Katsokaapa huviksenne Karjanmaan "huuhaa" -sivujen etusivun kuvaa luhistuvasta tornista, jonka alla lukee "WTC- artikkelit". Kuvasta voi sokea lepakkokin kaikuluotaimellaan havaita, että sortumarintaman yläpuolinen osa tornia on kokonaan tuhoutunut. Millä helkkarin tavalla sortuma voi enää tämän jälkeen olla painovoimainen,kun sortuman yläpuolella ei ole enää mitään, mikä painaa??
Painovoimainen luhistuminen
Tuntematon Potilas
231170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tekniikan tohtori ja Suomen onnettomuustutkintalautakunnan tutkija Keijo Kurttila, on esittänyt arvioita tuosta havainnostasi. Hänen mukaansa merkittävä osa sortumisen alkamiskohdan yläpuolisesta massasta on sinkoutunut reunan yli vapaaseen pudotukseen ja vain pieni osa tuosta massasta on mukana itse sortumaprosessissa.
...Kurttila ei ole kumonnut tätä nimim. Totuus? vastinetta, vaikka hänen tiedetään sitä kommentoineen?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000580&posting=22000000009801321
http://thunderbay.indymedia.org/uploads/north-tower.gif
Tuo lyhyt videopätkä jo osoittaa, että pohjoistornin yläosa tunkeutui alaosan sisään, ja raskaat ulkoseinät lähtivät syöksymään painovoimaisesti heppoisten kerrosten läpi ottaen mukaansa jokaisesta kerroksesta satoja tonneja lattiabetonia ja muuta romua.
Pohjoistornin sortumaa tarkastellessa olen havainnut, että vain yksi seinän kappale lähtee tornin alaosan ulkepuolelle vapaaseen pudotukseen. Muutoin koko roska tunkeutuu alaosan sisään.
Tuosta samasta videosta voi myös yrittää etsiä merkkejä sortuman käynnistävästä räjähdyksestä.
Siis ennen sortumisen alkamista tapahtuvasta.
Vaikka yläosa menisikin alaosan sisään, niin sekään ei poistaisi sitä tosiasiaa, että sortuman loppuvaiheessa sortumarintaman yläpuolella ei ole massaa painovoimaista luhistumista silmälläpitäen
Jos yläosa tornista on tornin alaosan sisässä, niin kai se massakin on siellä? Eli sama massa painaa kerroksia alaspäin.
Itseasiassa paine on kovempi, kuin yläosan näkyessä, sillä tornien rakenteesta johtuen ulkoseinien putkirakenne yhdessä hissikuilujen putken kanssa olivat kantavat rakenteet, joten kaikki mikä ei ole kiinni niissä on romahtamassa putken sisässä kohti maata ja painaa vielä seiniin ankkuroituja kerroksia alaspäin ulkoseinien muodostaman 'teräsputken' sisällä.
Rakenne selittää myös salaliitto hörhöjen 'räjähdys pilvet'. Kerrokset ulkoseinien sisällä romahtavat toistensa päälle putkirakenteen jäädessä hetkeksi pystyyn, ennen syöksymistään kerrosten jäännösten painosta sisäänpäin ja alas kerrosten päälle kiihdyttäen systeemiä. Näkyvät betonipöly pöllähdykset ulkoseinän romahduspisteen alapuolella ovat siis kerroksia, joissa katto tulee ulkoseinien sisäpuolella alas.
"Rakenne selittää myös salaliitto hörhöjen 'räjähdys pilvet'. Kerrokset ulkoseinien sisällä romahtavat toistensa päälle putkirakenteen jäädessä hetkeksi pystyyn, ennen syöksymistään kerrosten jäännösten painosta sisäänpäin ja alas kerrosten päälle kiihdyttäen systeemiä. Näkyvät betonipöly pöllähdykset ulkoseinän romahduspisteen alapuolella ovat siis kerroksia, joissa katto tulee ulkoseinien sisäpuolella alas."
Tämä on viimeisen viikon aikana jo käsitelty.
Miten rakennuksen sisällä oleva sortuma eteni nopeammin kuin rakennuksen vieressä vapaassa pudotuksessa oleva romu? Katsoppa uudestaan niitä sortumakuvia.
...kaaliin!!!
Tuossa viimeisessä kappaleessa sinä taas kerran päästelet tulemaan sellaista tuubaa, että huh huh.
http://www.september11news.com/CNNAPfalling.jpg
Katso nyt vaikka tuota kuvaa. Eteneekö tuossa kuvassa sortumisrintama rakennuksen sisällä nopeammin kuin mitä nuo romut tuossa vapaassa pudotuksessa? Ei etene! Ei, vaikka sortuminen on alkanut alempaa.
Lueppa uudestaan mitä sanoin. Viittasin edellisen kirjoittajan pohdintoihin.
Millä nopeudella se romu putosi? Sinä oletat sen tippuvat vapaassa pudotuksessa tyhjiössä, mutta todellisuudessa se saavuttaisi rajanopeutensa aika nopeasti. Katsos fysiikka sanoo kaikella kaasussa (ilmassa) liikkuvalla olevan vastusta liikumiseensa.
Ilmanvastuksen kaava on W=z*p*A*v^2, jossa W on vastustava voima (kun tämä on yhtä suuri, kuin painovoima kappale on saavuttanut rajanopeutensa, eikä kiihdy nopeammaksi), z on lähinnä kokeellinen vakio, joka riippuu kappaleen muodosta ja pintamateriaalista, p on Ilmanpaine (tai kaasun tai nesteen), A on poikkipinta-ala ja v on kappaleen kulloinenkin nopeus.
Otetaan vaikka irronnut seinän kappale. Sanotaan, että se painaa tonnin. Painovoiman siihen kohdistama voima on G=mg=1000kg*9,81m/s^2 eli 9810 N. Kun kappaleen nopeuden kasvaessa (huomaa tuo v^2 kaavassa) ilmanvastuksen voima W alkaa lähestyä, kappaleen kiihtyvyys alkaa hidastua ja W:n ollessa tasan 9810 N, kappaleen kiihtyvyys lakkaa ja se tippuu vakionopeudella (rajanopeus).
Tornin sisällä puolestaa kerros painaa yläpuolelta tippuneen romun kanssa 100 tonnia. Tälläinen kappale saa painovoimalta voiman 981000 N. Nyt ilmanvastuksen aiheuttamaan hidastumiseen, jossa G:n arvo lähestyy W:n arvoa on PALJON suurempi matka. Ja lisäksi joka kerran kun kerros rysähtää alemman läpi, se saa LISÄÄ painoa, jolloin ero painovoiman aiheuttaman voiman ja ilmanvastuksen aiheuttaman vastavaoiman välillä saattaa pysyä lähes muuttumattomana.
Kerrosten alaspäin vievä nopeus kyllä kasvaa, jolloin v^2 ilmanvastuksen kaavassa kyllä kasvaa, mutta samanaikaisesti vastavoima, eli painovoima saa lisä pontta lisääntyneestä painosta. Kerrokset eivät koskaan saavuta rajanopeutta, se on varmaa.
Selvensikö yhtään, miksi se romu vapaapudotuksessa ulkopuolella jäi jälkeen?
Saavuttiko romu rakennuksen vieressä vapaassa pudotuksessa rajanopeutensa ja missä kohtaa se sen saavutti(jos saavutti)? En muuten missään kohdassa verrannut vapaata pudotusta tyhjiössä.
Eikö sinun mielestäsi rakennuksen tukirakenteet ja kerroslaatat hidastaneet rakennuksen sisällä tapahtuvaa sortumaa?
>Miten rakennuksen sisällä oleva sortuma eteni
>nopeammin kuin rakennuksen vieressä vapaassa
>pudotuksessa oleva romu?
Ei edennyt... Vapaassa pudotuksessa oleva teräsromu lähti liikkeelle vasta kun sortuma oli jo edennyt jonkin aikaa..
Vaikka sisällä sortuma olisi alkanut aikaisemmin. Vastavoimat olisivat hidastaneet sitä siinä määrin, että vapaassa pudotuksessa oleva romu olisi nopeasti saavuttanut sen.
Määrittele "jonkin aikaa"?
>Vaikka sisällä sortuma olisi alkanut aikaisemmin.
>Vastavoimat olisivat hidastaneet sitä siinä määrin,
> että vapaassa pudotuksessa oleva romu olisi
>nopeasti saavuttanut sen.
Eikö tässä nyt ollut kyseessä ne pöllähdyspilvet siellä alempana? Itse esitin, että ne saattoivat johtua romun tippumisesta (vapaasti) hissikuiluissa tai pölyn leviämisestä niiden välityksellä.
>Määrittele "jonkin aikaa"?
Tässä tapauksessa joitakin sekunteja... Videoilta sitä voisi tarkentaa.
Joitain sekuntteja on aika epämääräinen käsite. 1,2,3,4,5,6 sekuntia?
http://terrorize.dk/911/wtc2dem12/demolition.wave.170.jpg
Ei ole lobbyn kohdalla tämä savuilmiö.
Tämä on suurennos tussahduksesta http://terrorize.dk/911/wtc2dem12/burst.3.jpg
HIRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRMUINEN räjähdys. Ei oo kumma jos sortui :)
Ei sen tarvitse saavuttaa rajanopeutta. Ilmanvastus vaikutti siihen hetkestä t0. Eli se kiihtyi ja tippu hitaammin.
Ja mitä tulee tukirakenteisiin, mennään nyt ihan hetki hetkeltä. Muista tornin rakenne, ulkoseinä yhteenhitsattuja teräspalkkeja, jotka muodostavat putken. Kerrokset on rakennettu teräspalkeille jotka puolestaan on ankkuroitu ulkoseinän ja hissikuilujen 'ytimen' väliin.
Hetki 0. Törmäyskohdan yläpuolinen kerros menettää lopullisesti tukivoimansa. Törmäys on luultavasti repinyt osan palosuojauksesta ja tulipalo on muuttanut hitaasti metallin muotoa, lopulta ratkaisevasti. Kerros romahtaa alemmaksi, kenties vain 3 metriä. Sanotaan, että sillä on kineettistä energiaa vaikkapa 20'000 J. Sillä on paljon enemmän, mutta käytetään tuota lukua.
Hetki 1. Ulkoseinä on yhä ehjä. Yhden, tai jopa useamman kerroksen menetys ei hetkauta sitä, sillä rakenne on nerokas. Sanotaan, että yhden kerroksen kiinnitys kestää kerroksen painon ja 20'000 J. Nyt ylempi kerros romahtaa niskaan ja aiheuttaa tasan saman verran voimaa, käyttäen KAIKEN kineettisen energiansa eli pysähtyen, mutta hajoittaen samalla kiinnitykset.
Hetki 2. Kerrokset (huomaa monikko) tippuvat alaspäin. Eli voima on 40'000 J (kaksinkertainen paino ja tässä jätetään huomiotta yksi lentokone). Nyt kerros käyttää yhä sen 20'000 J hajoittaakseen yhtä kerrosta alempana olevan kerroksen, mutta sillä on yhä jäljellä 20'000 J, joten se ei enää pysähdy. Ulkokuori alkaa heilua. Se menettää osan tukivoimista jokaisen kerroksen myötä ja jopa pieni tuuli voisi lopulta kaataa sen. Kuitenkin se myös vääntyy sisäänpäin kerrosten kohdalta, eli kerrosten kiinnitykset saattavat vääntää ulkoseinien palkkeja sisäänpäin tai jopa irroittaa niitä.
Hetki 2 Kolmen kerroksen energia rysähtää uuden kerroksen päälle YLI kolmenkertaisella voimalla yhden kerroksen energiaan nähden. Kineettinen enregia riippuu näet nopeudesta, se on muotoa k=0,5*m*v^2, jossa k on energia, m on massa ja v nopeus. Eli jokainen nopeuden tuplaus tuo 4 kertaa energiaa. Koska edellinen kerroksen jälkeen ei kaikki nopeus kuoleentunut, niiden nopeus on enemmän, kuin edellisessä rysähdyksessä. Nyt niillä on voimaa 60'000 J ja kinetiikan nopeuden lisäys, hatusta vaikka 20'000 J. Eli 80'000 J. Tukirakenteet vievät edelleen 20'000 J, joten nopeutta jää vielä 60'000 J edestä. Eli vauhdin hidastus on suhteessa pienempi, kuin edellisessä rysähdyksessä. Edellinen vei puolet liike-energiasta, nyt käytettiin vain 1/4 osa. Ja jokainen kerros alaspäin vie yhä vähemmän. Tästä nähdään ylöspäin johtava spiraali, kun yhä pienempi osa energiasta häviää kiinnityksissä, sitä suuremmaksi kerrosromun nopeus jää iskussa. Koska kineettinen energia nousee ekspotenttiaalisesti (v^2 kaavassa), ei tarvitse mennä montaa kerrosta, kun kiinnitysten aiheuttama hidastuvuus muuttuu käytännössä mitättömäksi.
Hetki 3. Ulkoseinä sortuu lopulta, lähettäen myös sortuman ulkopuolelle tippuvia romunkappaleita. Ne eivät koskaan tule saavuttamaan sortumarintamaa. Ensinnäkin ilmanvastus vaikuttaa niihin hidastaen niiden putoamiskiihtyvyyttä ja toisekseen kerrosten rintama on jo niiden edellä. Tämä rintama aiheuttaa pölyn pöllähdyksiä ikkunoista, kun tippuva kerros rysähtää alemman niskaan murskaten rakennusbetonia ja laastia.
Mikä aiheutti tuon?
Ilmiön selitys voi olla hyvinkin yksinkertainen, mutta käytettävissä olevan havaintomateriaalin perusteella ainakaan minä en pysty sanomaan syytä sille. Joku minua viisaampi voisi osata kertoa paremmin. Se, että minulla ei ole tuolle ilmiölle selitystä, ei todista yhtään mitään. Sen sijaan jokainen täysijärkinen käsittää, että tuolla ei ole mitään tekemistä rakennuksen sortumisen kanssa. Paitsi tietysti niin, että se voi olla seurausta sortumisesta, ei syy.
Laskelmasi ovat varmaan matemaattis-fysikaalisesti aivan oikeita, mutta ei se sortuminen käytännössä ihan noin mennyt. Laskelmasi perustui tähän ns. "pannukakkuteoriaan", jonka mukaan kerrokset putoilivat toistensa päälle. Tällainen pahimmin vaurioituneiden ja kuumentuneiden kerrosten osittainen irtoileminen on todennäköisesti tapahtunutkin, mutta heti välittömästi koko sortumisprosessi on myös käynnistynyt.
Missään en ole nähnyt sellaista videota, jossa näkyisi sortuman eteneminen törmäyskohdan alapuolisissa kerroksissa ennen kuin rakennuksen ulkokuori on myös alkanut luhistua. Esim. pohjoistornihan alkoi sortua törmäyksessä pahoin vaurioituneen ja tulipalon pehmentämän keskirungon petettyä, jolloin kerrokset vetivät ulkoseiniä sisäänpäin ja niimpä tuo yläosa sitten sukelsikin alaosan sisään tuhoisin seurauksin. Sortuman laukaisijana on toki saattanut olla ehkä yhden kerroksen irtoaminen keskirungosta.
Korjataan nyt sekin virhe, että ulkoseinien palkit eivät olleet suinkaan hitsattu päistään kiinni, vaan pultattu. Eikä sortumisrintama kerroksissa suinkaan saavuttanut maanpinnan tasoa nopeammin kuin ulkopuolelle pudonnut romu, vaan huomattavasti hitaammin, kuten kuva osoittaa.
http://www.september11news.com/CNNAPfalling.jpg
En nyt jaksa etsiä oikeita videoita, mutta niistähän sen voi arvioida.
Ei olekaan.. Tästäkin kyseisetä pöllähdyksestä on muistaakseni puhuttu ennenkin.
Tuossa savu näyttää tulevan yksittäisestä ikkunasta.
Tässä koko video:
http://11syyskuu.net/video/911.wtc.2.demolition.south.below.mpg
Pilvi on pitkäikäinen ja ikkunasta näyttää lähinnä suihkuavan jotain ulos. Tämä ei viittaa muutaman millisekunnin räjähdyksen luomaan ylipaineeseen. Samoin kaikki ikkunat vaikuttavan pysyvän ehjinä. Järeiden core-pilarien katkaisuun olisi tarvittu räjähdettä luokkaa kymmenisen kiloa (TNT:tä vastaavaa). Jos on nähnyt esim. telamiinan räjäytyksen, ymmärtää, miksi ikkunoiden olisi pitänyt hajota. Tämä viittaa mielestäni siihen, että pöllähdyksen aiheuttaa rakennuksen sisällä virtaava ilma.
On myös mahdollista, että kuiluissa pudonnut romu on osunut kerroksen kohdalla olleeseen hissiin, jolloin törmäyksestä saattoi levitä pölyä toimistotiloihin.
Tuo pöllähdys on kuitenkin selvästi Lobby-versioita pienempi.