Mille kieli välineenä?

NainenKirjoittaa

Mietiskelin tässä sanontoja, mitkä ilmaisevat kielen käyttöä.
"sanoista miestä ,sarvesta härkää"
"sanoistaan mies tunnetaan"
"sanoilla maailma luotiin"
"sanat eivät totuutta murenna"
"peruuttamattomasti lentää kerran lähetetty sana"
"sanan miekalla sankarinkin kaatuu"
"sananlaskut ovat lyhyesti ilmaistuna pitkän kokemuksen oivallusta"

Kuinka koet sanojen vaikutuksen suhteessa muihin ihmisiin?
Miten vaikuttaa puhuttu, tai kirjoitettu sana?
Koetko sanoissa olevan energiaa?

Kiinostavaa kuinka tälläinen väline,mitä chatti ja keskustelupalstat edustavat vaikuttaa ihmisten keskinäiseen kielelliseen kommunikoimiseen.

Täällähän olemme tavallaan,kuin ei kenekään maalla. ????Mahdollistaako tämä sitten ihmisten sosiaalisen käyttäytymisen muutoksen?

Jos ajatellaan palstalla kirjoittamista suhtessa chattiin,niin eroja löytyy.Vai löytyykö?Entä laiffissa----eroaako?

Keskustelupalstalla voitaisiin kuvitella jokaisen aloituksen toimivan kuten kylään kutsun.Avaajaa avaa "kotinsa" oven.
Miten sinä vierailet ystäviesi,naapuriesi, tai sukulaistesi kodissa?
Käveletkö sisään kenkiäsi puhdistamatta? Rötkähdätkö sohvalle ja nappaat haluamasi ohjelman telkkarista päälle? Nykäisetkö pöytäliinan katetulta pöydältä ja heilautatko jalkasi siihen?

Jos vieraita on muitakin läsnä,niin keskytätkö jokaisen puheen ja huudat muut sanattomiksi?

Mitä mielestäsi tarkoitetaan keskustelulla?
Koetko,että on kohteliasta vastata aloitettuun aiheeseen?
Arvostatko aloittajan vaivannäköä ja aikaa, mitä hän on käyttänyt kirjoitukseensa/ ajatuksiensa esiin saattamiseen?

Mitä sinulle on kieli välineenä?

25

1350

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jokinen

      Yksi asia tuli mieleen kun seikkailin kysymysviidakossasi.

      Palstoilla ja sätissä meillä on välineenä ainoastaan kirjoitettu kieli. Koska muita keinoja ei ole, kirjoitetun tekstin asema on äärimmäisen korostunut. Rakennamme kuvaa ihmistä vain vajaista sanoista; ymmärrämme väärin, meitä ymmärretään väärin, puhumme samoista asioista eri sanoin, eri asioista samoin sanoin. Takaiskuja tulee taatusti!

      Yhtä tärkeää, ellei tärkeämpää, kuin se mitä sanomme, on se mitä emme sano ja kenelle emme sano. Sanat ja sanattomuus, siinä ne aseet näille kentille...halki, poikki ja riviin!

      • ..ja sanat välittyvät joka tapauksessa omaa sisäistettyä historiaamme vasten. Sama sana voi todellakin merkitä jollekkin toiselle aivankin toista, mitä se sanansaattajalle* merkitsee.

        Kirjoittaja voi omasta mielestään olla hyvinkin humoristisen ilmapiirin luojana ja lukija kokee toisen vain pyrkivän kamppaamaan. Sama kieli ja kaksi keskustelijaa puhuvat/ajattelevat/tuntevat, kuin olisivat eri aurinkokunnistakin kotoisin.

        Sanomattomat sanat ja ilmaisemattomat tunteet saattavat silti välittyä tiettynä energiana.
        Ongelmallisinta koen olevan silloin,kun upotaan luulemisien ja epäilyjen sumuun.

        Jokaisella lisäksi varmaankin omanlaisensa tapa selvittää ,tai selvitä ongelmatilanteista. tai väärinymmärryksestä.
        Turhautuminen selvitystilanteissa taas voi olla syynä puhumattomuuteen. Luullakseni perin inhimillistä on perääntyminen ja todeta vain,kun ei ymmärretä niin ei sitten.

        Ehkäpä nämä välineet (keskustelupalstat/chatti), mitä käytämme nyt kommunikoimiseen ovat vasta harjoitteluvaiheessa uutuutensa takia.

        Mutta kuinkas sekin sanonta kuuluu:harjoittelu tekee mestarin ja kukaan ei ole seppä syntyissään.

        Suvaitsevaisuudelle tuntuisi käyttöä riittävän ---eikä tässä nyt ollut syytä rintaansa kohottaa itsenikään. *hissukissun edetään vaikka vastatuuleen selkä edellä *yritin nätisti hymyillä*


      • jokinen
        NainenKirjoittaa kirjoitti:

        ..ja sanat välittyvät joka tapauksessa omaa sisäistettyä historiaamme vasten. Sama sana voi todellakin merkitä jollekkin toiselle aivankin toista, mitä se sanansaattajalle* merkitsee.

        Kirjoittaja voi omasta mielestään olla hyvinkin humoristisen ilmapiirin luojana ja lukija kokee toisen vain pyrkivän kamppaamaan. Sama kieli ja kaksi keskustelijaa puhuvat/ajattelevat/tuntevat, kuin olisivat eri aurinkokunnistakin kotoisin.

        Sanomattomat sanat ja ilmaisemattomat tunteet saattavat silti välittyä tiettynä energiana.
        Ongelmallisinta koen olevan silloin,kun upotaan luulemisien ja epäilyjen sumuun.

        Jokaisella lisäksi varmaankin omanlaisensa tapa selvittää ,tai selvitä ongelmatilanteista. tai väärinymmärryksestä.
        Turhautuminen selvitystilanteissa taas voi olla syynä puhumattomuuteen. Luullakseni perin inhimillistä on perääntyminen ja todeta vain,kun ei ymmärretä niin ei sitten.

        Ehkäpä nämä välineet (keskustelupalstat/chatti), mitä käytämme nyt kommunikoimiseen ovat vasta harjoitteluvaiheessa uutuutensa takia.

        Mutta kuinkas sekin sanonta kuuluu:harjoittelu tekee mestarin ja kukaan ei ole seppä syntyissään.

        Suvaitsevaisuudelle tuntuisi käyttöä riittävän ---eikä tässä nyt ollut syytä rintaansa kohottaa itsenikään. *hissukissun edetään vaikka vastatuuleen selkä edellä *yritin nätisti hymyillä*

        Jos lataa harvoihin sahoihinsa kaiken osaamisen ja kirjoittaa kaiken sydänverellään, silloin jos asia luetaan väärin tai ohitetaan täysin, se on isku tyhjään, suuri huti.
        Aika arvaamatontahan kaikki täällä on. Sanojen kantavuuden arvioi aina vastaanottaja, kirjottaja kokeilee, ottaa riskejä.

        Totta, opetteluahan tämä on, nahan luomista. Paksunkin.


      • jokinen kirjoitti:

        Jos lataa harvoihin sahoihinsa kaiken osaamisen ja kirjoittaa kaiken sydänverellään, silloin jos asia luetaan väärin tai ohitetaan täysin, se on isku tyhjään, suuri huti.
        Aika arvaamatontahan kaikki täällä on. Sanojen kantavuuden arvioi aina vastaanottaja, kirjottaja kokeilee, ottaa riskejä.

        Totta, opetteluahan tämä on, nahan luomista. Paksunkin.

        ..että koko elämä on yhtä riskin ottamista.

        Ihmislajille on kait ominaista etsiä uskomatonta, vaikeaa ,jopa mahdotontakin huvittaakseen itseään.

        Totta, että jos on sydänverellään kirjoittanut tekstin,ja saa vain kylmän ohituksen,niin se sattuu yhtä pahasti, kuin käden sivallus. Mutta niin ovat aikojen kuluessa saaneet suuretkin kirjailijat osakseen kritiikin musertavan tuomion.

        Sanomalla tai kirjoittamalla jotain kuolematonta monikin on ensin itse kuollut. Sanat ovat saattaneet elää aikaansa edellä.


    • Pirre*

      on kuin kävely ensimmäisillä syysjäillä, kun rupeaa kuulumaan ritinä käännytään äkkiä takasin..:/

      • ...saatta aiheuttaa "hengenlähdön" *hymiöityy naurulla*

        Toisaalta jäisessä vedessä *virtuaalisukeltanut* pääsee ennen pitkään elävien kirjoihin jokseenkin helpommin,kuin jos se olisi tapahtunut realissa.

        Nikin vaihdolla voi vapautua entisistä "karmallisesta" töpeksimisistä , tai ainakin yrittää.

        Auttaiskohan muuten yhtään ,jos oppisi pikaluistelun, vai pääseekö samaan tulokseen kaunokeilla spiruetteja pyörimällä?------ On se kyllä keksitty jonkinlainen jääliidokkikin.


    • sananlaskusi

      ovat hiukan eri viestiä antavia.

      Pari ensimmäistähän ovat saman asian muunnelmia kuin tyhjänpuhumisen kritiikkikin, eli että tekojen pitäisi aina olla sanojen mittaiset, muuten suun sietäisi pysyä kiinni. Yllyttää enemmänkin täällä Suomessa tyypilliseen tuppisuisuuteen. Täällä on aina pidetty arvossa mykkää mököttäjää penkin päässä, ja arvostusta on annettu vain loitsujen ja syntysanojen hallitsijoille jotka eivät sitten puhu niitä kuin valituille perinteen jatkajille.

      Varsinainen puhumisen arvostus on aika vierasta täällä moneen muuhun kansaan ja kulttuuriin verrattuna.

      • ..tietyn jänniteen aikaansaamiseksi siihen kirjuutetut.

        Aivankin noin ,kun asian ilmaisit.Tuskin sekään tuulesta on temattu,kun sanotaan:tosi mies,ei puhu, ei pussaa. Eikä siitä niin kauaa ole ,kun lapset komenettiin hiljaiseksi aikuisten seurassa. Eikä edes siitäkään ,kun nainen vaiennettiin seurakunnassa.

        Sanojen mahti, tai mahtisanat ovat olleet sallitut vain aseman ja ansaitun kunnian saaneille.

        Suomalaisuuteen on syvään juurrutettu jurous ja tuppisuuna olo. Useinkin sitä ihmettelee kuinka nuo vierasmaalaiset niinkin nopeasti oppivat puhumaan meidän vaikea ja sijapäätteistä kieltämme.

        Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tuskainen opin päähän pänttäys on alitajuntaamme värittynyt kielen tulostamiseen ja kirjoituksen tuottamiseen.

        Mutta eivätkös suomalaiset ylitse kaiken muun rakasta keskusteluohjelmia---vai luulenko vain?


      • Jatka samalla radalla

        Kuten nytkin, aukaise suusi aina tarvittaessa: ajankohdan tiedät itsekin.


      • NainenKirjoittaa kirjoitti:

        ..tietyn jänniteen aikaansaamiseksi siihen kirjuutetut.

        Aivankin noin ,kun asian ilmaisit.Tuskin sekään tuulesta on temattu,kun sanotaan:tosi mies,ei puhu, ei pussaa. Eikä siitä niin kauaa ole ,kun lapset komenettiin hiljaiseksi aikuisten seurassa. Eikä edes siitäkään ,kun nainen vaiennettiin seurakunnassa.

        Sanojen mahti, tai mahtisanat ovat olleet sallitut vain aseman ja ansaitun kunnian saaneille.

        Suomalaisuuteen on syvään juurrutettu jurous ja tuppisuuna olo. Useinkin sitä ihmettelee kuinka nuo vierasmaalaiset niinkin nopeasti oppivat puhumaan meidän vaikea ja sijapäätteistä kieltämme.

        Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tuskainen opin päähän pänttäys on alitajuntaamme värittynyt kielen tulostamiseen ja kirjoituksen tuottamiseen.

        Mutta eivätkös suomalaiset ylitse kaiken muun rakasta keskusteluohjelmia---vai luulenko vain?

        Jos on pätäkkää takataskussa rakennetaan ympärivuotiseen käyttöön
        tarkoitettu mökötupa. Omalle maalle.

        Siellä kelataan väärinymmärretyt pomon, akan tai kateellisen sukmannin inhat heitot.

        Ehdotan suomalaiselle mökötyskulttuurille EU:n direktiivisuojaa.


      • capt.cöpenick kirjoitti:

        Jos on pätäkkää takataskussa rakennetaan ympärivuotiseen käyttöön
        tarkoitettu mökötupa. Omalle maalle.

        Siellä kelataan väärinymmärretyt pomon, akan tai kateellisen sukmannin inhat heitot.

        Ehdotan suomalaiselle mökötyskulttuurille EU:n direktiivisuojaa.

        ..mennä läpi jopa *yrittää pitää pokkaa*

        Ehkäpä saamme turistit kiinostumaan mökömajojen ihmeellisyyksistä.

        Mainoslause matkailumme vauhittamiseen:

        Tule Suomeen mihin vuodenaikaan tahansa ,niin varmaakin varmemmin pääset ihailemaan suomikansalaista mököttämässä omissa oloissaan.Alkuperäinen mökökulttuuri avautuu eksoottisuudessaan. Koe tämä huikea elämys. Kursitamme myös mökötyksen salaiseen mystisyyteen.


      • Kännykansalainen
        Jatka samalla radalla kirjoitti:

        Kuten nytkin, aukaise suusi aina tarvittaessa: ajankohdan tiedät itsekin.

        Paljon oli hyviä kysymyksiä. Suhteeni tähän kultaiseen ilmaisumuotoon hipoo lähes taidetta. Olen ainakin suhteissani vähän turhankin kova sanomaan, ilman sen kummempaa sisältöä. Ei ollut nuorisoteatterista tässä kohdalla apua. En osaa puhua kovinkaan selkeästi ennen kuin alan inhottavaksi.

        Olen kuullut sanottavan, että monesti henkinen väkivalta on paljon pahempi kuin fyysinen. Olen tämän väittämän kanssa suhteellisen samaa mieltä. Huomaan itsekin riitatilanteessa käyttäväni koko verbaalisen kapasiteettini hyödyksi. Sivallan suustani sellaisia sanahirviöitä, että alta pois.

        Täällä palstalla olen huomannut, että väärinkäsityksiä tulee ihan liukuhihnalta. Syy tähän lienee tuo ylempänä mainittu ihmisten erilainen käsitys sanojen merkityksestä. Toiselle kehuminen on piilomerkityksellistä alentamista jne.

        Toisaalta rakastan sanoja, puhumista, kommunikointia. Minusta on aivan fantastista keskustella ihmisten kanssa, varsinkin jos heillä on mielipiteitä asioista. Tykkään väitellä ja kyseenalaistaa, se avartaa maailmankatsomusta huomattavasti. Sanomalla asiat selkiintyvät, ei jää mitään arvailun varaan. Elämä on huomattavasti helpompaa, kun ei jää sinne mökömökkiin jumiin. Ainakin minulla.


      • taitavat
        NainenKirjoittaa kirjoitti:

        ..tietyn jänniteen aikaansaamiseksi siihen kirjuutetut.

        Aivankin noin ,kun asian ilmaisit.Tuskin sekään tuulesta on temattu,kun sanotaan:tosi mies,ei puhu, ei pussaa. Eikä siitä niin kauaa ole ,kun lapset komenettiin hiljaiseksi aikuisten seurassa. Eikä edes siitäkään ,kun nainen vaiennettiin seurakunnassa.

        Sanojen mahti, tai mahtisanat ovat olleet sallitut vain aseman ja ansaitun kunnian saaneille.

        Suomalaisuuteen on syvään juurrutettu jurous ja tuppisuuna olo. Useinkin sitä ihmettelee kuinka nuo vierasmaalaiset niinkin nopeasti oppivat puhumaan meidän vaikea ja sijapäätteistä kieltämme.

        Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tuskainen opin päähän pänttäys on alitajuntaamme värittynyt kielen tulostamiseen ja kirjoituksen tuottamiseen.

        Mutta eivätkös suomalaiset ylitse kaiken muun rakasta keskusteluohjelmia---vai luulenko vain?

        suomalaiset lukea kirjoja ja vallankin lehtiä täällä tilataan ja luetaankin enemmän kuin muualla. Radiota luulisi väen kuuntelevan jos keskustelusta tykkää, mutta sieltä ei haluta kuulla kuin omaa mielimusiikkia, ja asema on heti huono jos joku höpöttää levyn välissä liian pitkään.

        Telkkarissakin taitavat mennä paremmin kaikenmaailman saippuasarjat ja tositeeveet kuin hyvät keskusteluohjelmat (nytkin tyttö tuuppasi minut tänne ja väänsi kanavan pois keskustelusta kun kolmoselta tulee Salkkarit) ja toinen väki katselee sitten uutis- sekä ajankohtaisohjelmia, niidenkin keskustelevuus on aika heikkoa vaikka haastatteluja niissä onkin.

        Kasvojen menetys on se toinen tapa pitää täkäläiset hiljaisena. Kun on hiljaa, tyhmäkin menee viisaasta.


      • hölömölö
        taitavat kirjoitti:

        suomalaiset lukea kirjoja ja vallankin lehtiä täällä tilataan ja luetaankin enemmän kuin muualla. Radiota luulisi väen kuuntelevan jos keskustelusta tykkää, mutta sieltä ei haluta kuulla kuin omaa mielimusiikkia, ja asema on heti huono jos joku höpöttää levyn välissä liian pitkään.

        Telkkarissakin taitavat mennä paremmin kaikenmaailman saippuasarjat ja tositeeveet kuin hyvät keskusteluohjelmat (nytkin tyttö tuuppasi minut tänne ja väänsi kanavan pois keskustelusta kun kolmoselta tulee Salkkarit) ja toinen väki katselee sitten uutis- sekä ajankohtaisohjelmia, niidenkin keskustelevuus on aika heikkoa vaikka haastatteluja niissä onkin.

        Kasvojen menetys on se toinen tapa pitää täkäläiset hiljaisena. Kun on hiljaa, tyhmäkin menee viisaasta.

        Tuo viimeinen lauseesi on yleinen viisaus. Pitää paikkansa.


      • Kännykansalainen kirjoitti:

        Paljon oli hyviä kysymyksiä. Suhteeni tähän kultaiseen ilmaisumuotoon hipoo lähes taidetta. Olen ainakin suhteissani vähän turhankin kova sanomaan, ilman sen kummempaa sisältöä. Ei ollut nuorisoteatterista tässä kohdalla apua. En osaa puhua kovinkaan selkeästi ennen kuin alan inhottavaksi.

        Olen kuullut sanottavan, että monesti henkinen väkivalta on paljon pahempi kuin fyysinen. Olen tämän väittämän kanssa suhteellisen samaa mieltä. Huomaan itsekin riitatilanteessa käyttäväni koko verbaalisen kapasiteettini hyödyksi. Sivallan suustani sellaisia sanahirviöitä, että alta pois.

        Täällä palstalla olen huomannut, että väärinkäsityksiä tulee ihan liukuhihnalta. Syy tähän lienee tuo ylempänä mainittu ihmisten erilainen käsitys sanojen merkityksestä. Toiselle kehuminen on piilomerkityksellistä alentamista jne.

        Toisaalta rakastan sanoja, puhumista, kommunikointia. Minusta on aivan fantastista keskustella ihmisten kanssa, varsinkin jos heillä on mielipiteitä asioista. Tykkään väitellä ja kyseenalaistaa, se avartaa maailmankatsomusta huomattavasti. Sanomalla asiat selkiintyvät, ei jää mitään arvailun varaan. Elämä on huomattavasti helpompaa, kun ei jää sinne mökömökkiin jumiin. Ainakin minulla.

        Mökötysmökki voi olla virtuaalinenkin. Se voi kyllä konnkretisoitua
        maja tai-kotamuotoisena. Isosta kivestä n.50m voi löytyä neovoa antava pötikkä.

        Mökötys mökissä on moni kiukku herpaantunut, moni ongelma valjennut.

        Ratkaisematon ongelma on kuin mykyrä patjan alla.
        Väkivalta
        niin fyysinen kuin henkinenkin kertoo mökötyskulttuurin vinoutumista;luulen.

        Sissikoulutuksen tietää ettei tuleen saa jäädä makaamaan,
        Mökömökkimissio kestää enimmillään pari tuntia.


      • Kännykansalainen kirjoitti:

        Paljon oli hyviä kysymyksiä. Suhteeni tähän kultaiseen ilmaisumuotoon hipoo lähes taidetta. Olen ainakin suhteissani vähän turhankin kova sanomaan, ilman sen kummempaa sisältöä. Ei ollut nuorisoteatterista tässä kohdalla apua. En osaa puhua kovinkaan selkeästi ennen kuin alan inhottavaksi.

        Olen kuullut sanottavan, että monesti henkinen väkivalta on paljon pahempi kuin fyysinen. Olen tämän väittämän kanssa suhteellisen samaa mieltä. Huomaan itsekin riitatilanteessa käyttäväni koko verbaalisen kapasiteettini hyödyksi. Sivallan suustani sellaisia sanahirviöitä, että alta pois.

        Täällä palstalla olen huomannut, että väärinkäsityksiä tulee ihan liukuhihnalta. Syy tähän lienee tuo ylempänä mainittu ihmisten erilainen käsitys sanojen merkityksestä. Toiselle kehuminen on piilomerkityksellistä alentamista jne.

        Toisaalta rakastan sanoja, puhumista, kommunikointia. Minusta on aivan fantastista keskustella ihmisten kanssa, varsinkin jos heillä on mielipiteitä asioista. Tykkään väitellä ja kyseenalaistaa, se avartaa maailmankatsomusta huomattavasti. Sanomalla asiat selkiintyvät, ei jää mitään arvailun varaan. Elämä on huomattavasti helpompaa, kun ei jää sinne mökömökkiin jumiin. Ainakin minulla.

        ...irtosi.Niin,tuo kehuminen ja haukkuminen.....Joissain kulttuureissa on kehuminenkin taitolajia,kun taas meillä sitä pidetään arveluttavana ja nolostellen otetaan ansaittukin kiitos vastaan.

        Väittely väittelemisen itsensä takia ei taas minua kiinnosta. Mutta perusteltu mielipide kyllä herättää ajattelua.Aina sitä toisiltaan oppii kuunnelessaankin.


      • hölömölö kirjoitti:

        Tuo viimeinen lauseesi on yleinen viisaus. Pitää paikkansa.

        ...on kait tullut pokerinaamaisuudesta.

        Kasvojen menetys varmaankin rajumpi juttu.
        *asettelee ilmeitään päiväjärjästykseen*


      • ei ole pahimpia
        NainenKirjoittaa kirjoitti:

        ...on kait tullut pokerinaamaisuudesta.

        Kasvojen menetys varmaankin rajumpi juttu.
        *asettelee ilmeitään päiväjärjästykseen*

        mutta joissakin paikoissa joutuu todella tylyn ivailun kohteeksi jos erehtyy sanomaan jotakin viimeistelemätöntä. Samoin tietysti on elämässä yleensäkin, herkästi vaaditaan tukkimaan turpansa jos ei anna aivan asiantuntijalausuntoa joka paikkaan. Keskusteleva puheenvuoro jättää toisellekin tilaa jatkaa.


      • arkaillut
        NainenKirjoittaa kirjoitti:

        ...irtosi.Niin,tuo kehuminen ja haukkuminen.....Joissain kulttuureissa on kehuminenkin taitolajia,kun taas meillä sitä pidetään arveluttavana ja nolostellen otetaan ansaittukin kiitos vastaan.

        Väittely väittelemisen itsensä takia ei taas minua kiinnosta. Mutta perusteltu mielipide kyllä herättää ajattelua.Aina sitä toisiltaan oppii kuunnelessaankin.

        asiallista väittelyä, ja usein olen ottanut asiakseni puolustaa omasta kannastani riippumatta toista puolta jos tuntuu siltä että sen kannan puolustaja tekee työnsä liian huonosti.

        Hyvä väittely pitää mielen virkeänä ja opettaa katsomaan asioita monelta kantilta. Lattea konsensus unettaa ja suorastaan tyhmistää.


    • JokisenEväs

      Keskustelunavausaiheesi on mielenkiintoinen.

      Sanotaan usein, että täällä virtuaalimaailmassa olemme vuorovaikutuksessamme sanojen varassa.

      ... Silti koen niin, että merkittävimmät ja puhuttelevimmat hetket, täälläkin, olen kokenut tilanteissa joissa sanat ovat loppuneet tai chatissa aikoinaan hetkinä jolloin ollaan oltu näennäisesti hiljaa ja hiljaisuus on puhunut.

      Pidän sanoista. Toisinaan leikin niillä kuin jonglööri palloilla, koen jopa olevani kohtuullisen taitava leikittelijä. Silti sanat minusta useammin peittävät ja kätkevät, ... kuin kertovat jotain oleellista tai aitoa -toimivat tuntosarvina jotka etsivät toisen tason vuorovaikutusta...

      Sanojen taa voi siis piiloutua.

      Kun luin kuvaustasi keskustelupalstasta huomasin asennoituvani tähän palstaan toisin. Minulle tämä on, kotien avointen ovien sijaan, ennemminkin tori. On tilaa ja lupa kävellä ja katsella ja poiketa kojuihin silloin jos siltä tuntuu. En koe meneväni keskusteluun osallistuessani kenekään kotiin. Enkä totisesti koe keskustelua avatessanikaan avaavani kotini ovia *hymy*.

      Minulle sanat ovat vain välineitä ja sanojen merkityssisällöt muotoutuvat jokaisessa vuorovaikutustilanteessa erilaisiksi. Tutustuessani uuteen ihmiseen, käytän sanoja jollain tapaa neutraalisti ja vasta oppiessani tuntemaan toisen tapaa ajatella muuttuu myös sanojen merkityssisällöt. Niihin tulee lisää merkityksiä ja sävyjä...

      Kommunikointi sanoillakin on yhtä paljon kuuntelemista kuin puhumista.

      Sanoissa en koe olevan energiaa, vaan se energia on tavassa jolla ne sanotaan ja merkityssisällöissä joka annetaan...

      • Se mitä tarkoitin tällä koti" vertauksellani:
        Koen ,että kotimme" on meidän mukanamme, missä tahansa olemmekin.Käsitän kodekseni* myös ajatukseni ja tunteeni.Kun käymme keskustelua toisiemme kanssa,niin se ,mitä itsessämme olemme välittyy tietyllä tavalla halusimmepa sitä tai ei.

        Jos taas ajattelee kokemusta ns.realissa,niin olettaisin suurimman osan ihmisiä kokevan epämielyttävänä, mikäli täysin vieras ihminen alkaisi höläyttämään mitä sattuu vähäkään kontroloimatta sanomisiaan. Tätä yritin kuvata sosiaalisen käyttäytymisen muutoksella, mihin vaikkapa chatti ,tai nämä palstakirjoittelut saattavat osaa ihmisiä houkuttaa. Esimerkkejä tuskin tarvinee ottaa esille.

        Jos nyt ajatellaan tätä vertaustasi torilla kävelyksi,niin en usko täysjärkisen ihmisen menevän myyjän luokse ja huutelevan siinä kaikkien kuullen vaikkapa näin:" kylläpä oletkin tosi typerä ja silakkasikin ovat varmaankin ravintolan jätelaatikosta kotoisin."

        Kiinostavaa,että juuri maanantaina ajattelin itsekkin tuota hiljaisuuden merkitystä. Siinä olisi aihetta kirjoittaa, tai vaikkapa
        maalatakkin.

        Aivan kuten ilmaisitkin,niin sanoja voi käyttää hyvinkin monella tavalla.Minua henk.kohtaisesti kiinnostaa myös sanojen enrgia.Aikoinaan halusin tutkia kirjainten syntyä. Se tutkiminen johti, mitä kiinnostavimpiin oivalluksiin.Eli sanat alkoivat muuttua "musikaalisiksi" kokemuksiksi. Miettiessäni eri kieliä ja eri kulttuureja, missä kieli on syntynyt, aloin kokea kuinka kieli on yhteydssä sen kyseisen rodun ja kansan historiaan. (AUH...tästä aiheesta nousee jo innostuksen tuli).

        Jokainen kirjoitettu sana ja lause ilmentää mielestäni energiaa. Tietysti jos vielä siihen yhdistäisi kirjoittajan oman äänen värin(mitä emme täällä kuule)niin kokemus muutuuisi vieläkin syvällisemmäksi. Mutta lukiessani runoja,tai joidenkin loistokkaiden kirjailijoitten tekstejä,se sisäinen kuulo on mukana.

        Ehkäpä tätä hain tällä "kodin" avaamisella:)


      • että ajatuksemme
        NainenKirjoittaa kirjoitti:

        Se mitä tarkoitin tällä koti" vertauksellani:
        Koen ,että kotimme" on meidän mukanamme, missä tahansa olemmekin.Käsitän kodekseni* myös ajatukseni ja tunteeni.Kun käymme keskustelua toisiemme kanssa,niin se ,mitä itsessämme olemme välittyy tietyllä tavalla halusimmepa sitä tai ei.

        Jos taas ajattelee kokemusta ns.realissa,niin olettaisin suurimman osan ihmisiä kokevan epämielyttävänä, mikäli täysin vieras ihminen alkaisi höläyttämään mitä sattuu vähäkään kontroloimatta sanomisiaan. Tätä yritin kuvata sosiaalisen käyttäytymisen muutoksella, mihin vaikkapa chatti ,tai nämä palstakirjoittelut saattavat osaa ihmisiä houkuttaa. Esimerkkejä tuskin tarvinee ottaa esille.

        Jos nyt ajatellaan tätä vertaustasi torilla kävelyksi,niin en usko täysjärkisen ihmisen menevän myyjän luokse ja huutelevan siinä kaikkien kuullen vaikkapa näin:" kylläpä oletkin tosi typerä ja silakkasikin ovat varmaankin ravintolan jätelaatikosta kotoisin."

        Kiinostavaa,että juuri maanantaina ajattelin itsekkin tuota hiljaisuuden merkitystä. Siinä olisi aihetta kirjoittaa, tai vaikkapa
        maalatakkin.

        Aivan kuten ilmaisitkin,niin sanoja voi käyttää hyvinkin monella tavalla.Minua henk.kohtaisesti kiinnostaa myös sanojen enrgia.Aikoinaan halusin tutkia kirjainten syntyä. Se tutkiminen johti, mitä kiinnostavimpiin oivalluksiin.Eli sanat alkoivat muuttua "musikaalisiksi" kokemuksiksi. Miettiessäni eri kieliä ja eri kulttuureja, missä kieli on syntynyt, aloin kokea kuinka kieli on yhteydssä sen kyseisen rodun ja kansan historiaan. (AUH...tästä aiheesta nousee jo innostuksen tuli).

        Jokainen kirjoitettu sana ja lause ilmentää mielestäni energiaa. Tietysti jos vielä siihen yhdistäisi kirjoittajan oman äänen värin(mitä emme täällä kuule)niin kokemus muutuuisi vieläkin syvällisemmäksi. Mutta lukiessani runoja,tai joidenkin loistokkaiden kirjailijoitten tekstejä,se sisäinen kuulo on mukana.

        Ehkäpä tätä hain tällä "kodin" avaamisella:)

        ovat kotimme minne muilla ei juuri ole pääsyä. Puheenvuorot, viestit, kotisivut, blogit taas ovat virallisia äänenkannattajiamme, missä markkinoimme julkista minäämme. Kyllä tänne kirjoittaminen on henkistä flaneerausta, torielämää.


    • Kauheesti pohdittavia kysymyksiä, vastaan huomenna jos on aikaa.

      • ..ainakin sait ajateltavaa.Toivottavasti aikasi antaa periksi vastaustesi kirjaamiseen muidenkin luettavaksi:-)


    • Kenonen

      Kysy Hurlumilta. Mmmmm..

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaksi tyttöä putosi

      Minkä takia ne tytöt katolle oli kiivenny?
      Helsinki
      100
      3637
    2. Nyt tajusin mitä haet takaa

      En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä
      Ikävä
      41
      3173
    3. Mitä haluaisit tänään sanoa kaivatullesi?

      Onko sydämelläsi jotain?
      Ikävä
      223
      2765
    4. Kukapa se Ämmän Kievarissa yöllä riehui?

      En ole utelias, mutta haluaisin tietää, kuka riehui Ämmän Kievarissa viime yönä?
      Suomussalmi
      38
      2339
    5. Kiitos kun sanoit ikävästi minulle, herkälle

      Sait kesälomani pilattua😔
      Ikävä
      35
      1656
    6. Naiselle mieheltä

      Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?
      Ikävä
      24
      1476
    7. Salilla oli toissapäivänä söpö tumma

      Nuori nainen, joka katseli mua. Hymyili kun nähtiin kaupan ovella sen jälkeen
      Ikävä
      41
      1466
    8. Kaipaan niin....

      Aaawww mikä kaipuun tunne iski ja lujaa🥺😭❤️
      Ikävä
      14
      1351
    9. Eiii...

      Etkä! 😘
      Ikävä
      14
      1304
    10. Mikset vain

      Unohtaisi?
      Ikävä
      22
      1261
    Aihe