Monissakin jatkosodan tapahtumia kuvaavissa teoksissa kerrotaan suoraan, että oli se venäläinen joissakin asioissa suomalaista sotilasta selvästi parempi. Tällaisia asioita olivat mm:
-linnoittaminen
-sitkeys ja tulla kurjissakin oloissa vähällä
toimeen.
-miinoittaminen
- krh:n käyttö
- tarkka-ampujatoiminta, mm. Suomen SS-pataljoonan tappioista lähes kolmas osa johtui tarkka-ampujan luodista päähän.
Nyt tietysti jotkut repivät pelihousunsa, mutta kyllä se sotilas oli venäläinenkin.
-linnoittaminen
-sitkeys ja tulla kurjissakin oloissa vähällä
toimeen.
-miinoittaminen
- krh:n käyttö
- tarkka-ampujatoiminta, mm. Suomen SS-pataljoonan tappioista lähes kolmas osa johtui tarkka-ampujan luodista päähän.
Nyt tietysti jotkut repivät pelihousunsa, mutta kyllä se sotilas oli venäläinenkin.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Vanha ukkinikin tietää, että suomalainen sotilas vastaa sataa venäläistä. :DDD
No totta puhuen, ei tuossa mitään yllättävää ole. Ihmisiä ne venäläisetkin, ja varmasti ihan hyviä sotilaita. Ja kyllähän se Neuvostoliitto sen sodan lopulta voitti.
"Ja kyllähän se Neuvostoliitto sen sodan lopulta voitti"
Niin, amerikkalaisten Land Lease-avulla ja miesylivoimalla. Suomi oli ainoa maa, jota NL ei sen pienista naapurimaista saanut miehitettyä.
Veikkaan, että NL olisi voittanut sodan lopulta ilman amerikkalaisten apuakin.
Stalin siirsi sotateollisuuden varsin tehokkaasti pois NL:n läntisimmistä osista, joten saksalaisilla olisi riittänyt varusteltua vastusta koko matkan Vladivostokiin saakka. Olisi ollut melkoinen marssi saksalaisdivisioonille porrastetun, kuluttavan puolustuksen keskellä tuommoinen 10000 km... No, eihän koko NL:a oikeasti olisi tarvinnut miehittää, mutta kyllä Neuvostoliiton resurssit olisivat olleet yksinkertaisesti liikaa Saksan armeijalle.
Amerikkalaisten merkitys näkyy varmasti enemmän toisen rintaman avaamisessa, mutta jo sen auetessa olivat Saksan joukot perääntymässä itärintamalla.
Miesylivoima, entä sitten? Joillakin mailla on resursseja enemmän, joillakin vähemmän. Ei sotia käydä siten, että kumpikin osapuoli valitsee joukostaan parhaan sotilaan ja katsotaan kumpi voittaa - vaikka näin aika paljon ihmishenkiä säästettäisiinkin.
Suomi taisi myös olla jotakuinkin ainoa NL:n rajanaapuri, jonka yli saksalaisjoukot eivät jyränneet ja miehittäneet sitä ennen neuvostojoukkoja. Mitenkäs puolustaudut puna-armeijalta, kun omat sotavoimat on jo hävitetty saksalaisten kanssa tapellessa..?
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että Neuvostoliitto olisi pitkän päälle voittanut Saksan. Amerikkalaisten apua tarkasteltaessa huomio kiinnittyy kuitenkin aina aivan liiaksi aseapuun. Aseapua paljon tärkeämpiä olivat ne 13.000 veturia ja rautatievaunua, rautatiekiskot, 400.000 metallintyöstökonetta, 11 miljoonan miehen univormukangas ja vuoden säilykemuonat koko Puna-Armeijalle. Tämä osa avusta yhdessä tiettyjen strategisten raaka-aineiden kanssa mahdollisti keskittymisen aseiden ja ammusten tuotantoon. Neuvostoliiton teollinen kapasiteetti ei maan länsiosan menetyksen jälkeen ollut ainakaan Saksaa suurempi. Saksa joutui kuitenkin tuottamaan kaiken itse ja siten jakamaan tuotantoaan tehokkuuden kannalta epätarkoituksenmukaisesti. Neuvostoliittolaisissa ja venäläisissä lähteissä ei ole oikeastaan koskaan kerrottu kuinka paljon teollisuuden koneita itse asiassa onnistuttiin evakuoimaan ja missä määrin uudet tehtaat itse asiasssa oli varustettu jenkkien toimittamilla koneilla. 400.000 koneella pistää kuitenkin pystyyn aikamoisen määrän tehtaita. Lisäksi koneet pystyttiin toimittamaan nopeammin kuin aseet, niiden valmistus kun onnistui siviiliteollisuudeltakin.
En väheksy USA:n apua NL:lle minäkään, se varmasti nopeutti Saksan väistämätöntä (?)tappiota itärintamalla. USA:n pommitusten merkityksestä Saksan teollisuuden tehokkuuden heikentäjänä en osaa sanoa, mutta merkityskensä silläkin lienee ollut.
NL:n valtava laajuus valtavine luonnonvaroineen (ja ihmisresursseineen) sekä neuvostokansan tietynlainen peräänantamattomuus ja uhrautuvuus olisivat kuitenkin olleet Saksan sotakoneelle liikaa, vaikka Saksan teollisuudella olikin etumatkaa tehokkuuden suhteen. Suuri merkitys oli sillä, ettei Saksa koskaan täysin saavuttänut Lähi-idän öljykenttiä, mutta NL:lla oli omat öljyvarantonsa. Tätä varmaan tarkoitit niillä strategisilla raaka-aineilla? Terästähän saksalaisillakin oli käytettävissään.
NL oppi myös kehittämään tehokkaiden, taloudellisten sotatarvikkeiden tuotannon sodan kestäessä, tunnetuimpana esimerkkinä tietysti T-34, joka peittosi useimmat saksalaiset vastustajansa. Myös NL:n lentokonetuotanto riitti korvaamaan sodan loppupuolella saksalaisten koneiden mahdollisen teknisen paremmuuden.
"Suomi taisi myös olla jotakuinkin ainoa NL:n rajanaapuri, jonka yli saksalaisjoukot eivät jyränneet ja miehittäneet sitä ennen neuvostojoukkoja. Mitenkäs puolustaudut puna-armeijalta, kun omat sotavoimat on jo hävitetty saksalaisten kanssa tapellessa..?"
Miksipä saksalaisjoukot olisivat jyränneet aseveli-Suomen? Saksalaisten kanssa taistelu ja niiden vetäytyminen Lapista oli lähinnä N:liitolle tehty teatteriesitys.
Aivan, mutta ei Saksan olisi tarvinnutkaan koko Venäjää vallata.
Kun valtakunnan avainalueet Pietari, Moskova, Argangeli ja öljykentät olisi olleet Saksan hallussa niin sota olisi loppunut.
Koska Venäjän muilla alueilla ei olisi ollut väestöä ja teollista kapasiteettiä sodan jatkamiseen rintamasotana.
Eli Saksa oli lähempänä voittoa mitä ehkä ymmärretäänkään.
Kun sota olisi loppunut itärintamalla niin Englannin asema olisi muuttunut, tuskin USA:kaan yksin olisi sotaa jatkanut ...
Hys, hys. Älkää vaan kertoko kenellekään, että Neuvostoliiton aloitettua suurhyökkäyksen 1944 koko Suomen armeija vetäytyi linjalle: Viipurinlahti - Ilomantsi. Ilomantsista on kuitenkin lähes 1000 km Jäämerelle, mitä 1000 km:n pätkää sattuivat puolustamaan saksalaiset.
Ilman saksalaisia olisi ilmeisesti sitten tullut se yhdestoista ja Suomen olisi käynyt kalpaten.
sen enempää Saksalle kuin Neuvostoliitollekaan. Neuvostoliitto onnnistui pitämään omansa ja Saksa sai tarvitsemansa Romaniasta ja synteettisen polttoainetuotannon kautta. Öljy muodostui Saksalle todelliseksi ongelmaksi vasta sodan loppuvaiheessa kun Romania menetettiin.
Sekä Saksalla että Neuvostoliitolla oli pulaa tietyistä metalleista. Neuvostoliitossa pula oli suurin alumiinin kohdalla, jota länsiliittoutuneet toimttivat maahan suuria määriä. Saksalla sen sijaan oli koko ajan pulaa myös teollisuuden vaatimista "perusmetalleista" kuten kuparista ja nikkelistä vähän harvinaisemmista metalleista puhumattakaan.
Sekä Neuvostoliiton että Saksan suurin ongelma oli huollon järjestäminen siten, että rintamalle olisi saatu riittävä kalustomäärä. Neuvostoliitolla oli esimerkiksi melkein koko sodan ajan vähintään 10.000 panssarin reservi. Rintamalla kyettiin kuitenkin huollon puolesta käyttämään yhtäaikaisesti vain 3000-4000 vaunua. Reservistään Puna-Armeija kykeni kuitenkin täydentämään tappionsa nopeammin kuin saksalaiset, joilla oli ajoittain rintamalla sama vaunumäärä kuin vastustajallakin, mutta reservi oli tuotantolinjalla.
Huoltotie oli saksalaisille liian pitkä ja venyi mitä pidemmälle etenivät. Ja sitten se talvi venytti huoltotietä entisestään... Lähi-idän (ja Kaukaasian) öljykentillä oli merkitystä lopputulokseen sikäli, että niiden haltuunoton jälkeen Saksalla olisi ollut käytössään sodan kannalta käytännössä rajattomasti öljyä ja myös jalostuskapasiteettia. NL:lle öljy olisi tämän jälkeen ollut niukempi resurssi.
Tuo reservin sijainti kertoo mielestäni juuri selkeästä resurssierosta. Jostakinhan sen eron täytyi tulla, että toisella panssarit olivat valmiina naftaliinissa koko ajan ja toisella ne olivat vasta tekeillä.
Juu, ei koko Neuvostoliittoa (se oli suurempi kuin Venäjä), mutta ydinalueita, teollisuustuotantoa ja öljyä löytyy aika pitkältä idästäkin. Ja muuten suurkaupunkejakin. Mutta on totta, että jos Moskova ja Leningrad (nyk. Pietari) olisivat menneet, niin olisi jo ollut puna-armeijan moraali koetuksella... Hitlerin suunnitelmiin kuului kuitenkin eteneminen Uralille ja sinne taisi vielä jäädä jonkin matkaa taittamatta.
Jooo, tuotantoa oli toki siirretty itään.
Mutta ei mikään valtio voi sotia jos valtaosa väestöstä on menetetty, sekä tuotannosta kuten oli Venäjällä käymässä.
Stalin itseasiassa jätti ihmiset paikalleen taktisista syistä, halusi sitoa hyökkääjän joukkoja tällä tavalla.
Siinä on vain sellainen riski, että jos kansa ei välitäkkään sotia niin niitä on vaikea siihen pakottaakkaan kun ne ei enää ole omassa valvonnassa ...
Saksalaisten rintamalohkolla ei ollut merkitystä, en muista siellä käydyn yhtään suurta taistelua.
Rukajärven seutukin taisi olla Suomalaisten sotima ...
Suomalaiset ajoittivat sotatoimet oikein, armeijan vahvuus oli korkeimmillaan kesällä 1944.
Eli silloin kuin niitä eniten tarvittiin, Saksa oli silloin jo sodan uuvuttama ...
Niin, koko väestön siirtäminen hyökkääjän edeltä ei olisi ollut mahdollista. Stalinin taktiikka oli sikäli osittain pakotettuakin, mutta kuten historia osoittaa, se toimi. Mutta olisiko Hitler voinut ottaa riskin, että johonkin Uralin itäpuolelle jäisi kuitenkin henkiin vaikka sanotaan vajaat 100 miljoonaa neuvostoliittolaista, jotka jäävät valmistelemaan revanssia..?
Jossakin toisaalla tässä keskustelussa väitettiin suomalaisia isänmaallisiksi ja nl:laisia vähemmän isänmaallisiksi. Kuitenkin Saksan suhteen puna-armeija oli aivan samassa tilanteessa kuin Suomi Neuvostoliiton kanssa eli puolusti maata hyökkääjää vastaan. Silloin on isänmaallisuus ja hommaan sitoutuminenkin ollut aivan huomattavaa, sotilas on uhrautuvaisempi puolustaessaaan omaansa kuin hyökätessään naapuriin. Siksi se neuvostosotilaskin on varmaan pysynyt kuopassaan ja pitänyt paikkansa vähän pitempään kuin vieraalla maalla olis jaksanut. Vaikkei se Josef Vissarionovitsin politrukki olisikaan koko ajan ollut huohottamassa Naganin kanssa selän takana.
Aivan, mutta Neuvostoliiton väkiluku oli silloin vain jotain 150 miljoonaa.
Valtaosa väestöstä eli Euroopan puoleisella alueella, olisiko sotaa jatkaneet "muslimialueiden" väki joka ei ole tunnetusti niitä ateistisimpia.
Slaavien asuttamat länsiosat kuin olisivat olleet saksalaisten hallussa.
Lisäksi raideleveys on Venäjällä leveämpi kuin Saksassa. Saksalaisilla pioneereilla oli h-vetinmoinen urakka vaihtaa raideleveys. Lisäksi venäläisiltä vallattuja vetureita ja vaunuja ei voitu samasta syystä käyttää (elleivät sitten vaihtaneet vaunujen alustoja?)
Eipä tarvi yhtään ihmetellä että saksalaisten huolto takkusi todella pahasti, lisäksi Valko-Venäjän korvessa majailevat partisaanit räjäyttelivät tuon tuostakin ratayhteyksiä ja aiheuttivat muutenkin hämminkiä selustassa.
Tällä huollon vaikeudella oli sitten katastrofaaliset vaikutukset esim. Stalingradin joukkojen huoltamiseen ja taisteluiden kulkuun (ennen motitusta). Siinä olisi puuhaa riittänyt rautateiden kanssa jos Saksan hyökkäys olisi Uralin toiselle puolelle mennyt.
Sodasta irtautuminen tapahtui oikea aikaisesti, itseasiassa ajoitus oli nimenomaan se seikka joka mahdollisti menestymisen tässä.
Jos Suomi olisi yrittänyt irtautua aikaisemmin, niin Saksa olisi ollut niin vahva että olisi yrittänyt sen estää.
Silloin olisi ollut vaara joutua kahden rintaman sotaan.
Toisaalta kun Venäläiset hyökkäsivät kesällä 1944 ja käyttivät sen hetkiset reservinsä ja voimavaransa alueella loppuun, niin voitiin panna välit poikki heikentyneen saksan kanssa, koska puna-aremija ei sillä hetkellä pystynyt Suomea uhkaamaan.
Myöhemmin olisi tilanne ollut paljon vaarallisempi, ehkä jopa niinkin ettei Venäjä olisikaan halunnut sopia mitään ...
Oleellista oli juuri se, että keväällä 1944 Venäjä vaati ehdotonta antautumista kun sillä oli voimaa rajalla, mutta kun voimat oli syöty kesän 1944 aikana niin ei enää vaadittukkaan ehdotonta antaumista.
Eli silloin oli aika irtautua sodasta ...
Alkusyksystä 1944 länsiliittoutuneiden hyökkäys näytti sujuvan hyvin.
Stalin pelkäsi, ettei Neuvostoliitto voita kilpajuoksua Berliiniin, joten Suomen rintamalle ei voitu laittaa yhtään lisäjoukkoja.
Rauha Suomen kanssa sopi hyvin suunnitelmiin. Olihan sotilaalliset minimitavoitteet saavutettu Viipurin valtauksen jälkeen. Suomen täydellinen valtaus olisi maksanut liian paljon sotilaallisesti ja poliittisesti.
Suomi oli ainoa Neuvostoliiton pikku naaprui joka sai Saksalta apua!
Ei aivan ainoa, Romania sai myös tukea koko ajan ...
Niin ei ollut yhtään suurempaa taistelua, mutta entä jos olisi ollut 1000 km pelkkää tyhjää ?
Luulen, että venäläinen olisi älynnyt käyttää tätä hyväkseen, vai kuinka ?
Näiden kaupunkien valloitus oli saksalaisille mahdoton tehtävä. Stalingrad on hyvä esimerkki siitä. Vuonna 1942 Saksan armeija oli huomattavasti vahvempi kuin syksyllä/talvella 1941. Ja Stalingrad oli tosi vaikea puolustuskohde (Kaupunki toisella Volgan rannalla eli puolustajan on hankala vetäytyä, liikkua ja saada vahvistuksia leveän vesiesteen takia. Kaupunki oli siihen aikaan vain 5 km leveä ja 60 km pitkä, pitkin jokea. Kaikista näistä seikoista huolimatta tiedämme lopputuloksen.)
että nuo samat asiat löytyvät venäläisten mielipiteenä suomalaisista. Itse olen aina vähän ihmetellyt tuota linnoittamista, kun meillä omakuva on, että sen suhteen oltiin laiskoja.
Mikä on muuten lähteesi SS pataljoonan tappioiden suhteen?
Lähteeni on muistaakseni Mauno Jokipiin kirjoittama Panttipataljoona -kirja. Siellä on jokaisen henkilötiedot, kaatumispaikka ja kaatumissyy, jos on tiedossa ja haudan sijainti.
tietoa siitä, että noin kolmannes kuoli tarkka-ampujan uhrina? En nimittäin usko tuohon tietoon. Siihen kyllä uskon, että kolmannes kaatuneista oli saanut kohtalokkaan haavan päähänsä mutta näissä on aivan varmasti mukana myös sirpalevammoja jne.
Hmm... Tokihan SS-pataljoonan ukot olivat suomalaisia, mutta eikös heidän sotilaskoulutuksensa ollut pääasiassa saksalaista perua? En ole vakuuttunut, että juuri SS-pataljoona edustaisi suomalaista sotilasta puhtaimmillaan. Kyseinen pataljoona kamppaili puna-armeijaa vastaan myös paljon suomalaisista poikkeavissa olosuhteissa aroalueilla.
Lähteitä voidaan arvioida ja varmasti löytyy sekä molempien paremmuutta puolustavia että vastustavia, lähinnä varmaan omien puolesta. Aika akateeminen kysymys "kummat oli parempia", toivottavasti ei vain koskaan enää tartte kokeilla!
muistelmissaan, että suomalaisia ihmetytti venäläisten sotilaiden välinpitämättömyys omasta hengestään. Hyökkäysosastot kahlasivat umpihangessa kohti suomalaisten tultasyöksevää asemaa yllään pakkaukset ja pitkät manttelit, kunnes loppuunkaatuminen tai perääntymiskäsky lopulta pysäytti liikkeen. Perääntyminen oli yhtä välinpitämättömän oloista. Halsti arvelee, että käyttäytyminen on jossakin yhteydessä kansan kokoon; venäläinen sotilas ei kokenut olevansa korvaamaton, suomalainen koki.
Halsti kirjoittaa myös, että suomalaiset sotilaat kokivat sodan alusta lähtien ehdottoman laadullisen paremmuutensa, jopa niin, että taistelevien sotilaiden lukumäärä oli toisarvoinen seikka.
Myös selkään kohdistetuilla konekivääreillä oli oma vaikutuksensa hyökkäysintoon.
Wolf H. Halsti oli tarkka ja oivaltava kirjoittaja, joka näki sotaa sammakkoperspektiivin lisäksi jopa yhtymätason esikuntapäällikkönä.
Tuotanto on selkeää ja suosittelen niiden lukemista sellaiselle, joka on kiinnostunut historiallisista asioista sekä niiden syistä ja seurauksista. Halsti oli muuten välirauhan ja jatkosodan alkuvaiheen kuuluisa "Pekka Peitsi". Siis ennen Urho Kekkosta.
Kolmiosainen muistelmat on hyvä aloituskohde.
F
Väärä diagnoosi.
Venäläisten voima perustui raskaisiin aseisiin, kuten panssareihin ja tykistöön.
Tykistössä taas Suomalaiset olivat parempia juuri tulenjohtojärjestelmissä ja matematiikassa.
Sama juttu heittimissä.
Venäläiset itse sanovat Tali-ihantalan taistelun ratkenneen Suomalaisten eduksi juuri tykistön ja heittimien tulenjohdon ansiosta.
Talvisodassa Suomalaiset oli parempia sotilaiden talvivarusteissa, yksi Talvisodan huippuvarusteista oli lämmitettävä teltta.
Se takasi joukkojen taistelukunnossa pysymisen.
Sen lisäksi Suomalaisilla oli suksia, lumipukuja jne ... henkilökohtaista varustusta mitä Venäläisillä ei alussa ollut.
Aseistus myös loi taistelutaktiikan, kun Venäläisillä oli raskaissa aseissa valtava ylivoima niin se myös pyrki käymään sotaa raskailla aseilla.
Suomalaisilla oli omia varusteita, kuten sukset, joilla se lisäsi liikkuvuuttaan ja tätä liikkuvuutta sitten myös käytettiin hyväksi.
Venäläiset hoitivat linnoittamisen hyvin juuri sen vuoksi, koska heidän johtonsa vaati jatkuvaa lapiointia.
Suomalainen sotilas ei mielellään ja varmasti ei ilman eri käskyä kaivautunut maahan. Sen vuoksi tuli välillä tarpeettomia tappioita. Linnoittamistaidossa ei täällä oltu huonompia.
Sitkeydestä ja kurjissa oloissa vähällä toimimisesta on esimerkkejä toisen maailmansodan kaikilta rintamilta. Sitkeydessä tuskin ollaan yleisesti huonompia.
Uskoisin joissain venäläisyksiköissä esiintyneen kuolemaahalveksivan urheuden tuoneen tämän mielikuvan. Suomalaisyksiköt olivat tasalaatuisempia.
Krh:n käyttö oli Suomessa vaatimattomampaa ainoastaan materiaalipuutteen vuoksi. Ei ollut silloisessa köyhässä maassa varaa hankkia tarpeeksi heittimiä ja ammuksia.
Puna-armeijan kranaatinheitinjoukot olivat toki hyvin organisoituja ja korkeatasoisia. Ilmeisesti ainakin saksalaisia parempia.
Tarkka-ampujatoiminta oli venäläisillä hoidettu kiistatta suomalaisia paremmin. Ampujien tasossa tuskin oli eroa. Suomessa organisoitua tarkka-ampujatoimintaa ei saatu juuri aikaan.
Puna-armeijalla oli jopa hyvin järjestettyja tarkka-ampujakouluja.
Vaikka venäläisissä sotilaissa oli paljon hyviä piirteitä, huono toimintakyky nopeasti muuttuvassa tilanteessa koitui monesti heidän turmiokseen.
He jäivät odottelemaan käskyä, eivätkä toimineet oma-aloitteisesti, kuten suomalaiset.
Mikä ihmeen puna-armeijan krh-toiminta.
Neuvostoliitto itse pitää Tali-Ihantalan tappion syynä Suomalaisten parempaa tykistö ja heitin toimintaa, eli tulenjohto järjestelmää joka itseasiassa antoi edun suomalaisille.
Unohtaa Simunaa l. Valkoinen kuolema. Simo Häyhää. Ei ukko tarttenut edes kiikaria kivääriinsä, mutta keikkuu ykköstilalla Tarkka-ampujien rangkingilla.
No ei saa ei, mutta ei se nyt yksi Simo tee suomalaisista tarkka-ampujista yleisesti ottaen parempia kuin vastustajansa.
Ja on muuten hurjia tommoset rankinglistat: Kuinka monta ihmistä olet tappanut... Brrr! Vaikka eihän se sen pahempaa ole kuin tappaminen vaikka tykillä matkan päästä.
Häyhän taitavuus ei ollut suomalaisen tarkka-ampujakoulutuksen tulosta, vaan hankittu suurelta osin muualta, vaikka suojeluskunnan harjoituksilla taisikin olla oma osuutensa. Häyhän suorituksessa huimaa on se, että eikös hän kasannut (minun mielestäni) kammottavan saldonsa pelkästään talvisodan aikana - siis noin sadassa päivässä!? Sehän tekee keskimäärin viisi osumaa päivälle... Mikähän olisi mahtanut olla saldo, jos Simo ja pystykorvansa olivat ollet mukana vielä jatkosodassakin?
Puna-armeijassa ymmärrettiin krh:n merkitys ja siihen panostettiin ainakin materiaalisesti.
Heidän korohoronsa ainakin avasivat tulen nopeasti. Osuminen heti tulenavauksesta oli tosin paljon huonompaa, kuin suomalaisilla.
Sama pätee tykistöön. Venäjällä on jo satoja vuosia tehty erittäin hyviä tykkejä.
Meidän onneksemme heidän tulenjohtonsa ei ollut yhtä hyvällä tasolla.
He joutuivat ampumaan moninkertaisen määrän kranaatteja saadakseen saman vaikutuksen, kuin Suomen tykistö tai krh.
Valkeasaaressa 1944 neuvostotykistö ja krh ampui 220000 laukausta kahdessa tunnissa alle kymmenen kilometrin kaistalle.
Talissa Suomen tykistö pystyi ampumaan 20000 päivässä samanlevyiselle alueelle. Suomalaisten oli pakko ampua tarkemmin, koska ei ollut mahdollisuutta venäläisten höyryjyrätaktiikkaan.
Suomalaisilla oli kaksi neroa, tykistön kenraali Nenonen ja sellainen keksijä kuin Donner joka toimi Tampellalla.
Donner kehitti laitteita ja Nenonen matematiikkaa ja tulenjohdon toimintatapoja.
Donnerilla oli kranaatinheittimistä ja tulenjohtovälineistä yli 500 erillaista patenttia.
Suomi ei todellakaan ollut mikään altavastaaja tykistön ja heittimien puolella, 1944 Venäjä ei kertaakaan saanut Suomen tykistöä pois pelistä.
Kuvaavaa on että toisen maailmansodan jälkeen Donner vei patentinsa Israeliin, Israelin ensimmäinen sotatarviketehdas on sellainen nimeltään kuin Soltam.
Soltam oli puoleksi Tampellan omistama, siitä nimen toinen puolisko eli tuo tam ...
"Tampellan" tykkien ja heittimien ansioksi lasketaan menestyminen sodissa 1948, 1956 ja 1967 ainakin osittain.
Tietenkin nämä "Tampellan" aseet on niitä lisensillä Israelissa valmistettuja Soltamin aseita.
Mutta kun nämä aseet on olleet yksi Israelin armeijan pääaseista, niin ne tuskin on olleet mitään "toisen luokan" aseita ...
Oliko se juuri Donner, joka järjesti omin lupinensa myyntinäytöksiä 160 mm heittimelle ja sai mahdollisesti myytyäkin niitä (tai sitten valmistuslisenssin).
Saattoi hyvinkin olla, sillä Donner oli tunnetusti erittäin röyhkeä mies ...
Sitä on sitten katsottu taannoinen dokumentti Donnerista vai?
Joo, tuli katsottua, tosin tuon Tampellan yhteisyrityksen Israelissa tiesin jo aikaisemmin.
Sekä Kenraali Nenosen nerouden tulenjohdossa.
Uutta tietoa oli tämä patenttien suuri määrä ja heittimien sekä tulenjohtovälineiden Suomalainen "HiTech" joka mahdollisti koko ylivertaisuuden.
Sitä määä vaan suuresti ihmettelen, että miksei näitä aseita tai järjestelmiä myyty myös Saksalaisille ...
ovat aina lymynneet omassa maassaan laajalla alueella. Vahvemmat joukot ovat epäonnistuneet hyökkäyksissään ristiretkistä alkaen mutta huom. vain niissä kaukana kotoaan. Jos venäläiset kohdattaisiin neutraalissa maastossa joukot liikkuen niin tilanne olisi ollut aina toinen.
Venäjä on vastaanottanut iskuja pieniltä kärjiltä osana isompaa useiden rintamien taistelua joten siksi ovat pärjänneet (kotikentällään) jotenkuten.
niitten kanssa on kiva ryypätä. Kovia poikia ottamaan votkaa.
Niinpä, Venäjä on niin laaja maa että sitä on vaikea valloittaa. Varsinkin kun he ovat kautta historiansa soveltaneet poltetun maan taktiikkaa, perääntymisvaiheessa tuhotaan kaikki vähänkin tärkeä mistä olisi hyötyä viholliselle.
Kumpikin taktiikka toimi hyvin Napoleonia ja Hitleriä vastaan, varsinkin kun kumpikin armeija kohtasi hyytävän talven ja ne eivät olleet tarpeeksi hyvin varustautuneet talvisodankäyntiin. Napoleon sentäs valtasi Moskovan mihin Aatu ei pystynyt.
Mitä tulee tarkka-ampujiin niin...
Simo Häyhä 550 venäläistä pystykorvalla ja rautatähtäimellä noin 200 Suomi-konepistoolilla.
Sulo Kolkalla lähes samat luvut.
Ja jos Suomella olisi ollyt yhtä paljon sotilaita ja kalustoa kuin Neuvostoliitolla, Suomi olisi ollut Vladivostokissa alle kahdessa viikossa.
satutko tietämään elokuvan vihollinen porteilla,perustuu tositapahtumiin.Vasili Zaitsevin saldo häyhään verrattuna on suurempi!
ja ota huomioon että kaikki suomen sotilaat eivät olleet kuin häyhä
"Vihollinen porteilla" on perus paskaa hollywood fiktiota ja on yhtä totuudenperäinen kuin teletapit.
Kuin satsevin ampumat lasketaan moninkertaisesti tuplaten yläkanttiin, neuvostoliiton propaganda keksi luvun "noin 400".
No sekin on silti 350 eli melkein puolet vähemmän kuin häyhän tili.
Netistä poimittua
Zaitsev eventually was credited with 142-242(varies) kills at Stalingrad. He received the Order of Lenin and by the end of the war; he personally had accounted for 400 Germans and was declared a Hero of the Soviet Union.
Stalin teki valtavan palveluksen Suomelle tapattamalla omat kenraalinsa vähän ennen sotia.
kun lukee saksalaisten kirjeitä ja muistelmia sekä raportteja itärintamalta niin kyllä venäläiset niiden mukaan ovat todella sitkeitä sissejä!
Mistäköhän se harjaluulo oikein on peräisi, että suomalaiset ovat alalla kuin alalla parempia kuin muut.
Vai olivatko ne ennen sotia saavutetut urheilusuoritukset harhan alkuunpanijoita. Tosin eräs suurjuoksija kerran tokaisi hävittyään muunmaalaiselle, no kun se on harjoitellut.
Suomen miehet Tiesivät Paljon vihollisesta Venäläiset taas menivät suoraan teitä pitkin ja kuolivat kun niitä ammuttiin sivulta Monet myös menivät kyllä hienosti metsässä ja tekivät suomalaisita selvää