Mut entä jos on mijonääri? Ent jos on oppinu saamaa pennusta pitäen kaiken mitä haluu. Nyt kun ajattelen, niin olisin ehkä onnellisempi jos en olisi mijönääri perheestä. Ei aina jaksais ku muut haukkuu, pienellä paikkakunnalla kaikki tuntee. Ja sen takia minä olen se jota sorsitaan. Mutta varmaan nyttenkin jotkut rupee urputtaa 'mitä sä siin vingut, sulla on jo kaikki mitä voi toivoo'. Annan vinkin, ei ole!
olen jo
tiunde
2291
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei se kateus geeneistä tule. Se on tämän yhteiskunnan ja järjestelmän paasauksen tulos. Itse taas eli lapsuuteni niin köyhässä perheessä, ettei pystyny vaatteilla koreilemaan. Hyvä kun meidän seitsenhenkisessä perheessä ruokaa riitti. Jouduin usein pilkan kohteeksi, kun kylällä paperimiesten ja insinöörien pojat esitteli joka vuosi uutta polkupyörää tai radio-ohjattavaa autoa jonka niiden isä oli niille ostanu.
Siinä kuitenkin ymmärsi, että raha ei kasva puissa, vaan sen eteen täytyy paiskia töitä. Tavoitteenani onkin nyt valmistuessa tehdä työni niin hyvin, että ylenen mahdollisimman nopeasti parhaille palkoille. Sit alan keräämään omaisuutta ja ostan itselleni ja tulevalle vaimolleni yhteisen talon.
mie taas olen siltä väliltä. en ole saanu sitä mitä olen aina halunnu mutta olen kumminkin saanu sen mitä olen todella tarvinut. mutta olen kyllä kateellinen jos olisin miljonääri perheestä. tuntuis ehkä vähän helpommalta tää elämä.. tai ainaki mie niin nään elämän. en osaa kumminkaan nähdä niitä miljonääri perheessä syntyneen lapsen huonoja puolia. mutta kyllähän meillä jokaisella on omat huonot puolet elämässä. eikä raha todellakaan kaikkia ratkaise. pitää vain olla tyytyväinen mitä on saanut.
mut miljonääri perheen kakaralla on hyvä lähteä vain sieltä pikku paikka kunnalta muualle jossa toiset ihmiset ei sinua tunne. saat aloittaa puhtaalta päydältä.
ja jokaisella meillä on paikka minne paeta..