joita pitäisi selittää käsitteellä. Tälläinen epämääräisyys ei nosta tiedon tasoa ja kehitä tutkimustyötä,vaan hidastaa sitä. Naturalistinen metodologia on luonnontieteissä tehokkaammaksi havaittu:luonnontieteiden suuri nousu alkoi vasta kun epämääräisyys hylättiin ja naturalistinen metodologia otettiin käyttöön. ID siis itse asiassa väittää olevansa tiedettä koska tieteen kriteerit ovat sen mielestä väärät.

        Tämän perusteella voidaan sanoa, että vaikka evoluutioteoriassa on puutteensa,on se kuitenkin huomattavasti parempi malli, kuin ID-teoria -joka taas päihittää perinteisen kreationismin huimasti.


      • Peter.M
        squirrel kirjoitti:

        Tieteellisen teorian on oltava malli, joka pyrkii kuvaamaan todellisuutta mahdollisimman tarkasti. Mallin ei tarvitse olla aukoton tai edes oikea. Mallin tarkoitus on osoittaa säännönmukaisuuksia, kuvailla mekanismeja ja auttaa ennusteden luomisessa. Mallia arvioitaessa tärkeimmät ovat seuraavat kolme:

        *1. FACE VALIDITY:Mallin on "näytettävä samalta" kuin asia jota se pyrkii kuvaamaan.
        Sekä evoluutioteoria että ID pääsevät hyvään tulokseen kohdan suhteen: Kumpikin on havaitsemamme todellisuuden mukaan mahdollinen. Vaikka joillekin suunnittelematon monimutkaisuus on mahdoton sisäistää, toisille taas älykäs suunnittelu on täysin toivoton ajatus.

        *2. PREDICTIVE VALIDITY:Mallin pohjalta on voitava tehdä ennusteita jotka pitävät paikkaansa.
        Tässä syntyykin jo enemmän hajontaa. Koska evoluutiossa monet ilmiöt vaikuttavat yhtäaikaisesti, on siinä ennusteiden tekeminen käytännön olosuhteissa vaikeaa.(Kolmen kappaleen sääntö:"jos yli kolme ilmiötä ovat vuorovaikutuksessa ei voida ennustaa lopputuloksia"). Kontrolloiduissa oloissa,missä ilmiöiden vaikutukset ovat hallituja evoluutioteoria mahdollistaa ennustuksen, ja silloin sen ennustearvo on erinomainen. Evoluution ennustettavuuden puolesta puhuvat esimerkiksi Richard Dawkinsin kirjassa "The Ancestor's Tale" esitetyt ideat. Sen sijaan ID-mallin pohjalta ei ole mahdollista tehdä minkäänlaisia ennusteita. Syynä on se,että ID ei rajaa tekijöitä "mahdottomina". ID:ssä yksittäinen asia vain joko on Suunniteltu tai ei ole.

        *3. CONSTRUCT VALIDITY: Kuinka hyvin mallilla on konsilienssia,eli kuinka se sopii yhteen muiden teorioiden kanssa.
        Kohdassa ID-teorian ongelma on, että siihen liittyviä teorioita ei oikeastaan ole. Raamattu saattaisi löyhillä kriteereillä olla tällainen, mahdollisesti myös jotkin tilastolliset teoriat.(Kolmogov,negentropia...) Raamatun todistusarvo luonnontieteessä on kuitenkin nolla, ja tilastolliset teoriat kertovat vain todennäköisyyksiä, eivät sulje muita vaihtoehtoja pois. Sen sijaan evoluutioteoriaan liittyy erilaisten linkkien kautta lukuisia biologian ja kemian -ja jopa taloustieteen- teorioita, jotka eivät ole ristiriidassa teorian kanssa.

        Luonnontieteissä on myös tapana ottaa käyttöön käsitteitä vain kun havainnot niin osoittavat ja tällöinkin käsitteet ovat hyvin tarkasti rajattuja. Tällä konstein alkeishiukkasia tai muita ilmiöitä saadaan eksaktisti tieteeseen.
        Kreationismille tyypillistä taas on ottaa epämääräinen ja täysin rajaamaton ilmiö johon viittaavia suoria havaintoja ei ole. Ei siis ole havaintoja joita pitäisi selittää käsitteellä. Tälläinen epämääräisyys ei nosta tiedon tasoa ja kehitä tutkimustyötä,vaan hidastaa sitä. Naturalistinen metodologia on luonnontieteissä tehokkaammaksi havaittu:luonnontieteiden suuri nousu alkoi vasta kun epämääräisyys hylättiin ja naturalistinen metodologia otettiin käyttöön. ID siis itse asiassa väittää olevansa tiedettä koska tieteen kriteerit ovat sen mielestä väärät.

        Tämän perusteella voidaan sanoa, että vaikka evoluutioteoriassa on puutteensa,on se kuitenkin huomattavasti parempi malli, kuin ID-teoria -joka taas päihittää perinteisen kreationismin huimasti.

        "Tämän perusteella voidaan sanoa, että vaikka evoluutioteoriassa on puutteensa,on se kuitenkin huomattavasti parempi malli, kuin ID-teoria -joka taas päihittää perinteisen kreationismin huimasti."

        Evoluutionäkemys on korkeintaan paras naturalistinen selitysmalli eliöiden monimuotoisuudelle.


      • Alex
        Peter.M kirjoitti:

        "Tämän perusteella voidaan sanoa, että vaikka evoluutioteoriassa on puutteensa,on se kuitenkin huomattavasti parempi malli, kuin ID-teoria -joka taas päihittää perinteisen kreationismin huimasti."

        Evoluutionäkemys on korkeintaan paras naturalistinen selitysmalli eliöiden monimuotoisuudelle.

        Moi !

        "Evoluutionäkemys on korkeintaan paras naturalistinen selitysmalli eliöiden monimuotoisuudelle. "

        Niin, ja yliluonnolliseen pohjautuvia selitysmalleja on liki ääretön määrä. Minäkin voin keksiä päästäni parikymmentä alta aikayksiön, jääkaapin takana olevasta yksisarvisesta alkaen ;-)

        --


      • Peter.M
        squirrel kirjoitti:

        Objektiivisuus:Evoluutioteoria tutkii geenialleeleiden suhteiden muutoksia populaatiossa,uusien geenien ilmestymisen ja vanhojen tuhoutumisen säännönmukaisuuksia. Evoluution tutkimuskohde,perimä, on taatusti olemassa. Samoin geenien vaikutukset eliöiden hengissä selviämiselle ja lisääntymiselle. Luomisopin tutkimuskohde,perusteesi eli Suunnittelija on havaitsematon,sitä ei itse asiassa edes tutkita luomisopin piirissä.
        Evoluutioteoria tyytyy nykyisiin tieteen kriteereihin jotka pitävät evoluutioteorian tieteiden piirin sisällä ja pitää luomisopin sen ulkopuolella. Luomisoppi taas toisaalta vaatii kevennettyjä kriteereitä,esimerkiksi naturalismin hylkäämistä, päästäkseen tieteen piiriin. Samalla luomisoppi vaatii tiukempia kriteereitä jotta evoluutioteoria saataisiin tieteestä ulos. Luomisoppi vaatii että evoluutioteoria ei selitä mitään apuoletuksilla,mutta se itse ottaa oikeudekseen selittää kaiken apuoletuksilla. Evoluutio on siis objektiivinen,luomisoppi ainoastaan evoluutiokriittinen.

        Julkisuus:Kreationistit julkaisevat tietoa,mutta pääasiassa maallikoille joiden tietotaso ei riitä punnitsemaan asioita. Tiedeyhteisölle se ei julkaise kuin harvoin,ja silloinkaan saatu kritiikki ei vaikuta jatkossa esitettyihin julkaisuihin. Erityisessä suosiossa luomisopin kannattajilla ovat julkiset väittelyt:Niissä kun viitteiden käyttö on kevyempää,eikä raskauttavaa todistusaineistoa jatkon kannalta kerry. Takana on siis ainoastaan suosion saaminen ja kannattajien säilytys. Evoluutioteorian piirissä sen sijaan julkaistaan ahkerasti niin maallikoille kuin tiedemaailmalle.

        Kriittisyys: Evoluutioteorialla on paljon käytännön sovelluksia ja se liittyy lujasti muihin tieteisiin. Evoluutioteoriaan ei liity yliluonnollisuutta vaan teoria ja käytäntö kohtaavat siinä. Evoluutioteorialla on tutkimusohjelma jossa testataan evoluutioteorian anomalioita sekä falsifikaatiokriteereitä. Luomisoppi taas nojaa subjektiiviseen uskoon ja ilmestykseen. Se ei ota kantaa Suunnittelijan persoonaan jotta jokainen voisi oikeuttaa luojalla oman uskonsa.

        Falsifioitavuus:Evoluutioteorialla on useita falsifikaatiokriteereitä,joisa osa on hyvinkin tiukkoja. Luomisopilla ei ole ainuttakaan falsifikaatiokriteeriä.

        Autonomisuus: Evoluutiotutkimuksissa ei tulosten taloudellinen,poliittinen,uskonnollinen tai moraalinen toivottavuus paina puntarissa. Luomisopille moraalisuuteen liittyvät argumentit ovat tyypillisiä.

        Edistyvyys: Evoluutioteoria on muuttunut historiansa aikana,se on siis itseäänkorjaava ja sitä kautta lisää tiedon totuudenkaltaisuutta. Luomisoppi kehittyy lähinnä saamalla uusia koulukuntia,vanhojen tietosisältö säilyy muuttumattomana. ID-teoria edistyy jonkin verran virheitä paikkaamalla. Tämän tuloksena se onkin lähentynyt evoluutioteoriaa. Luomisoppi ei ole historiansa aikana myöskään kehittänyt mekanismeja joilla sen perusteesiä,Suunnittelijaa, voitaisiin tutkia. Näin ollen se ei ole teoriana kehittynyt,ainoastaan uusia termejä(premissejä) lisätty ajan kanssa.

        Yleisyys: Evoluutioteorian säännöt ovat lainomaisia ja ne selittävät todellisuutta rajaamalla tapahtumat mahdollisiin ja mahdottomiin. Suunnittelijalle taas kaikki on mahdollista ja hän tekee mitä tahtoo. Näinollen Suunnittelija ei selitä yhtään mitään.

        "Luomisopin tutkimuskohde,perusteesi eli Suunnittelija on havaitsematon,sitä ei itse asiassa edes tutkita luomisopin piirissä"


        Ajatus suunnittelijasta on johtopäätös, joka tehdään induktiivisen järkeilyn/havaintojen pohjalta.Voimme havaita suunnittelusignaaleja, mutta emme voi empiirisesti tutkia Luojaa, johon signaalit viittaavat.Tieteellisesti ne ovat tässä mielessä eri kysymyksiä, vaikkakin toisiinsa sidottuja.Ero on lähtökohtaisesti kuitenkin sama kuin evoluutinäkemyksen kohdalla ajatus rajattomasta muuntelusta, jota ei myöskään voida empiirisesti havaita.
        Evonäkemys esittää muuntelun johtavan esim.liskon muuttumiseen linnuksi, mutta johtöpäätös siitä on tehty mikroevolutiivisten mekanismien pohjalta, joiden kyky onnistua tuottamaan täysin uusia rakennesuunnitelmia ja rakenteita on jo teoreettisestikin vähintäänkin kyseenalainen.Sen sijan älykkäältä suunnittelijalta voidaan odottaa älykkäiden suunnitelmien laatimista, kuten voimme lukemattomilla analogioilla osoittaa.Tässä suhteessa ID päihittää mielestäni evonäkemyksen selvästi.


        "Julkisuus:Kreationistit julkaisevat tietoa,mutta pääasiassa maallikoille joiden tietotaso ei riitä punnitsemaan asioita. Tiedeyhteisölle se ei julkaise kuin harvoin,ja silloinkaan saatu kritiikki ei vaikuta jatkossa esitettyihin julkaisuihin. Erityisessä suosiossa luomisopin kannattajilla ovat julkiset väittelyt:Niissä kun viitteiden käyttö on kevyempää,eikä raskauttavaa todistusaineistoa jatkon kannalta kerry. Takana on siis ainoastaan suosion saaminen ja kannattajien säilytys. Evoluutioteorian piirissä sen sijaan julkaistaan ahkerasti niin maallikoille kuin tiedemaailmalle."

        Johtuisikohan siitä, ettei kritiikkiä alan julkaisuissa juuri huomioida.


        "Kriittisyys: Evoluutioteorialla on paljon käytännön sovelluksia ja se liittyy lujasti muihin tieteisiin. Evoluutioteoriaan ei liity yliluonnollisuutta vaan teoria ja käytäntö kohtaavat siinä. Evoluutioteorialla on tutkimusohjelma jossa testataan evoluutioteorian anomalioita sekä falsifikaatiokriteereitä. Luomisoppi taas nojaa subjektiiviseen uskoon ja ilmestykseen. Se ei ota kantaa Suunnittelijan persoonaan jotta jokainen voisi oikeuttaa luojalla oman uskonsa."

        Kuten aloituksessani osoitin, evonäkemys nojaa lähtökohtaisesti myös sunjektiiviseen uskoon, ainoastaan sisältö on toinen.

        "Falsifioitavuus:Evoluutioteorialla on useita falsifikaatiokriteereitä,joisa osa on hyvinkin tiukkoja. Luomisopilla ei ole ainuttakaan falsifikaatiokriteeriä."

        Evonäkemyksellä ei ole keskeisimpien oppiensa osalta ainuttakaan testattua todistetta.

        "Autonomisuus: Evoluutiotutkimuksissa ei tulosten taloudellinen,poliittinen,uskonnollinen tai moraalinen toivottavuus paina puntarissa. Luomisopille moraalisuuteen liittyvät argumentit ovat tyypillisiä."

        Eikö esim. uuden "luunpalasen"löytyminen, joka johtaa ihmisen evoluution parempaa ymmärrykseen ole tutkijolle/-joille lottovoitto, myös rahoituksen/maineen muodossa?
        Kuten jo osoitin naturalistisfilosofiset ennakkokäsitykset kuuluvat metafysiikan puolelle
        , ja siksi ne ovat täysin rinnastettavissa uskonnollisiin ennakkokäsityksiin.


      • joku vaan
        Peter.M kirjoitti:

        "Luomisopin tutkimuskohde,perusteesi eli Suunnittelija on havaitsematon,sitä ei itse asiassa edes tutkita luomisopin piirissä"


        Ajatus suunnittelijasta on johtopäätös, joka tehdään induktiivisen järkeilyn/havaintojen pohjalta.Voimme havaita suunnittelusignaaleja, mutta emme voi empiirisesti tutkia Luojaa, johon signaalit viittaavat.Tieteellisesti ne ovat tässä mielessä eri kysymyksiä, vaikkakin toisiinsa sidottuja.Ero on lähtökohtaisesti kuitenkin sama kuin evoluutinäkemyksen kohdalla ajatus rajattomasta muuntelusta, jota ei myöskään voida empiirisesti havaita.
        Evonäkemys esittää muuntelun johtavan esim.liskon muuttumiseen linnuksi, mutta johtöpäätös siitä on tehty mikroevolutiivisten mekanismien pohjalta, joiden kyky onnistua tuottamaan täysin uusia rakennesuunnitelmia ja rakenteita on jo teoreettisestikin vähintäänkin kyseenalainen.Sen sijan älykkäältä suunnittelijalta voidaan odottaa älykkäiden suunnitelmien laatimista, kuten voimme lukemattomilla analogioilla osoittaa.Tässä suhteessa ID päihittää mielestäni evonäkemyksen selvästi.


        "Julkisuus:Kreationistit julkaisevat tietoa,mutta pääasiassa maallikoille joiden tietotaso ei riitä punnitsemaan asioita. Tiedeyhteisölle se ei julkaise kuin harvoin,ja silloinkaan saatu kritiikki ei vaikuta jatkossa esitettyihin julkaisuihin. Erityisessä suosiossa luomisopin kannattajilla ovat julkiset väittelyt:Niissä kun viitteiden käyttö on kevyempää,eikä raskauttavaa todistusaineistoa jatkon kannalta kerry. Takana on siis ainoastaan suosion saaminen ja kannattajien säilytys. Evoluutioteorian piirissä sen sijaan julkaistaan ahkerasti niin maallikoille kuin tiedemaailmalle."

        Johtuisikohan siitä, ettei kritiikkiä alan julkaisuissa juuri huomioida.


        "Kriittisyys: Evoluutioteorialla on paljon käytännön sovelluksia ja se liittyy lujasti muihin tieteisiin. Evoluutioteoriaan ei liity yliluonnollisuutta vaan teoria ja käytäntö kohtaavat siinä. Evoluutioteorialla on tutkimusohjelma jossa testataan evoluutioteorian anomalioita sekä falsifikaatiokriteereitä. Luomisoppi taas nojaa subjektiiviseen uskoon ja ilmestykseen. Se ei ota kantaa Suunnittelijan persoonaan jotta jokainen voisi oikeuttaa luojalla oman uskonsa."

        Kuten aloituksessani osoitin, evonäkemys nojaa lähtökohtaisesti myös sunjektiiviseen uskoon, ainoastaan sisältö on toinen.

        "Falsifioitavuus:Evoluutioteorialla on useita falsifikaatiokriteereitä,joisa osa on hyvinkin tiukkoja. Luomisopilla ei ole ainuttakaan falsifikaatiokriteeriä."

        Evonäkemyksellä ei ole keskeisimpien oppiensa osalta ainuttakaan testattua todistetta.

        "Autonomisuus: Evoluutiotutkimuksissa ei tulosten taloudellinen,poliittinen,uskonnollinen tai moraalinen toivottavuus paina puntarissa. Luomisopille moraalisuuteen liittyvät argumentit ovat tyypillisiä."

        Eikö esim. uuden "luunpalasen"löytyminen, joka johtaa ihmisen evoluution parempaa ymmärrykseen ole tutkijolle/-joille lottovoitto, myös rahoituksen/maineen muodossa?
        Kuten jo osoitin naturalistisfilosofiset ennakkokäsitykset kuuluvat metafysiikan puolelle
        , ja siksi ne ovat täysin rinnastettavissa uskonnollisiin ennakkokäsityksiin.

        >>Ero on lähtökohtaisesti kuitenkin sama kuin evoluutinäkemyksen kohdalla ajatus rajattomasta muuntelusta, jota ei myöskään voida empiirisesti havaita.>Sen sijan älykkäältä suunnittelijalta voidaan odottaa älykkäiden suunnitelmien laatimista, kuten voimme lukemattomilla analogioilla osoittaa.


      • tuota noin
        Alex kirjoitti:

        Moi !

        "Evoluutionäkemys on korkeintaan paras naturalistinen selitysmalli eliöiden monimuotoisuudelle. "

        Niin, ja yliluonnolliseen pohjautuvia selitysmalleja on liki ääretön määrä. Minäkin voin keksiä päästäni parikymmentä alta aikayksiön, jääkaapin takana olevasta yksisarvisesta alkaen ;-)

        --

        "Evoluutionäkemys on korkeintaan paras naturalistinen selitysmalli eliöiden monimuotoisuudelle."

        Käytitkö ehkä tarkoituksellisesti sanaa "selitys"? Selityksiähän on helppo keksiä mutta pelkillä sellaisilla ei ole mitään virkaa. Evoluutiomalli on, sen lisäksi että se on selitysmalli, myös teoria. Ts. se voidaan falsifioida ja se ennustaa.

        Kun muista selitysmalleista karsitaan pois ne, jotka eivät ole teorioita (ID), eipä siinä muuta jää jäljelle kuin tuo paras naturalistinen näkemys eli evoluutio.


        Tuolla jonkin matkan päässä on muuten keskusteltu siitä kun Behe myönsi, että ID ei ole teoria:

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000011417507


      • squirrel
        Peter.M kirjoitti:

        "Tämän perusteella voidaan sanoa, että vaikka evoluutioteoriassa on puutteensa,on se kuitenkin huomattavasti parempi malli, kuin ID-teoria -joka taas päihittää perinteisen kreationismin huimasti."

        Evoluutionäkemys on korkeintaan paras naturalistinen selitysmalli eliöiden monimuotoisuudelle.

        Ja miksi pitäisi otta einaturalistinen juttu?

        Onko "Cogito" tasoinen oivallus metafysiikan olemassaolosta perusteluineen tarjota?
        Uskallan epäillä,siksi valitsen vähiten epäilyttävän mallin. Siis mallin,joka ei syötä mitään metafyysisiä satuja totena.
        Malliin,jonka kannattajat eivät erota ontologiaa ja epistemologiaa.


      • squirrel
        Peter.M kirjoitti:

        "Luomisopin tutkimuskohde,perusteesi eli Suunnittelija on havaitsematon,sitä ei itse asiassa edes tutkita luomisopin piirissä"


        Ajatus suunnittelijasta on johtopäätös, joka tehdään induktiivisen järkeilyn/havaintojen pohjalta.Voimme havaita suunnittelusignaaleja, mutta emme voi empiirisesti tutkia Luojaa, johon signaalit viittaavat.Tieteellisesti ne ovat tässä mielessä eri kysymyksiä, vaikkakin toisiinsa sidottuja.Ero on lähtökohtaisesti kuitenkin sama kuin evoluutinäkemyksen kohdalla ajatus rajattomasta muuntelusta, jota ei myöskään voida empiirisesti havaita.
        Evonäkemys esittää muuntelun johtavan esim.liskon muuttumiseen linnuksi, mutta johtöpäätös siitä on tehty mikroevolutiivisten mekanismien pohjalta, joiden kyky onnistua tuottamaan täysin uusia rakennesuunnitelmia ja rakenteita on jo teoreettisestikin vähintäänkin kyseenalainen.Sen sijan älykkäältä suunnittelijalta voidaan odottaa älykkäiden suunnitelmien laatimista, kuten voimme lukemattomilla analogioilla osoittaa.Tässä suhteessa ID päihittää mielestäni evonäkemyksen selvästi.


        "Julkisuus:Kreationistit julkaisevat tietoa,mutta pääasiassa maallikoille joiden tietotaso ei riitä punnitsemaan asioita. Tiedeyhteisölle se ei julkaise kuin harvoin,ja silloinkaan saatu kritiikki ei vaikuta jatkossa esitettyihin julkaisuihin. Erityisessä suosiossa luomisopin kannattajilla ovat julkiset väittelyt:Niissä kun viitteiden käyttö on kevyempää,eikä raskauttavaa todistusaineistoa jatkon kannalta kerry. Takana on siis ainoastaan suosion saaminen ja kannattajien säilytys. Evoluutioteorian piirissä sen sijaan julkaistaan ahkerasti niin maallikoille kuin tiedemaailmalle."

        Johtuisikohan siitä, ettei kritiikkiä alan julkaisuissa juuri huomioida.


        "Kriittisyys: Evoluutioteorialla on paljon käytännön sovelluksia ja se liittyy lujasti muihin tieteisiin. Evoluutioteoriaan ei liity yliluonnollisuutta vaan teoria ja käytäntö kohtaavat siinä. Evoluutioteorialla on tutkimusohjelma jossa testataan evoluutioteorian anomalioita sekä falsifikaatiokriteereitä. Luomisoppi taas nojaa subjektiiviseen uskoon ja ilmestykseen. Se ei ota kantaa Suunnittelijan persoonaan jotta jokainen voisi oikeuttaa luojalla oman uskonsa."

        Kuten aloituksessani osoitin, evonäkemys nojaa lähtökohtaisesti myös sunjektiiviseen uskoon, ainoastaan sisältö on toinen.

        "Falsifioitavuus:Evoluutioteorialla on useita falsifikaatiokriteereitä,joisa osa on hyvinkin tiukkoja. Luomisopilla ei ole ainuttakaan falsifikaatiokriteeriä."

        Evonäkemyksellä ei ole keskeisimpien oppiensa osalta ainuttakaan testattua todistetta.

        "Autonomisuus: Evoluutiotutkimuksissa ei tulosten taloudellinen,poliittinen,uskonnollinen tai moraalinen toivottavuus paina puntarissa. Luomisopille moraalisuuteen liittyvät argumentit ovat tyypillisiä."

        Eikö esim. uuden "luunpalasen"löytyminen, joka johtaa ihmisen evoluution parempaa ymmärrykseen ole tutkijolle/-joille lottovoitto, myös rahoituksen/maineen muodossa?
        Kuten jo osoitin naturalistisfilosofiset ennakkokäsitykset kuuluvat metafysiikan puolelle
        , ja siksi ne ovat täysin rinnastettavissa uskonnollisiin ennakkokäsityksiin.

        Et osoittanut mitään. Et erota ontologiaa ja epistemologiaa toisistaan. Selittelysi oli siis surkuhupaisaa.

        Sinusta ID on totta,koska se voidaan lukuisilla analogioilla osoittaa...
        Mutta kun ne analogiat:
        a:eivät ole falsifioitavissa,edes "periaatteessa",niinkuin evoluution luutulkinnat,tai genomitulkinnat.
        b:Luukappaleiden tulkinta on myös analogia. Ovatko ne analogiat nyt paha vai ei?
        Minusta-ja tieteestä,riippumatta siitä ovatko ne naturalismia tai eivät- analogiat ovat hyväksyttyjä,jos ne on falsifioitavissa.
        Vaikka kuinka juokset,Popperia et pakoon pääse.


      • squirrel
        Peter.M kirjoitti:

        "Luomisopin tutkimuskohde,perusteesi eli Suunnittelija on havaitsematon,sitä ei itse asiassa edes tutkita luomisopin piirissä"


        Ajatus suunnittelijasta on johtopäätös, joka tehdään induktiivisen järkeilyn/havaintojen pohjalta.Voimme havaita suunnittelusignaaleja, mutta emme voi empiirisesti tutkia Luojaa, johon signaalit viittaavat.Tieteellisesti ne ovat tässä mielessä eri kysymyksiä, vaikkakin toisiinsa sidottuja.Ero on lähtökohtaisesti kuitenkin sama kuin evoluutinäkemyksen kohdalla ajatus rajattomasta muuntelusta, jota ei myöskään voida empiirisesti havaita.
        Evonäkemys esittää muuntelun johtavan esim.liskon muuttumiseen linnuksi, mutta johtöpäätös siitä on tehty mikroevolutiivisten mekanismien pohjalta, joiden kyky onnistua tuottamaan täysin uusia rakennesuunnitelmia ja rakenteita on jo teoreettisestikin vähintäänkin kyseenalainen.Sen sijan älykkäältä suunnittelijalta voidaan odottaa älykkäiden suunnitelmien laatimista, kuten voimme lukemattomilla analogioilla osoittaa.Tässä suhteessa ID päihittää mielestäni evonäkemyksen selvästi.


        "Julkisuus:Kreationistit julkaisevat tietoa,mutta pääasiassa maallikoille joiden tietotaso ei riitä punnitsemaan asioita. Tiedeyhteisölle se ei julkaise kuin harvoin,ja silloinkaan saatu kritiikki ei vaikuta jatkossa esitettyihin julkaisuihin. Erityisessä suosiossa luomisopin kannattajilla ovat julkiset väittelyt:Niissä kun viitteiden käyttö on kevyempää,eikä raskauttavaa todistusaineistoa jatkon kannalta kerry. Takana on siis ainoastaan suosion saaminen ja kannattajien säilytys. Evoluutioteorian piirissä sen sijaan julkaistaan ahkerasti niin maallikoille kuin tiedemaailmalle."

        Johtuisikohan siitä, ettei kritiikkiä alan julkaisuissa juuri huomioida.


        "Kriittisyys: Evoluutioteorialla on paljon käytännön sovelluksia ja se liittyy lujasti muihin tieteisiin. Evoluutioteoriaan ei liity yliluonnollisuutta vaan teoria ja käytäntö kohtaavat siinä. Evoluutioteorialla on tutkimusohjelma jossa testataan evoluutioteorian anomalioita sekä falsifikaatiokriteereitä. Luomisoppi taas nojaa subjektiiviseen uskoon ja ilmestykseen. Se ei ota kantaa Suunnittelijan persoonaan jotta jokainen voisi oikeuttaa luojalla oman uskonsa."

        Kuten aloituksessani osoitin, evonäkemys nojaa lähtökohtaisesti myös sunjektiiviseen uskoon, ainoastaan sisältö on toinen.

        "Falsifioitavuus:Evoluutioteorialla on useita falsifikaatiokriteereitä,joisa osa on hyvinkin tiukkoja. Luomisopilla ei ole ainuttakaan falsifikaatiokriteeriä."

        Evonäkemyksellä ei ole keskeisimpien oppiensa osalta ainuttakaan testattua todistetta.

        "Autonomisuus: Evoluutiotutkimuksissa ei tulosten taloudellinen,poliittinen,uskonnollinen tai moraalinen toivottavuus paina puntarissa. Luomisopille moraalisuuteen liittyvät argumentit ovat tyypillisiä."

        Eikö esim. uuden "luunpalasen"löytyminen, joka johtaa ihmisen evoluution parempaa ymmärrykseen ole tutkijolle/-joille lottovoitto, myös rahoituksen/maineen muodossa?
        Kuten jo osoitin naturalistisfilosofiset ennakkokäsitykset kuuluvat metafysiikan puolelle
        , ja siksi ne ovat täysin rinnastettavissa uskonnollisiin ennakkokäsityksiin.

        Jos tiede on usko,ja ID on usko,ja niiden dogmit ovat erilaiset,niin voidaanko sanoa että ID olisi tiedettä? Ei voida.

        Samoin,omaa perustelumekanismiasi käyttäen, voitaisiin sanoa,että koska Muslimeilla on (osin)eri dogmit,kuin kristityillä, niin tästä seuraisi loogisesti että:
        *Muslimit ovat kristittyjä
        *Kristittyjen tulisi muuttaa dogmejaan,kun Muslimit sitä pyytäisivät.


        Ei hitto,mitä maaleja sinä työksesi oikein haistelet?


      • squirrel
        squirrel kirjoitti:

        Jos tiede on usko,ja ID on usko,ja niiden dogmit ovat erilaiset,niin voidaanko sanoa että ID olisi tiedettä? Ei voida.

        Samoin,omaa perustelumekanismiasi käyttäen, voitaisiin sanoa,että koska Muslimeilla on (osin)eri dogmit,kuin kristityillä, niin tästä seuraisi loogisesti että:
        *Muslimit ovat kristittyjä
        *Kristittyjen tulisi muuttaa dogmejaan,kun Muslimit sitä pyytäisivät.


        Ei hitto,mitä maaleja sinä työksesi oikein haistelet?

        "No fence" ammatinvalinnasta,tarkoituksena ei ollut ammattitaitoa tms. loukata. Se ol' semmoinen sattumalipsu.

        Aber,miksi minun muka tulisi rekisteröidä nimimerkki? Onko sen rekisteröimättä jättäminen rikos?


      • Iso-Hese
        Alex kirjoitti:

        Moi !

        "Evoluutionäkemys on korkeintaan paras naturalistinen selitysmalli eliöiden monimuotoisuudelle. "

        Niin, ja yliluonnolliseen pohjautuvia selitysmalleja on liki ääretön määrä. Minäkin voin keksiä päästäni parikymmentä alta aikayksiön, jääkaapin takana olevasta yksisarvisesta alkaen ;-)

        --

        "Niin, ja yliluonnolliseen pohjautuvia selitysmalleja on liki ääretön määrä."

        Kirjoitteleppas alkajaisiksi vaikka parisataa niin saadaan juonesta kiinni.

        Toiset parisataa voit säveltää "alta aikayksikön",huomaa tarkka tieteellinen määritelmä,niin me arvostelemme olisiko jutussa juonta.


      • an outside watcher
        squirrel kirjoitti:

        Ja miksi pitäisi otta einaturalistinen juttu?

        Onko "Cogito" tasoinen oivallus metafysiikan olemassaolosta perusteluineen tarjota?
        Uskallan epäillä,siksi valitsen vähiten epäilyttävän mallin. Siis mallin,joka ei syötä mitään metafyysisiä satuja totena.
        Malliin,jonka kannattajat eivät erota ontologiaa ja epistemologiaa.

        >>>>>>>>>>Ja miksi pitäisi otta einaturalistinen juttu?

        Onko "Cogito" tasoinen oivallus metafysiikan olemassaolosta perusteluineen tarjota?
        Uskallan epäillä,siksi valitsen vähiten epäilyttävän mallin. Siis mallin,joka ei syötä mitään metafyysisiä satuja totena.
        Malliin,jonka kannattajat eivät erota ontologiaa ja epistemologiaa.


      • Iso-Hese
        an outside watcher kirjoitti:

        >>>>>>>>>>Ja miksi pitäisi otta einaturalistinen juttu?

        Onko "Cogito" tasoinen oivallus metafysiikan olemassaolosta perusteluineen tarjota?
        Uskallan epäillä,siksi valitsen vähiten epäilyttävän mallin. Siis mallin,joka ei syötä mitään metafyysisiä satuja totena.
        Malliin,jonka kannattajat eivät erota ontologiaa ja epistemologiaa.

        mielelläni edellisen viestin.
        "Tavaraa" sinulta tulee tuutin täydeltä,nimittäin sivuasiaa.

        Nähtävästi sinulle hankalat kysymykset sivuutat komeasti koukaten ja selitellen sitä sun tätä ,so itsellesi mieluisaa,ehkä oletat määrän korvaavan laadun kun paasaat muutaman tuhat sanaa peräkkäin ja sikinsokin,korostaen muutamalla fiksulla sivistyssanalla ja siinäpä se,tieteellinen fakta.

        Kannattaa ehkä pitää mielessä se asia että,teksti, vaikkapa minun,ei ole inferiorinen muihin verrattuna vaikka tyyli on informaali.


      • AntiHihhuli
        Peter.M kirjoitti:

        "Tämän perusteella voidaan sanoa, että vaikka evoluutioteoriassa on puutteensa,on se kuitenkin huomattavasti parempi malli, kuin ID-teoria -joka taas päihittää perinteisen kreationismin huimasti."

        Evoluutionäkemys on korkeintaan paras naturalistinen selitysmalli eliöiden monimuotoisuudelle.

        "Evoluutionäkemys on korkeintaan paras naturalistinen selitysmalli eliöiden monimuotoisuudelle."

        Tätä väittämää tuskin moni kieltää. Koska naturalistisuus on yksi tieteen perusteista niin silloin evoteoria on paras ja samalla ainoa tieteellinen selitysmalli eliöiden monimuotoisuudelle.

        Joku vääräleuka kreppari tietysti haluaa tietää miksei einaturalistiset selitykset ole tiedettä. Vastaus on tietenkin se että niitä ei voi tutkia, ne ei loppulta selitä yhtään mitään ja ne vain lisäävät oletusten määrää. Mielipiteeni voi todistaa väräksi antamalla yksikin einaturalistinen selitys(voi liittyä mihin vain) jota voi tutkia ja joka on myös selitysvoimainen.


      • Peter.M
        squirrel kirjoitti:

        Et osoittanut mitään. Et erota ontologiaa ja epistemologiaa toisistaan. Selittelysi oli siis surkuhupaisaa.

        Sinusta ID on totta,koska se voidaan lukuisilla analogioilla osoittaa...
        Mutta kun ne analogiat:
        a:eivät ole falsifioitavissa,edes "periaatteessa",niinkuin evoluution luutulkinnat,tai genomitulkinnat.
        b:Luukappaleiden tulkinta on myös analogia. Ovatko ne analogiat nyt paha vai ei?
        Minusta-ja tieteestä,riippumatta siitä ovatko ne naturalismia tai eivät- analogiat ovat hyväksyttyjä,jos ne on falsifioitavissa.
        Vaikka kuinka juokset,Popperia et pakoon pääse.

        "Et osoittanut mitään. Et erota ontologiaa ja epistemologiaa toisistaan. Selittelysi oli siis surkuhupaisaa."

        Sinulta menee jatkuvasti jotain ohi.Et taida oikein kunnolla lukea mitä sinulle kirjoitetaan, tai sitten vika on luétun ymmärtämisessä.Kannattaisi muuten huomioida hieman sitä saamaasi kritiikkiä, olen nimittäin itse havainnut saman asian kirjoittelussasi, ja se on hieman turhauttavaa.

        Sinä et myöskään oikein aina havaitse sitä millä tasolla asoista kirjoitan. Niin että olisikohan vika ontologian ja epistemologian erottamisen suhteen kenties omassa päässäsi, ne kun eivät nimittäin tunnu olevan niin selkeästi rajattuja filosofian osa-alueita.Vai kuka voi selkeästi määritellä mitä oikeasti tiedämme ja mikä tieto on oikeaa, ja toisaalta mikä on olemassa ja mikä ei, jos emme tiedä mitä pidämme vakuuttavana todisteena jonkin olemassaolosta ja mitä emme.Minulle esim.tieto/todellisuus Jumalasta, minun todellisesta Isästäni, on yhtä todellinen kuin sinulle, vaikka tietoisuus nälästä. Et näe sitä, mutta se on todellinen.

        "Sinusta ID on totta,koska se voidaan lukuisilla analogioilla osoittaa... "

        Tätä minä juuri tarkoitin.Minä en väitä kumpaakaan näkemystä tieteelliseksi tosiasaksi, sanotaan se nyt vielä kerran.


        "Mutta kun ne analogiat:
        a:eivät ole falsifioitavissa,edes "periaatteessa",niinkuin evoluution luutulkinnat,tai genomitulkinnat.
        b:Luukappaleiden tulkinta on myös analogia. Ovatko ne analogiat nyt paha vai ei?
        Minusta-ja tieteestä,riippumatta siitä ovatko ne naturalismia tai eivät- analogiat ovat hyväksyttyjä,jos ne on falsifioitavissa.
        Vaikka kuinka juokset,Popperia et pakoon pääse. "

        Älyllisen suunnittelun kautta voidaan lyhyessä ajassa saada aikaan suuria määriä infoa, joka on samankaltaista mitä elävissä organismeissa voidaan havaita.Sinä osoitat sen vääräksi siten, että osoitat kuinka sen tasoista infoa joka löytyy myös eliöistä voi syntyä älyttömien ja sattumanvaraisten prosessien kautta.Enkä tarkoita mitään pieniä informaation lisäyksiä, jotka tapahtuvat samalla monimutkaisuuden tasolla, vaan toimivien kokonaisuuksien syntymistä. Turha on myöskään vedota joihinkin ääripää esimerkkeihin jostain lumikiteiden muodostumista jne.

        Analogiat ovat puolin ja toisin ok.




        Tietoa rekisteröitymisestä

        Kun kirjoitat viestin rekisteröidyllä nimimerkillä, nimimerkki näkyy aktiivisena linkkinä viestilistassa. Muut käyttäjät tunnistavat rekisteröidyn nimimerkin pienestä käyntikortista, joka näkyy nimimerkin vieressä. Linkkiä napsauttamalla käyttäjät voivat vierailla omalla sivullasi Galleriassa.


      • Peter.M
        squirrel kirjoitti:

        Jos tiede on usko,ja ID on usko,ja niiden dogmit ovat erilaiset,niin voidaanko sanoa että ID olisi tiedettä? Ei voida.

        Samoin,omaa perustelumekanismiasi käyttäen, voitaisiin sanoa,että koska Muslimeilla on (osin)eri dogmit,kuin kristityillä, niin tästä seuraisi loogisesti että:
        *Muslimit ovat kristittyjä
        *Kristittyjen tulisi muuttaa dogmejaan,kun Muslimit sitä pyytäisivät.


        Ei hitto,mitä maaleja sinä työksesi oikein haistelet?

        "Ei hitto,mitä maaleja sinä työksesi oikein haistelet? "


        Jotenkin tuntuu siltä kuin allekirjoittanut olisi itse hieman pilvessä luodessaan noita olkiukkojaan.

        Miksi et vain yksinkertaisesti ota kantaa esittämiini argumentteihin sen sijaan, että kirjoitat noin viiden a-nelosen verran luentotyyppistä käsiteillä ja sivistyssanoilla leikittelevää yleispätevää viisastelua, jolla et tee minuun mitään vaikutusta.
        Varmasti löydät päättelyistäni virheitä, mutta yhtälailla niitä löytyy sinunkin teksteistäsi.Sivuutat kaiken olennaisen aina johonkin kriteeriin tai pykälään vedoten.Oletko ikinä kuullut luovasta rajoja rikkovasta ajattelusta?

        Minä en yritä noudattaa jokaikistä sääntöä niinkuin ehkä mielestäsi pitäisi, vaan pyrin löytämään uusia ajatuksia , näkökulmia ja malleja käyttämällä omia aivojani. (En väitä tosin tässä onnistuneeni).Siitä olen kuitenkin kiitollinen sinulle, että tekstisi saavat aikaan editystä omassa ajattelussani, vaikka ne ovatkin monelta osin puutteellisia itse keskustelun/väittelyn kannalta.

        Väittelytyyliäsi voisi luonnehtia kaavoihin kangistuneeksi dogmaattiseksi santatulvaksi, jolla ei ole alkua eikä loppua. Tekstin paljouteen nähden otat hyvin vähän osaa itse väittelyyn ja toisaalta vaikka väität olevasi ennakkoluuloton, on pyrkimyksesi silti ainoastaan osoittaa evoluutionäkemys ainoaksi todelliseksi tieteelliseksi vaihtoehdoksi, jonka huomaa aina aika ajoin hakiessasi todistusvoimaa vaihtoehdon puuttumisesta.
        Eikö sellaista menettelyä voisi kuitenkin luonnehtia pseudotieteilyksi?Tai vähintään surkeaksi tieteeksi.


      • Iso-Hese
        squirrel kirjoitti:

        Jos tiede on usko,ja ID on usko,ja niiden dogmit ovat erilaiset,niin voidaanko sanoa että ID olisi tiedettä? Ei voida.

        Samoin,omaa perustelumekanismiasi käyttäen, voitaisiin sanoa,että koska Muslimeilla on (osin)eri dogmit,kuin kristityillä, niin tästä seuraisi loogisesti että:
        *Muslimit ovat kristittyjä
        *Kristittyjen tulisi muuttaa dogmejaan,kun Muslimit sitä pyytäisivät.


        Ei hitto,mitä maaleja sinä työksesi oikein haistelet?

        Mitä ihmeen soopaa suollat tuutin täydeltä,sammuta vatkain ja palaileppa alkuun,lukaise ensimmäinen teksti,rauhoitu,kiinitä huomiosi tekstiin,lue ja koeta sisäistää sen sanoma.

        No niin ja nyt siristä pikkuisen simmujasi,väittävät että auttaa keskittymään oleelliseen,pinnistä pinnistä ja kallista pikkuisen päätä,noin.
        Jos nyt kuulit kopsahduksen se on hyvä merkki,siellä pipon pimennoissa virkein aivosolu etsii seuraa,tiedä sitten mitä kaikkea kivaa se löytääkään.

        Ja nyt kun saatoimme aatoksemme kulkemaan,siirryppä vastailupuolelle.

        Jätä se sekava sörsseli sivuun ja vastaa,tai sano "en tiedä" se ei suinkaan tee sinusta tai muista typerää,päin vastoin,kertoo realismista etc kysy me vastaamme mielellämme.

        Siunausta ja valoa pimeyteen
        Ps. Lukaiseppa omat,pari-kolme viimeisintä ja mieti millaisen viestin ne kertoo


      • squirrel
        Peter.M kirjoitti:

        "Ei hitto,mitä maaleja sinä työksesi oikein haistelet? "


        Jotenkin tuntuu siltä kuin allekirjoittanut olisi itse hieman pilvessä luodessaan noita olkiukkojaan.

        Miksi et vain yksinkertaisesti ota kantaa esittämiini argumentteihin sen sijaan, että kirjoitat noin viiden a-nelosen verran luentotyyppistä käsiteillä ja sivistyssanoilla leikittelevää yleispätevää viisastelua, jolla et tee minuun mitään vaikutusta.
        Varmasti löydät päättelyistäni virheitä, mutta yhtälailla niitä löytyy sinunkin teksteistäsi.Sivuutat kaiken olennaisen aina johonkin kriteeriin tai pykälään vedoten.Oletko ikinä kuullut luovasta rajoja rikkovasta ajattelusta?

        Minä en yritä noudattaa jokaikistä sääntöä niinkuin ehkä mielestäsi pitäisi, vaan pyrin löytämään uusia ajatuksia , näkökulmia ja malleja käyttämällä omia aivojani. (En väitä tosin tässä onnistuneeni).Siitä olen kuitenkin kiitollinen sinulle, että tekstisi saavat aikaan editystä omassa ajattelussani, vaikka ne ovatkin monelta osin puutteellisia itse keskustelun/väittelyn kannalta.

        Väittelytyyliäsi voisi luonnehtia kaavoihin kangistuneeksi dogmaattiseksi santatulvaksi, jolla ei ole alkua eikä loppua. Tekstin paljouteen nähden otat hyvin vähän osaa itse väittelyyn ja toisaalta vaikka väität olevasi ennakkoluuloton, on pyrkimyksesi silti ainoastaan osoittaa evoluutionäkemys ainoaksi todelliseksi tieteelliseksi vaihtoehdoksi, jonka huomaa aina aika ajoin hakiessasi todistusvoimaa vaihtoehdon puuttumisesta.
        Eikö sellaista menettelyä voisi kuitenkin luonnehtia pseudotieteilyksi?Tai vähintään surkeaksi tieteeksi.

        "Oletko ikinä kuullut luovasta rajoja rikkovasta ajattelusta? "
        Tieteellä on kriteerit,ja ne ovat rajatut. Maailmankatsomusasia ei kiinnosta. Ajan vain sitä tieteellisyyshommaa. Muu on turhaa.


      • Iso-Hese
        squirrel kirjoitti:

        "Oletko ikinä kuullut luovasta rajoja rikkovasta ajattelusta? "
        Tieteellä on kriteerit,ja ne ovat rajatut. Maailmankatsomusasia ei kiinnosta. Ajan vain sitä tieteellisyyshommaa. Muu on turhaa.

        "Tieteellä on kriteerit,ja ne ovat rajatut. Maailmankatsomusasia ei kiinnosta. Ajan vain sitä tieteellisyyshommaa. Muu on turhaa."

        Sinä se jaksat toistaa noita kliseitä,jos luopuisit niistä tuntisit itsesi melkoisen alastomaksi,tyhjäksi etten sanoisi.

        Määritteleppä nyt ihan tieteellisesti mistä tieteesi alkaa,vaikkapa yksisoluisesta eteenpäin alkajaisiksi,vai eikö se kuulu "tieteisiisi".
        Katsotaan miten tieteilyhommelisi edistyy,vai odottelenko turhaan


      • Peter.M
        squirrel kirjoitti:

        "Oletko ikinä kuullut luovasta rajoja rikkovasta ajattelusta? "
        Tieteellä on kriteerit,ja ne ovat rajatut. Maailmankatsomusasia ei kiinnosta. Ajan vain sitä tieteellisyyshommaa. Muu on turhaa.

        ""Oletko ikinä kuullut luovasta rajoja rikkovasta ajattelusta? "
        Tieteellä on kriteerit,ja ne ovat rajatut. Maailmankatsomusasia ei kiinnosta. Ajan vain sitä tieteellisyyshommaa. Muu on turhaa. "

        Jään mielenkiinnolla odottelemaan vastaustasi Iso-Hesen kysymykseen.
        Olisin uskonut sinunkin jo ymmärtävän, että edistys tulee rajoja rikkomalla myös tieteessä.
        Näinhän juuri esim. Darwin aikanaan teki.

        Sen verran vielä tuosta ontologia hommelista, että nykyään tiede on aika pitkällä näiden kahden suuntauksen sekoitusta, toisin sanoen, puhtaasti ei kumpaakaan.


      • squirrel
        Peter.M kirjoitti:

        "Et osoittanut mitään. Et erota ontologiaa ja epistemologiaa toisistaan. Selittelysi oli siis surkuhupaisaa."

        Sinulta menee jatkuvasti jotain ohi.Et taida oikein kunnolla lukea mitä sinulle kirjoitetaan, tai sitten vika on luétun ymmärtämisessä.Kannattaisi muuten huomioida hieman sitä saamaasi kritiikkiä, olen nimittäin itse havainnut saman asian kirjoittelussasi, ja se on hieman turhauttavaa.

        Sinä et myöskään oikein aina havaitse sitä millä tasolla asoista kirjoitan. Niin että olisikohan vika ontologian ja epistemologian erottamisen suhteen kenties omassa päässäsi, ne kun eivät nimittäin tunnu olevan niin selkeästi rajattuja filosofian osa-alueita.Vai kuka voi selkeästi määritellä mitä oikeasti tiedämme ja mikä tieto on oikeaa, ja toisaalta mikä on olemassa ja mikä ei, jos emme tiedä mitä pidämme vakuuttavana todisteena jonkin olemassaolosta ja mitä emme.Minulle esim.tieto/todellisuus Jumalasta, minun todellisesta Isästäni, on yhtä todellinen kuin sinulle, vaikka tietoisuus nälästä. Et näe sitä, mutta se on todellinen.

        "Sinusta ID on totta,koska se voidaan lukuisilla analogioilla osoittaa... "

        Tätä minä juuri tarkoitin.Minä en väitä kumpaakaan näkemystä tieteelliseksi tosiasaksi, sanotaan se nyt vielä kerran.


        "Mutta kun ne analogiat:
        a:eivät ole falsifioitavissa,edes "periaatteessa",niinkuin evoluution luutulkinnat,tai genomitulkinnat.
        b:Luukappaleiden tulkinta on myös analogia. Ovatko ne analogiat nyt paha vai ei?
        Minusta-ja tieteestä,riippumatta siitä ovatko ne naturalismia tai eivät- analogiat ovat hyväksyttyjä,jos ne on falsifioitavissa.
        Vaikka kuinka juokset,Popperia et pakoon pääse. "

        Älyllisen suunnittelun kautta voidaan lyhyessä ajassa saada aikaan suuria määriä infoa, joka on samankaltaista mitä elävissä organismeissa voidaan havaita.Sinä osoitat sen vääräksi siten, että osoitat kuinka sen tasoista infoa joka löytyy myös eliöistä voi syntyä älyttömien ja sattumanvaraisten prosessien kautta.Enkä tarkoita mitään pieniä informaation lisäyksiä, jotka tapahtuvat samalla monimutkaisuuden tasolla, vaan toimivien kokonaisuuksien syntymistä. Turha on myöskään vedota joihinkin ääripää esimerkkeihin jostain lumikiteiden muodostumista jne.

        Analogiat ovat puolin ja toisin ok.




        Tietoa rekisteröitymisestä

        Kun kirjoitat viestin rekisteröidyllä nimimerkillä, nimimerkki näkyy aktiivisena linkkinä viestilistassa. Muut käyttäjät tunnistavat rekisteröidyn nimimerkin pienestä käyntikortista, joka näkyy nimimerkin vieressä. Linkkiä napsauttamalla käyttäjät voivat vierailla omalla sivullasi Galleriassa.

        Älykkään Suunnittelun kautta syntyy paljon informaatiota. Onko tälläistä suuren informaation syntyä havaittu? Sinä tiedät intuitiollasi Jumalan todeksi,minä en.

        Kysymys onkin,hallusinoitko sinä,vai olenko minä kuuro. Emme voi tietää. Emme voi tehdä siitä tiedettä.
        Emme saa Älykästä Suunnittelijaa olettamalla mitään varsinaista informaatiota siitä millä keinoin on tehty. Ainuttakaan Suunnittelijakoetta ei ole. Suunnitteluakaan ei testata. Saamee vain tietää,että onko jokin varmasti Suunniteltu vai vain ehkä.

        Olet oikeassa tässä tietoteoriakritiikissäsi. Ja korjaan asian kyllä.


      • Peter.M
        squirrel kirjoitti:

        Älykkään Suunnittelun kautta syntyy paljon informaatiota. Onko tälläistä suuren informaation syntyä havaittu? Sinä tiedät intuitiollasi Jumalan todeksi,minä en.

        Kysymys onkin,hallusinoitko sinä,vai olenko minä kuuro. Emme voi tietää. Emme voi tehdä siitä tiedettä.
        Emme saa Älykästä Suunnittelijaa olettamalla mitään varsinaista informaatiota siitä millä keinoin on tehty. Ainuttakaan Suunnittelijakoetta ei ole. Suunnitteluakaan ei testata. Saamee vain tietää,että onko jokin varmasti Suunniteltu vai vain ehkä.

        Olet oikeassa tässä tietoteoriakritiikissäsi. Ja korjaan asian kyllä.

        "Älykkään Suunnittelun kautta syntyy paljon informaatiota. Onko tälläistä suuren informaation syntyä havaittu?"

        Elävien organismien suhteen ei ole. Älykäs suunnittelija on minun vakaumuksellinen enakko-oletukseni, jota ei voi tieteellisesti osoittaa todeksi. On kuitenkin toinen asia havaita suunnittelusignaaleja luonnossa, jotka viittaavat suunnittelijaan.

        Pyysin sinua todistaamaan minun olevan periaatteellisesti väärässä, osoittamalla kuinka elävissä organismeissa havaittavan tasoinen informaatio syntyy ilman ID:tä. Miten on?

        "Saamee vain tietää,että onko jokin varmasti Suunniteltu vai vain ehkä."

        Emme voi tieteellisesti lopullisesti todistaa suunnittelua, mutta mielestäni se sopii paremmin niihin havaintoihin, mitä me voimme informaation suhteen tehdä.


        "Kysymys onkin,hallusinoitko sinä,vai olenko minä kuuro. Emme voi tietää. Emme voi tehdä siitä tiedettä.
        Emme saa Älykästä Suunnittelijaa olettamalla mitään varsinaista informaatiota siitä millä keinoin on tehty. Ainuttakaan Suunnittelijakoetta ei ole. Suunnitteluakaan ei testata."

        Nyt sinä sotket vakaumukselliset ennakko-oletukset, tulkinnat ja tosiasiat toisiinsa.
        Schererillä ja Junkerilla on asiasta hyvää matskua. Kirjahan sinulla jo on;)

        Me voimme kuitenkin keskustella avoimesti asioiden eri puolista ja katsoa kumpaa näkemystä todistusaineisto tukee. Ymmärrän varsin hyvin, että on asioita jotka voidaan tulkita evolutiivisesti, mutta yleensä asioilla on myös toinenkin puoli.
        Pahin este hedelmällisen keskustelun synnylle on mielestäni sellainnen asenne, joka jo lähtökohtaisesti olettaa toisen olevan tieteellinen ja toisen uskonnollinen.


      • Iso-Hese
        Iso-Hese kirjoitti:

        "Tieteellä on kriteerit,ja ne ovat rajatut. Maailmankatsomusasia ei kiinnosta. Ajan vain sitä tieteellisyyshommaa. Muu on turhaa."

        Sinä se jaksat toistaa noita kliseitä,jos luopuisit niistä tuntisit itsesi melkoisen alastomaksi,tyhjäksi etten sanoisi.

        Määritteleppä nyt ihan tieteellisesti mistä tieteesi alkaa,vaikkapa yksisoluisesta eteenpäin alkajaisiksi,vai eikö se kuulu "tieteisiisi".
        Katsotaan miten tieteilyhommelisi edistyy,vai odottelenko turhaan

        vastauksia ja "tieteellisisä" lisäoletuksia ei yksinkertaisiin kysymyksiin kuulu.

        Jeesuksen poppoo johtaa murskaavasti 10-0


      • squirrel
        Iso-Hese kirjoitti:

        "Tieteellä on kriteerit,ja ne ovat rajatut. Maailmankatsomusasia ei kiinnosta. Ajan vain sitä tieteellisyyshommaa. Muu on turhaa."

        Sinä se jaksat toistaa noita kliseitä,jos luopuisit niistä tuntisit itsesi melkoisen alastomaksi,tyhjäksi etten sanoisi.

        Määritteleppä nyt ihan tieteellisesti mistä tieteesi alkaa,vaikkapa yksisoluisesta eteenpäin alkajaisiksi,vai eikö se kuulu "tieteisiisi".
        Katsotaan miten tieteilyhommelisi edistyy,vai odottelenko turhaan

        Tieteen rajat menevät:

        Naturalistiset selitykset ovat luonnontiedettä. Kaikissa muissakin tieteissä noudatetaan falsifikaatioperiaatetta.
        Falsifikaatiokriteeri tarkoittaa sellaista havaintoa,joka jossain muodossa todistaisi teorian vääräksi.

        Omasta mielestäni "tieteen rajamailla" hyppivät sellaiset asiat,kuin biogeneesitutkimus ja SETI -projekti. Niitä voidaan testata,mutta ei falsifioida kohdetta:Alkusyntyä tai avaruusolentoja. Hyvänä niissä on,että ilman "potentiaalista havaintoa" olettavat tapahtumattomaksi.
        (Alkusynty perustellaan kaatamalla automaattinen vaihtoehto:Joko eliöt ovat aina olleet tai jossain on ensimmäinen eliö, koska nykyfysiikka pitää nykyisen universumin ikää rajallisena, kaataa se "ikuisen elämän"(menneessä) mahdollisuuden)
        SETI taas olettaa UFOT olemattomiksi,kunnes kapea signaali saadaan.


        Lainaan erään "Antihihhulin" lausahdista tästä samasta ketjusta:
        "Joku vääräleuka kreppari tietysti haluaa tietää miksei einaturalistiset selitykset ole tiedettä. Vastaus on tietenkin se että niitä ei voi tutkia, ne ei loppulta selitä yhtään mitään ja ne vain lisäävät oletusten määrää. Mielipiteeni voi todistaa väräksi antamalla yksikin einaturalistinen selitys(voi liittyä mihin vain) jota voi tutkia ja joka on myös selitysvoimainen."


      • squirrel
        Iso-Hese kirjoitti:

        vastauksia ja "tieteellisisä" lisäoletuksia ei yksinkertaisiin kysymyksiin kuulu.

        Jeesuksen poppoo johtaa murskaavasti 10-0

        Voinetkin itse esittää omat tieteellisyyden kriteerisi=rajat sille.

        Rajat haetaan periaatteilla,jotta olisivat "objektiivisia".(Lienee vieras sana sinulle)


    • squirrel

      Nyt massapostitan,valitan.

      Mutta:
      jos ei voida testata mitenkään,ei kuulu tieteeseen. Humanistitkin testaavat. Jotenkin.
      Matematiikkaakin osoitetaan todeksi tai ratkeamattomaksi,siis jopa lukuja ja niiden ominaisuuksia selvitetään,joskin hieman erilaisilla testeillä.

      Ja:Kaikki tiede on filosofiaa.
      keskeisimmistä kysymyksistä on perustellun tiedon luonne. Tämän tiedon tärkein tarkoitus on antaa syitä ilmiöille. Syyt ovat vastauksia kysymykseen "miksi". Vastauksen halutaan olevan mahdollisimman varma,siis epävarmuudet pyritää minimoimaan.
      totuuden etsijän kannalta filosofia on sangen epäkiitollinen lähtökohta:Se voi saavuttaa varsin lopullisia,negatiivisia tuloksia ts. se voi paljastaa, että jokin intuitiivinen oletus tai oletusten joukko on ristiriitainen,siis väärä. Joskus filosofiset totuudet paljastavat myös positiivisia tuloksia näyttämällä,että joistain taustaoletukset johtavat juuri tiettyyn loppupäätelmään. Tosin tällöinkään se,että kyseiset alkuoletukset olisivat oikeat ei ole. Todistetuksi tulee siis itse asiassa JOS A niin B. Filosofiassa perusteltavuutta siis joudutaan käsittelemään enemmän sinä mitä se ei ole,kuin sen kautta mitä se on. Silti sellaiset säännöt,kuten "ristiriidattomuus ei ole todiste puolesta" tai "siitä miten asiat ovat ei voida päätellä sitä miten niiden pitäisi olla" ovat varsin lopullisia.

    • Karvaton apina

      Kun evoluutio kriittiset argumentit loppuu niin käydään tieteen filosofian kimppuun.

    • tuota noin

      "Nähdäkseni meillä ei ole ensimmäistäkään suoraa empiiristä havainto sellaisesta muutoksesta jonka evoluutionäkemys ennustaa pitkällä aikavälillä tapahtuvan."

      Voidaan esim. löytää laji, joka esiintyy elinkelpoisena ja lisääntyvänä luonnossa eikä risteydy millään tavalla oletetun emolajin kanssa suoraan eikä myöskään minkään ketjun kautta. Ja lisäksi voidaan kokeellisesti synnyttää samainen laji samaisesta oletetusta emolajista niin, että kokeellisesti tehtyä ei voi erottaa luonnossa tavattavasta.

      Eikö silloin ole todistettu uuden lajin syntyminen?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä muuttaisit

      Kaivatussasi?
      Ikävä
      99
      1418
    2. Tiedättekö naiset, että miehelle kannattaa antaa vasta...

      Kun hän on jo kiintynyt teihin. Naisilla erittyy oksitosiinia sek.sin yhteydessä, mikä saa meidät rakastumaan heihin mel
      Ikävä
      222
      1337
    3. Pyydän yhteydenottoja kiusatuilta

      Hei, pyydän, että laitat mulle sähköpostia, jos sua on kiusattu palstalla tai jopa tuolla oikeassa elämässä jollakin tav
      Ikävä
      166
      1128
    4. Queen of Fucking Everything jakaa mielipiteitä - Mitä tykkäät sarjasta, kolahtiko?

      Tiina Lymin käsikirjoittama ja ohjaama tv-sarja on varmasti yksi tämän vuoden puhutuimmista. Mitä tykkäät mustaa huumori
      Tv-sarjat
      29
      984
    5. Kaipaan mies sun katsetta

      Ootko hylännyt mut?
      Ikävä
      50
      876
    6. Elon Musk jakoi ja julkaisi erittäin järkyttävän raiskausrikostilaston Suomesta.

      https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010944944.html?fbclid=IwY2xjawHowCJleHRuA2FlbQIxMAABHW3j9H5mtzuitMIUEdaZ-5hPybOXgZVj_
      Maailman menoa
      183
      821
    7. Kulkeeko rumuus ja tyhmyys?

      Käsi kädessä?Enkä tarkoita nyt pelkästään ulkoista..jos ihminen ei osaa kuin väännellä naamaansa ja irvistellä sekä saks
      Pyhäjärvi
      8
      805
    8. Joo joo kumpikin on rakastuneita

      Mitäs nyt tehdään vai ollaanko vaan niin kuin ei oltaiskaan
      Ikävä
      64
      796
    9. Kristinuskon arvot käyttöön

      Maailma on niin sekaisin että kristinuskon arvot on otettava köyttöön. Tämän myöntää jo uskottomatkin. Änkyräateisti Ric
      Luterilaisuus
      238
      754
    10. Millainen nainen kaipaa minua ?

      Millainen nainen kaipaa minua ? Kerro nainen sinä se.
      Ikävä
      45
      740
    Aihe