Nuorena kapinamielisenä erosin kirkosta. Olin lapsellinen, vaikka olin silloin mielestäni 100 % varmasti päätökseni takana.
Mieli ja ajatukset ovat vuosien varrella muuttuneet. Elän edelleenkin niiden oppien mukaan, jotka lapsuudessa sain. Mukaan on tullut paljon muutakin.
Miten siis on, mikä kujanjuoksu on käytävä, jos haluan liittyä takaisin ev.luterilaiseen kirkkoon? Rippikouluun ja kastettavaksi? Eli kaikki se mikä on jo kerran käyty?
Asiallisia neuvoja, kiitos :)
Mieli ja ajatukset ovat vuosien varrella muuttuneet. Elän edelleenkin niiden oppien mukaan, jotka lapsuudessa sain. Mukaan on tullut paljon muutakin.
Miten siis on, mikä kujanjuoksu on käytävä, jos haluan liittyä takaisin ev.luterilaiseen kirkkoon? Rippikouluun ja kastettavaksi? Eli kaikki se mikä on jo kerran käyty?
Asiallisia neuvoja, kiitos :)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos olet jo käynyt rippikoulun, ja sinut on konfirmoitu, on homma helppo. Ota yhteyttä seurakuntasi kirkkoherranvirastoon - useimmille tämä onnistuu sähköpostilla - ja sovi tapaamisaika.
Joissakin paikoissa on erikseen liittymissivuja.
Tampere: http://www.kuulukirkkoon.fi
Hamina-Vehkalahti: http://www.evl.fi/srk/hamina-vehkalahti/liity_kirkkoon.htm
Espoo: http://www.espoonseurakunnat.fi/fi/Espoo_liitykirkkoon/
Jyväskylä: http://www.kirkkojyvaskyla.net/fin/etusivu/kuulu_kirkkoon/liity_kirkkoon/?id=388
"Olin lapsellinen, vaikka olin silloin mielestäni 100% varmasti päätökseni takana."
Ei suinkaan tuossa mitään hävettävää ole. Jos et ole uskonut siihen tapaan kuin kirkko opettaa ja olet eronnut, olet mielestäni toiminut aivan oikein. Ja jos nyt liityt takaisin koska uskot, toimit mielestäni jälleen aivan oikein.
Aivan eri asia sitten on, onko uskominen järkevää ja perusteltua. Se on toisen tason kysymys kuin kirkon jäsenyys.
Vaikka olemme maailmankatsomuksellisesti 'eri leireissä', nostan sinulle hattua siitä, että vastaat niin asiallisesti asiallisiin kysymyksiin. Viihdy pitkään tällä palstalla ;-)
Kiitokset, ja enköhän viihdy.
Asiasta toiseen, jos sattuu olemaan yhteyksiä seurakuntaan, voisit varmaan ehdottaa että noista liitykirkkoon-sivuista tehtäisiin edes linkkilista jonnekin.
kelpaavat kirkolle ihan heti, kunhan vain ilmoitat halusi maksaa niitä taas.
Tuskin siinä mitään sen kummempaa kujanjuoksua on...
2Piet.2:20
Sillä jos he meidän Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta ovat päässeetkin maailman saastutuksia pakoon, mutta niihin taas kietoutuvat ja tulevat voitetuiksi, niin on viimeinen tullut heille ensimmäistä pahemmaksi. Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä. Heille on tapahtunut, mitä tosi sananlasku sanoo: "Koira palaa oksennukselleen", ja: "Pesty sika rypee rapakossa."
Luuk.17:32
Muistakaa Lootin vaimoa!
Minä ainakaan en palaa oksennukselle, siihen tietämättömyyden ja taikauskon pimeyteen jonka saarnamiehet ovat ympärillemme luoneet.
Piti saada suvun vaatimuksesta kirkkohäät. No eikun kirkkoherranvirastoon ja laulaa luikautettiin parit virret ja lyhyt rukous kaupantekijäisiksi. Olin jo aikoinaan käynyt rippikoulun, joten ei siitä huolta.Häät käytiin keväällä ja saman vuoden syksyllä lyhyt käynti maistraatissa ja ero kirkosta jottei siltä vuodelta mene kirkkoveroja. Olin aikoinaan maksanut kirkkoveroja n. 5 vuoden ajalta, joten papin palkka tuli taatusti maksettua ja hyvillä mielin erosin toisen kerran kirkosta. Että tälläinen tositarina.
Mikä ihme niissä kirkkohäissä on semmoista, että ne pitää saada, vaikka kuinka moraalittomalla tavalla? Oletko laumasielu?
Näköjään lukeminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen eivät ole vahvimpia lajejasi. Ehkä kannattaisi kerrata peruskoulun perusoppeja ennenkuin tänne kirjoittaa.
Kirjoittajahan kertoi liittyneensä vähäksi aikaa takaisin kirkoon saadakseen kirkkohäät ja erosi taas kirkosta heti häiden jälkeen. Tuohan on selvää moraalitonta keinottelua ja uskonnolisten arvojen pilkkanaan pitämistä.
Laumasieluisuutta taas osoittaa suvun painostukseen suostuminen. Häät ovat jokaisen parin oma asia eikä niiden järjestelyyn sukulaisilla pitäisi olla mitään sanomista.
Ei edelleenkään kirjoittaminen onnistu. Kirjoittamasi sana: kirkoon kuuluisi kirjoittaa muotoon: kirkkoon.
Onko sinulla jotain sanottavaa varsinaisesta keskustelun aiheesta?
Ei ollut yhtään kirjoitusvirhettä! Englantikin sujuu! Onneksi olkoon!
Älä vaan mene liittymään takaisin.
Kiitos kaikille kommenteista, erityisesti Jori Mäntysalolle! Eiköhän tämä tästä.
Onhan se vähän niin, että uskonsa mukaan on elettävä, mutta kyllä minä tuota nuoruuden "vakaata uskoani" pidän hieman lapsellisena. Kuten monia mielipiteitä, joita minulla siihen aikaan oli - rinta rottingilla kapinassa milloin mitäkin vastaan... ;) Vasta aikuistuttuaan ihminen oppii elämästä, ja on aika luonnollista että teoreettiselle pohjalle perustetut mielipiteet muuttuvat. Eikä siinä mitään hävettävää olekaan, elämä on mitä on.
Eli mulle se eläminen kuten uskoo, merkitsi sitä että aikuisiällä olen eronnut kirkosta. Mut sä uskot kirkkoon ja sillä hyvä, senkun liityt. Vaik kukaan muu ei uskoiskaan samaan.
Lapsellinen? "Lasten kaltaisten ontaivasten valtakunta". Erosin valtiokirkosta 26-vuotiaana ja eipä ole tullut takaisin liityttyä.
Jos on tullut epäilystä ratkaisun suhteen, ei ole tarvinnut kun tulla tälle palstalle seuraamaan kiihkoilijoiden melskaamista ja olen voinut vakuuttua siitä, että paikkani ei ollut heidän joukossaan. Kirkko jääköön heidän haltuunsa.