Kaipaisin vähän mielipiteitä tekstistä.
Vastatkaa,kumpi teidän mielestänne olisi
Suomelle parempi vaihtoehto tasavalta vai kuningaskunta?
Kertokaa mielipiteitänne ihan vapaasti tästä aiheesta.
Siinä 1918 alkupuolella Suomen itsenäistymisen jälkeen Suomesta ajateltiin tehdä kuningaskunta.Olivathan sen entiset emämaat Ruotsi ja Venäjä olleet kuningaskuntia.Niin kävikin ja Suomesta tuli kuningaskunta.Sen kuninkaaksi pyydettiin Saksan Vilhem toisen poikaa,mutta keisari ei suostunut,kun taas hänen sukulaisensa Hesseinin prinssi Friedrich Karl suostui.
Hänestä tuli Suomen ruhtinas ,mutta pian sen jälkeen ,kun ensimmäimen maailmansota oli päättynyt Saksan tappioon,niin hän luopui kruunustaan ja niin Suomesta tulikin tasavalta.
Vastatkaa,kumpi teidän mielestänne olisi
Suomelle parempi vaihtoehto tasavalta vai kuningaskunta?
Kertokaa mielipiteitänne ihan vapaasti tästä aiheesta.
Siinä 1918 alkupuolella Suomen itsenäistymisen jälkeen Suomesta ajateltiin tehdä kuningaskunta.Olivathan sen entiset emämaat Ruotsi ja Venäjä olleet kuningaskuntia.Niin kävikin ja Suomesta tuli kuningaskunta.Sen kuninkaaksi pyydettiin Saksan Vilhem toisen poikaa,mutta keisari ei suostunut,kun taas hänen sukulaisensa Hesseinin prinssi Friedrich Karl suostui.
Hänestä tuli Suomen ruhtinas ,mutta pian sen jälkeen ,kun ensimmäimen maailmansota oli päättynyt Saksan tappioon,niin hän luopui kruunustaan ja niin Suomesta tulikin tasavalta.
Vastaukset 78
Vanhimmat
hän ei ottanut kruunuaan vastaan, eli kunkku meille oli valittu muttei vielä kruunattu.
Olihan meillä kunigas vv 1956-1982, Urho I Yhä.
Jossittelu on vaikeaa. On vaikea tietää, mitä olisi tapahtunut jos...
Mutta ole joskus jossitellut tuolla asialla itsekseni siksi, että olen asunut Ruotsissa pitkään ja kun Suomi on ainoa pohjoismaa, joka ei ole kuningaskunta.
Mahdollisesti hovista leviää kansan pariin joitakin hyviä vaikutteita. Ehkä suomalaisten tyylitajuttomuus johtuu siitä, ettei ole esikuvia. Presidentti on muumimamma, jolla on lippis päässä. Ruotsissa on kaunis kuningatar tyylikäs kuin mikä. Ehkä kuningasperhe on hyvä pr-kuva maalle. Ruotsi saa helposti julkisuutta missä tahansa kunkku liikkuu. Ja samalla kauppasuhteita yms.
Ainakin sellaista tulee mieleen äkkiseltään.
Kuningas ei sovi Suomelle, koska Suomi ei ole muiden pohjoismaiden tavoin yksikielinen maa.
Suomessa kuninkaasta tulisi Ruotsinkielisen aateliston keulakuva, näinollen kuninkaasta tulisi kansakuntaa jakava tekijä.
Suomenkieliselle enemmistölle tämä olisi nöyryyttävä järjestelmä.
Saksalaisesta kuninkaasta olisikin tullut ruotsalainen?
Kuulostaa aika kaukaa haetulta?
Kaikissa eurooppalaisissa maissa, joissa monarkia on säilytetty, yleisin argumentti on se, että tavalliset kansalaiset eivät tippaakaan ole kiinnostuneita jostain kuninkaallisten asioista mutta monarkia estää ketään yksittäistä poliitikkoa nousemasta liian vahvaan asemaan koska pääministeriys on korkein poliittinen virka, jonka voi saavuttaa ja vaikka pääministeri olisikin vahva, niin parlamentin enemmistö voi milloin hyvänsä antaa hänelle kenkää toisin kuin presidentille jonka valta on katkolla vaaleissa jotka saattavat olla vaikka kuinka monen vuoden päästä. Maailman kuuluisimmassa monarkiassa eli Britanniassa useat ihmiset ovat sanoneet että ajatus presidentti Tony Blairistä saa kylmän hien valumaan heidän selkäpiitään pitkin.
Tosiasia kuitenkin on se, että monarkia on muinaisjäänne eikä yksikään maa, joka siitä on pois siirtynyt, ole siirtynyt siihen takaisin. Ajatus syntymisen sattuman kautta saavutettavasta valtakunnallisesta asemasta on vastoin kaikkia länsimaisen ajattelun peruspilareita.
Mikäli Suomessa kuningashanke olisi mennyt läpi, niin viimeistään toisen maailmansodan jälkeen se olisi lakkautettu ja oltaisiin siirrytty tasavaltaan. Enpä usko, että valvontakomissio olisi saksalaissukuista kuningasta katsellut.
Muutenkin, ajatus Suomesta kuningaskuntana on jossittelua sillä niin suuri sen hankkeen vastustus oli jo silloin kun asiaa ajettiin.
Vahvan presidentinvallan luominen oli tavallaan kompensaatio kuningasmielisille. Täytyykin muistaa se, että termi tasavalta ei todellakaan tarkoita mitään ylivahvaa presidenttiä vaan nimenomaan kansanvaltaisesti hallittua maata kun taas monarkia on harvainvaltaa. Vanhentuneita termejä siis, ovathan monarkiatkin nykyisin mitä suurimmassa määrin kansanvaltaisia.
"Tosiasia kuitenkin on se, että monarkia on muinaisjäänne eikä yksikään maa, joka siitä on pois siirtynyt, ole siirtynyt siihen takaisin."
Espanja palasi monarkiaan Francon kuoleman jälkeen.
Tosin Franco ei koskaan lakkauttanut Monarkkiaa, tällä tempulla Franco piti Monarkistit ruodussa.
Laillinen kuningas vaan ei saanut astua virkaansa koskaan, nykyinen on tämän poika tai veljenpoika en muista kumpi ...
Väitteesi, "Tosiasia kuitenkin on se, että monarkia on muinaisjäänne eikä yksikään maa, joka siitä on pois siirtynyt, ole siirtynyt siihen takaisin" ,ei pidä paikkaansa ainakaan seuraavien valtioiden osalta.
Espanja, ensimmäinen tasavalta 1873-1874, kuningaskunta 1874-1931, toinen tasavalta 1931- 1975, jälleen kuningaskunta 1975-.
Ranska, ensimmäinen tasavalta 1848-1852, keisarikunta 1852-1870, josta alkaen tasavalta.
Rooma, tasavalta 510-31 eKr, josta alkaen keisarikunta tuhoutumiseensa asti.
Kreikka, tasavalta 1830- 1832, kuningaskunta 1832-1923, josta alkaen tasavalta.
Meksiko, tasavalta 1824- 1864, keisarikunta 1864- 1867, josta alkaen tasavalta.
Alankomaat, tasavalta 1795-1806, josta alkaen kuningaskunta.
Iso-Britannia, tasavalta 1649- 1660 muuten kuningaskunta.
Unkari, tasavalta 1918-1919, neuvostotasavalta 1919, kuningaskunta 1920-1944, tosin ilman hallitsijaa.
Vaan keisarikunta.
Muutenkin, monarkia on huono järjestelmä, koska yksi suku johtaa maata eikä kuninkaaksi tulolta vaadita kykyä, vaan sitä, että on korkealla perimysjärjestyksessä. Nykyään Euroopan kuningasperheillä ei enää ole käytännössä valtaa, joten se on turha järjestelmä.
Kuka on puhunut Venäjästä mitään ...
Lainaus avauksesta: "Olivathan sen entiset emämaat Ruotsi ja Venäjä olleet kuningaskuntia".
Ehdottomasti tasavaltainen hallitusmuoto on parempi vaikka en mitään kekkosmaisen laajoja presidentin valtaoikeuksia kannatakaan. Siitä huolimatta ajatus siitä, että joku syntyy tiettyyn asemaan, ei ole tätä päivää. Nykypäivän monarkioista en oikein ymmärrä minkä takia moinen järjestelmä on haluttu säilyttää muuten edistyksellisissä maissa. Keskiajallahan kuninkaat ja kuningattaret sortivat kansaa, joten siksikin on outoa, että kansa moista katselee.
Monarkia on täysin vanhentunut hallintojärjestelmä. Sen puolesta on vaikea sanoa yhtään kestävää perustetta. Se, että se estää poliitikkoja saamasta liikaa valtaa ei moiseksi kelpaa sillä tasavaltaisessakin hallitusmuodossa voi olla perustuslaki kuten esim Irlannissa, Islannissa tai Saksassa joissa kaikissa on pelkästään edustuksellinen presidentti.
Jos kuningashanke olisi toteutunut ja jos se jonkin ihmeen kautta olisi tähän päivään asti säilynyt, kaksi todella suurta jos-sanaa, niin luulisin että moinen kuningashuone olisi suomalaisten keskuudessa samanlainen purnauksen kohde kuin esim pakkoruotsi on tänä päivänä. Täysin hypoteettista jossittelua koska suomalaiset eivät monarkiaa olisi ikinä omakseensa tunteneet ja se olisi ollut omiaan ylläpitämään vanhentunutta luokkajakoa.
Jos vastustaa monarkiaa, pitää vastustaa myös perinnöllistä omaisuutta. Nimittäin jos hyväksyy perinnöllisen omaisuuden, eikö silloin voisi hyväksyä myös monarkian? Monarkian vastustajat sanovat, että on epäreilua kun joku saa syntyessään sellaisen aseman. Mutta eikö ole myös epäreilua, että jotkut saavat sukulaiselta perinnöksi omakotitalon järven rannasta ja toiset eivät saa perinnöksi mitään muuta kuin velkoja? Ei kukaan päätä mihinkä perheeseen syntyy, sitä vain syntyy. Eikö olekin myös epäreilua, että toiset syntyvät rikkaaseen perheeseen ja toiset syntyvät intialaiseen slummiin?
Parhaimmillaan monarkia yhdistää koko kansaa. Kuningas/kuningatar symboloi "hallitsemaansa" valtiota ja sen kansaan, mutta presidentti edustaa vain tiettyä ryhmää kansasta. Esimerkiksi nykyinen presidentti Sauli Niinistö edustaa ensisijaisesti porvaristoa, onhan hän kokoomuksesta noussut presidentiksi, mutta Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa edustaa Ruotsia ja ruotsalaisia. Toinen esimerkki on Espanjan diktaattori Franco, joka jakoi kansan jyrkästi kahtia sisällissodan jälkeen, mutta Espanjan nykyinen kuningas Juan Carlos on onnistunut yhdistämään kansan ja tänä päivänä espanialaiset pitävät Juan Carlosia merkittävänä maan yhtenäisyyden symbolina. Britanniassa puolestaan kuningatar Elisabeth on myös onnistunut yhdistämään kansan ja tänä päivänä britit ovat kenties isänmaallisempia kuin koskaan ja Britannian kuninkaallisetkin ovat saaneet nauttia heihin kohdistuvasta suosiosta. Belgiassa kuningasta pidetään tärkeänä kansan yhdistäjänä, sillä Belgiassa on Suomen tavoin eri kielten jännitteitä (maassa virallisia kieliä ovat hollanti, ranska ja saksa) ja nykyinen kuningas Phelippe osaa puhua sujuvasti kaikkia maan virallisia kieliä. Jos monarkia lakkautettaisiin Britaniasta, Espanjasta ja Belgiasta, todennäköisestä maat hajoaisivat, koska presidentti ei voi samalla tavalla yhdistää kansaa kuin kuningas/kuningatar. Britanniassa Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti muuttuisivat omiksi valtioiksi samoin kaikki Espanian osavaltiot ja Belgian alueet (Belgia jaetaan kolmeen eri alueeseen).
Monarkia on yhtä demokraattinen kuin tasavalta ellei jopa demokraattisempi. Tasavallassa kansa saadaan uskomaan, että äänestämällä presidentin voi oikeasti vaikuttaa asioihin, mutta näin se ei mene. Presidentti on myös politiikko, mutta monarkioissa hallitsija ei ole politiikko. Monarkioissa halltisijalla on etulyönti asema presidentiin nähden, sillä tulevaa hallitsijaa koulutetaan lapsesta asti tulevaan tehtävään maansa hallitsijana. Monarkioissa hallitsijat tuovat myös runsaasti turisteja maahan ja heillä on huomattavasti enemmän pr arvoa kuin presidentillä. Maailmassa kuninkaalliset ovat arvostetumpia kuin presidentit ja heistä ollaan myös kiinnostuneempia. Kuninkaalliset saavat helpommin virallisia kutsuja valtiovierailuille kuin presidenttit ja kuninkaalliset aukaisevat myös ovia, joita ei presidenttikään saa auki. Monarkia on perinne ja osa kulttuuria. Miksi kaikista perinteistä täytyy luopua? Monarkia muuttuu yhteiskunnan ja ihmisten mukana, mutta presidentti on suurin piirtein samanlainen kuin se oli 1700-luvulla kun se Amerikassa keksittiin. Lisäksi monarkioissa kuninkaallisten näkeminen saa kansan melkeinpä euforiaan. Tasavallassa presidentin näkeminen ei sitä vastoin yleensä herätä sen suurempia tunteita. Kuninkaalliset ovat tärkeä osa hyväntekeväisyyttä ja heitä kansan keskuudessa rakastetaan (esimerkiksi Hollannissa entinen kuningatar Betrix oli koko kansan rakastama kuningatar ja nykyinen kuningas Willem-Alexander on myös hyvin suosittu). Kuninkaalliset toimivat myös esikuvina ja tyyli-ikoneina kansalle.
http://www.taloussanomat.fi/kolumnit/2011/04/29/monarkialla-maakuvaa/20116027/145
http://oswaldius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145454-kannattaisiko-kuningaskunta
kertaalleen pieni vähemmistö. Valittu monarkki tajusi onneksi luopua itse ja Suomi siirtyi sujuvasti tasavaltaan Mannerheimin johdolla.
Totta, Mannerheim oli hieno mies (joka itsekin kannatti monarkiaa). Kirjoitinkin monarkiasta yleisesti. Tänä päivänä elämme ankean harmaassa tasavallassa. Meillä ei ole näyttäviä seremonioita kuten kruunajaisia, meillä ei ole ylimääräisiä vapaapäiviä (monarkioissa juhlitaan hallitsijan syntymäpäivää, joka useinmiten on vapaapäivä). Suomessa kansa on jakautunut kahtia, eikä presidentti voi yhdistää kansaa toisinkuin monarkki. Suomen taloudellekin monarkia tekisi hyvää, mutta turha sitä enää on vatvoa. Suomella on presidentti, jolla ei ole pr arvoa, eikä presidentti myöskään houkuttele turisteja. Monarkia olisi piristysruiske arkeen, mutta näillä mennään vaikka valintana tasavalta oli huono vaihtoehto.
Mannerheim ei tietenkään entisenä Tsaarin armeijan upseerina kannattanut saksalaista monarkkia Suomeen. Tiesi Venäjän ylhäisten pelin olevan pelattu ja hyväksyi tasavaltaisen hallitusmuodon.
Saksa hävisi sodan. Mitään kykyä Hessenin hienostelijalla ei ollut hallita Suomea.
Suomi on kaksikielinen, toisin kuin muut pohjoismaat ovat, monarkkia olisi kansakuntaa jakava voima, mikäli kaksikielisyydestä luovuttaisiin, niin asia voisi olla toisin.
Syynä tähän ilmiöön, että mnarkkia Suomen tapauksessa on kansakuntaa jakava voima on kansalaissodassa, muissa pohjoismaissa ei sisällissotia ole käyty.
Monarkkia on yläluokan sympooli, reliikki luokkayhteiskunnan ajoilta, Suomessa tämä yläluokka oli ruotsinkielinen, joten monarkkia Suomen tapauksessa ei ainoastaan ole luokkasota ja sen merkityksen vahvistaminen, vaan sen voittajien eli ruotsinkielisten korostaminen, tämä asia yhdessä itse kuninkaan kanssa, hajottaisi maata.
Ainoa taho joka oikeasti hyötyisi tämän jaon vahvistamisesta, on äärivasemmisto, jonka koko kannatus perustuu tähän luokkasota teemaan.
yläluokkaa on Suomessa vähän. Sekin on jo yleensä kaksikielistä. Pääosa ruotsinkielisistä on tavallista kansaa. Kaikki osaavat suomea.
"Suomessa tämä yläluokka oli ruotsinkielinen, joten monarkkia Suomen tapauksessa ei ainoastaan ole luokkasota ja sen merkityksen vahvistaminen, vaan sen voittajien eli ruotsinkielisten korostaminen, tämä asia yhdessä itse kuninkaan kanssa, hajottaisi maata."
Kirjoitat menneestä ajasta. Ehkä sata vuotta sitten oli tuo tilanne.
Kysymys onkin siitä, miltä asiat näyttää, ei siitä miten ne on.
Tottakai Suomen yläluokka on aina hallinnut molemmat kielet, mutta asiat näyttää siltä, että yläluokka on ruotsinkielinen ja se syventää luokkajakoa yhteiskunnassa.
Tämä luokkajako on vasemmiston kannatuksen kantava voima, vasemmistolle kyse on lopulta aina luokkasodasta, tämän takia kuvio, missä Suomi näyttää luokkayhteiskunnalta, on vasemmiston etu.
Kuningas syventäisi tätä luokkajakoa, koska eliittti näyttää ruotsinkieliseltä, tästä hyötyy vain vasemmisto, joten semmoista muutosta ei kannata ajaa.
Mikäli Suomi olisi yksikielinen maa, niin asia voisi olla toisin.
NYKYÄÄN Suomessa EI ole luokkayhteiskuntaa. Tietenkin sata vuotta sitten tilanne oli toinen. Tosi asia on, ettei Suomessa hirveästi ole yläluokkaa. Tänä päivänä kreivi Alexander von Wirtanen ja Matti Meikäläinen ovat samalla viivalla, vain sukunimi ja mahdollinen arvonimi erottaa aatelisen taviksesta.
Jos Suomeen olisi tullut kuningas, olisi kuningas opetellut puhumaan suomea sekä ruotsia, jos ei näitä kieliä ennestään osaisi. Saksalainen kuningas valintana oli erikoinen, sillä eihän Suomella ja Saksalla ole paljoa yhteistä eikä Saksa ollut ennen kuningaskunta hanketta osa Suomen historiaa.
Kenties vasemmiston kannatus olisi noussut tai sitten ei. Britanniassa kuninkaallisia kannatetaan poliittisten mielipiteiden yli, vaikka Briteissä vielä tänä päivänä yläluokka on vahvasti esillä (yläluokalla ei ole mitään etuoikeuksia, mutta he ovat siitä huolimatta vahvasti esillä). Mitä kaksikielisyyteen tulee, luultavasti kuningas vain olisi poistanut kielten välisen jännitteen, mitä tänäkin päivänä esiintyy (mikäli Suomen valittu kuningas olisi osannut puhua sujuvasti molempia kieliä ja käyttänyt niitä). Sitä paitsi jakaahan Sauli Niinistökin kansaa. Vasemmisto kiukuttelee, kun Sale on pohjimmiltaan porvari ja porvarit ovat onnellisia, kun saivat haluamansa presidentin. Presidenttikään ei voi miellyttää kaikkia.
Kaiken kaikkiaan monarkia olisi tuonut Suomelle mainetta maailmalla. Tänä päivänä meillä tosiaan on presidentti, mutta kuningas/kuningatar olisi siitä huolimatta sopinut Suomelle. Tänä päivänä monarkia symboloi yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta, eikä eri luokkien välisiä eroja. Huonoina aikoina monarkia voi tuoda lohtua (esimerkiksi Espaniassa kuninkaalliset kävivät tapaamassa junaonnettomuuden uhreja, osallistuivat junaonnettomuudessa kuolleiden muistotilaisuuteen sekä tapasivat junaonnettomuuden uhrien pelastajia ja Norjassa kuninkaallinen perhe puolestaan suri kansan kanssa Breivikin tekemän terrori-iskun uhreja).
Näin se ehkä on nykyään, mutta kyse onkin siitä, miltä se olisi näyttänyt 1900 luvun alussa ja silloin se olisi syventänyt luokkayhteiskuntaa oleellisesti.
Mikäli meillä olisi ollut kuningas 1939, niin tuskin oliis syntynyt mitään talvisodan henkeä "ruotsinkielisen" kuninkaan puolesta, vaikka kunigas olisikin puhunut Suomea, se olisi näyttänyt ruotsinkielisen yläluokan reliikkinä.
Tämmösestä jaosta hyötyy vain vasemmisto, sen kannatus perustuu luokkayhteiskunta ideologiaan, joten ei kannat pelata vasemmiston pussiin romanttisetn höpötysten tähden, joka kuningas pohjimmiltaan on.
Tilanne olisi ihan eri, jos maamme olisi yksikielinen.
Takoa sinne tyhjään pyöreään venäläiseen kalloosi ettei asia riippunut Suomesta vaan siitä voittaisiko Saksa sodan. Nykyinen tyyppi joka Saksan voiton myötä nyt olisi Suomen kunkku on 188 senttiä.
Turhaan yrität selittää itämaiselle idiootille. Pää on pyöreä ja korvien väli tyhjä. Ilmeisesti joku ruotsinkielinen perhe adoptoi otuksen tänne. Nyt luulee olevansa herra kansaa. Toisaalta epäilen tyypin olevan mielisairas lieksalainen työeläkeläinen.
Senkin tollo! Kaarlea ei valittu tänne mitään ruotsinkielisyyttä ylläpitämään. Reetun tarkoitus oli hallita yhtä osaa "germanisoidusta puskurivyöhykkeestä" bolshevikkien ja Euroopan välillä. Sitä miten Keisarillinen Saksa olisi järjestänyt asiansa Lontoon ja Moskovan kanssa Pariisin vallattuaan tuskin kannattaa kaltaisesi idiootin kanssa pohtia.
Kyse ei ole siitä, miksi tehtiin ja mitä tehtiin, kyse on aina siitä että miltä se näyttää.
Ruotsinkielinen eliitti ajoi kuningasta, silloin se kuningas näyttää ruotsinkielisen eliitin reliikiltä.
Eli sen pitää silloin tavallaan tukea eliitin asemaa, tämä syventää luokkajakoa, joka oli ilmeisesti myös kansalaissodan yksi syy.
Se että muissa pohjoismaissa ei vasemmisto ole suunnitellut mitään sisällissotia, johtuu ehkä osittain siitä, että niissä yläluokka ja alaluokka puhuaa samaa kieltä äidinkielelenään.
Tämän takia kuningas on huono ajatus, siitä hyötyy vain vasemmisto.
Suomen pitäiis olla yksikielinen, jotta ei syntyisi niin helposti jakoa luokkayhteiskuntaan.
Paasikivi ja Ukko-Pekka ajoivat kinkkua, koska uskoivat Saksan voittoon. Muistaakseni ajoimme kunkkua ennen Woodrow Wilsonin sodan julistusta Saksalle. Jenkit ratkaisi. Jokainen tajusi ettei piikkikypärät pystyisi voittamaan sinivalkoista puna vahvistusta. Suomi oli Saksan kelkassa mukana loppuun asti. Johtavat saksalaiset poistuivat maasta marraskuussa 1918 von der Goltzin johdolla.
Totta, mutta kuten edellä jo totesin, kyse on siitä miltä se näyttää, ei siitä miten asiat on tai oli.
Kun RKP etunenässä, kokoomuksen ainakin osittaisella tuella ajoi kuningasta, niin se silloin näyttää ruotsinkielisten operaatiolta.
Tämmöset asiat pitää aina sitoa maan omaan menneisyyteen ja kielenkäyttöön, mikäli Suomelle olisi haluttu oma monarkki, niin kuningas on huono ajatus, Ruotsilla oli kuningas, Venäjällä tsaari, yhteistä historiaa on se, että Suomessa on käytetty tittelia suuriruhtinas.
Kustaa Vaas aikanaan kutsui itseään Svean, Götön ja Vendien kuninkaaksi, sekä DSuomen suuriruhtinaaksi, Aleksanteri otti sujuvasti käyttöön tittelin Venäjän tsaari ja Suomen suuriruhtinas, mollemat olivat psygologisesti viisaita johtajia, ne mietti sitä miltä asiat näyttää.
Mikäli ne olisivat olleet fiksuja johtajia, en olisivat sitoneet monarkin Suomen omaan kansalliseen perinteeseen ja tehneet eron naapurimaihin, silloin suuriruhtnas titteli oliis ollut paljon parempi titteli kuin kuningas titteli.
Mutta tosiasia on kumminkin se, että kyseinen operaatio oliis syventänyt yhteiskunna luokkajakoa, jo kielipolitiikankin kannalta.
Ja tästä olisi hyötynyt ennenkaikkea vasemmisto.
Semmosta politiikka ei kannata tehdä, mistä hyötyy vain vasemmisto.
Ajoi. Suomalaisten ainoana tavoitteena oli saada mahdollisimman edullinen asema saksalaisten vallattua Pariisin. Virolaisethan oli riisuttu jo aseista ja orjuutettu. Juri Vilmsin murha oli tästä esimerkki. RKP ja Kokoomus toimivat kummatkin Suomen etuja ajatellen. Todisteita mistään itsenäisestä kieleen perustuvasta linjasta ei ole.
Eihän tässä mitään todistella, kyse on siitä miltä homma näyttää, kuten olen jo monta kertaa edellä todennut.
Eikä se näytä hyvältä, siksi koko idea on haudattu, Suomelle ei kuningas sovi edellä mainituista syistä, en ala niitä monta kertaa hokemaan.
Idea haudattiin Saksan häviön takia. "Kusseen" ei silloin "jouvuttu" parempien olosuhteiden takia. Mannerheimin Judenitsin kiiman takia melkein jouduttiin.
Idea oli huono, joten joutikin haudata.
Marski ilmeisesti halusi tehdä historiaa, mutta Judenitsin poika ei ollut pelimiehiä.
Hyvä tilaisuus valui käsistä.
Turhuus on aina huonoa. Saksalainen kunkku nyt kuitenkin varmisti sen ettei virolaisten tavoin orjiksi jouduta. Virohan oli oikeastaan ollut jo bolsujen orja ennen saksalaisten tuloa. Toveri Kingissepp piti maassa valtaa käytännössä saksalaisten tuloon asti. Vallan hän anasti lokakuussa 1917 hajottamalla valtiopäivät ja erottamalla Jaan Poskan.
Ruotsalaiset tarjosivat omaa prinssiään, mutta jostakin syystä sitä ei kelpuutettu edes keskusteluihin.
Antohan ne esikunnakin kä'yttöön, enne Tampereen valtausta.
Samoin Torniojoella oli vapaahtois-osasti valmiina siirtymään Suomeen, ehtona oli se, että ylipäälliköksi piti nimittään ruotsalainen kenraali.
Tynkä eduskunta Vaasassa äänesti asiasta kahdesti, RKP ajoi asiaa, Mannerheim komensi joukot liikkeelle ja käynnistä hyökkäyksen kohti Tamperetta vaikka kaikki oli vielä keskeneräistä, mutta Mannerheim ei uskaltanut odottaa kolmatta äänestystä, etelästä valui kokoajan lisää edustajia Vaasaan ja ilmeisestio Mannerheimin kannatus oli senverrna pienen enemistön varassa, että se pelkäsi menettävänsä ylipäällikyyden ruottalaselle.
Ruotsi ei ollut edes pohjolan vahvin. Ja Tampereen motituksen osasi Mannerheim kyllä itsekin. Ruotsalaiset eivät muodostaneet merkittävää osaa tärkeimmistä viroista. Lääkkeitä ehkä tuli jonkin verran Ruotsista, mutta muonat suomalaiset hoitivat itse.
Kuka semmosta on väittänyt, mutta esikunta oli kyllä tarpeen ja sen ne antoivat käyttöön, sodan johtaminen ilman kunnon esikuntaa, on melekosta tahkoamista.
Esikunta ei ollut missään tapauksessa kokonaan ruotsalainen. Opettele edes lääketokkurassa siellä Lieksassa ne perusasiat.
Kuka on puhunu mitään "kokonaisesta", onko esikunnalle määrätty mitään kokonaisuutta, periaatteessa kai esikunta voi olla vaikka yksi esikuntaupseeri jopka toimii komentajan suorassa alaisuudessa.
Mitä tämmönen sössötys oikein vaikuttaa, ruotsi antoi käyttöön ns. "esikunnan" sodanjohdon avuksi, se kuinka monta miestä käytännössä tuli on ihan sivuseikka.
tietty usein tarkkaan määrätty kokonaisuus. Tietysti se voidaan käsittää myös muulla tavalla.
"Kuka on puhunu mitään "kokonaisesta", onko esikunnalle määrätty mitään kokonaisuutta, periaatteessa kai esikunta voi olla vaikka yksi esikuntaupseeri jopka toimii komentajan suorassa alaisuudessa."
Mannerheimin päämajan organisaatio määrättiin ensi kerran ylipäällikön päiväkäskyllä n:o 1 2. helmikuuta 1918. Sen runkona olivat sotilaskomitean jäsente sekä muutamat muut Vaasaan ehtineet entiset tsaarin upseerit.
Helmikuun alussa esikuntaan liittyi viisi nuorta vapaaehtoista ruotsalaista yleisesikuntakapteenia. He organisoivat esikunnan siihen asti melko hapuilevan toiminnan, niin etä siihen tuli tarvittava järjestemällisyys.
Ruotsi ei antanut mitääb esikuntaa Mannerheimille.
No kyllä sen voi todeta, että antoi esikunnan, mikäli on uskomista ruotsalaista historiankirjoitusta.
Tosin ruotsalaisilla on muutenkin aika suurpiirteijnen tapa käsitellä historiaa, talvisodassakin oli ruotsalaisten mielestä 8000 ruotsalaista vapaaehtoista taistelemassa, vaikka puolet tosta joukosta ei ehtinyt edes Suomessa käydä, ne oli kokoajan koulutuskeskuksissa Ruotsin puolella.
Pataljoonia oli neljä kappaletta, joista kaksi ehti Suomen puolelle sota-aikana ja yksi ehti rintamalle Sallan suunnalla, sekin kävi vain yhden varsinaisen taistelun.
Mutta vapaaehtoisia oli kaikenkaikkiaan 8000, osa vaan ei ehtiny koko sotaan mukaan.
"No kyllä sen voi todeta, että antoi esikunnan, mikäli on uskomista ruotsalaista historiankirjoitusta."
Kerro sitten, mikä esikunta oli kyseessä ja missä se toimi.
Suomalaiset historiat eivät sellaista tunne.
Talvisota on sitten kokonaan toinen asia. Ruotsi antoi hyvin tärkeää materiaaliapua.
"Antohan ne esikunnakin kä'yttöön, enne Tampereen valtausta.
Samoin Torniojoella oli vapaahtois-osasti valmiina siirtymään Suomeen, ehtona oli se, että ylipäälliköksi piti nimittään ruotsalainen kenraali."
Esitätkö noita juttuja ihan toissasi vai oletko vain tyhmä?
Itse asiassa kuninkaan valitseminen oli silloisen lainsäädännön edellyttämä toimi. Kuningas-vaihtoehdon huono ja naureskeleva jälkimaine on tyypillistä voittajien historia-tulkintaa.
No ei kai se mun vika ole, että asia on teille uusi.
Mannerheim nimenomaan yritti Lapuanliikkeen ja rojalisti Walldenin avulla toteuttaa kuningas-ajatuksensa. Se tapahtui tilanteessa jossa kansainvälinen kehitys osoitti että paluu-unelma Venäjän hoviin oli menneen talven lumia. Kapinan tuotettua elämän toisen pettymyksen ja kriisin hän alkoi kiinnostua natsi-aatteesta. Mutta ovelana miehenä hoiti yhteydet Saksaan vanhojen ruotsalaisten kameradien kautta.
Kukaan ei sitä naureskellut. Puhut jälleen siis omiasi. Suomalaiset uskoivat bolsussnkariesi tavoin Saksan valtaavan Pariisin ja täten pääsevän mantereen herraksi. Näin ei käynyt.
Mutta jätti Neuvosto siemenen vuoteen 1991 asti maailman kiusaksi.
Pienenä välihuomatuksena, että noista joukoista ruotsin torniojokilaaksossa 1918 on ollut juttu esim. Lapin Kansassa, joskus en muista milloin, mutta tämmönen koko sivun juttu oli.
Ei ole ihan tuulesta temmattu väite.
Pohjois-Ruotsia puolustamaan eli puolueettomuusvalvontaan määrätty armeijakunta. Ei sen käyttöä ollut Suomeen suunniteltu.
Ruotsin valtio oli tiukasti puolueeton.
No höpöhöpö, itse asiassa Ruotsi oli jo tehnyt päätöksen osallistumisesta Suomen vapaussotaan, kyse oli vain sellaisesta muodollisuudesta että Suomen hallitukselta vaadittiin virallista pyyntöä, jotta joukot voitiin määrätä liikkeelle, joukot oli jo valmiina.
Vaasna tynkäeduskunta äänesti asiasta kahdesti, tästähän on selvät dokumentit olemassa, Manneheim ei jäänyt ododttaaan kolmatta äänestystä, pelkäsi että pyyntö esitys voittaa ja valta siirtyy ruotsalaisille.
Olet todellinen satusetä. Kerrohan nyt, mistä tuo Ruotsin päätös löytyy. Se nimenomaan vastasi kieltävästi M:n pyyntöön saada upseereita ja aseita.
"Vaasna tynkäeduskunta äänesti asiasta kahdesti, tästähän on selvät dokumentit olemassa, "
Mistähän nuo dokumentit löytyvät? Vaasassa ei edes istunut mitään tynkäeduskuntaa, vaikka sinne joitain kansanedustajia kokoontuikin.
Tynkäsenaatti alkoi toimintansa neljän jäsenen miehen voimin 1.2. 18. Se esitti virallisen avunpyynnön Saksalle 15,2, 18.
Suomalaisten talonpoikien lähetystö kävi Ruotsin kuninkaan puheilla 22.2.18 pyytämässä apua. Hän suostui vain vapaaehtoisten värväykseen.
Uusia tapahtumia historiaan kykenevät näköjään kehittämään muutkin kuin äärivasemmisto.
No löytyyhän siitä eduskunna äänestystulokset Vaasasta, eihän niitä papereita mihinkään ole voitu hävittää ja toi yllämainittu lehtijuttukin on totta, olen sen itsekkin lukenut.
Miten voi tämmöset perusasiat olla noin helvetin hukassa ?????
Kerrohan nyt, mistä ne tulokset löytyvät? Mitkä olivat istuntopäivä`?
Tynkäeduskunta piti ensimmäisen istunnon sodan alkamisen jälkeen Helsingissä 15.5. Kerro siis tarkemmin istunnoista, joita Vaasassa ei pidetty, mutta joista sinä yksin tiedät.
"Miten voi tämmöset perusasiat olla noin helvetin hukassa ?????"
Katsos, kun jälkikäteen keksityistä tapahtumista ei yleensä ole papereita tehty. Ne ovat vain satusetien tiedossa.
Kaiki lehtijutut eivät muuten ole aina totta.Lisäksi sinun järjelläsi tuskin asiaa on edes oikein ymmärretty?
Mannerheim oli kaiken aikaa saksalaisvastainen.
Taustalla oli tietenkin sekin, että jo keisarillisen Venäjän upseerina hän osallistui maailmansotaan Saksaa vastaan.
1918 hän piti Svinhufvudin ajamaa Saksan-myönteistä kuningasseikkailua mielettömänä, sillä Saksa oli yhä sotaa käyvä maa, ja Suomen Saksaan tukeutuminen oli este sille, että Iso-Britannia ja Ranska voisivat tunnustaa Suomen itsenäisyyden.
1942 syntymäpäivilleen kutsumatta ilmestyneen Hitlerin läsnäollessa Mannerheim samassa junanvaunussa puhalteli paksuja sikarinsavuja vaikka tiesi HItlerin inhoavan sitä.
” Mitään kykyä Hessenin hienostelijalla ei ollut hallita Suomea.”
Hallita? Eihän kuningas mitään ”hallitse”! Hän vaan ON!
... valtaoikeudet tulivat meille siitä, kun Kustaa III teki otti itselleen vallankaappauksella yksinvallan ja valtiopäivät joutuivat toisarvoiseen asemaan. Tämä valta sitten siirtyi selaisenaan Venäjän tsaarille, joka toimi yli 100 vuotta Suomen valtionpäämiehenä. Kun itsenäistyimme, siirrettiin tämä valta suurinpiirtein sellaisenaan presidentille.
Ahtisaaren kaudella maahan puuhattiin seuraavan presidentin kauden alussa voimaan tulevaa uutta perustuslakia, jossa kaikki poliittiset piirit olivat valmiit riisumaan presidentin poliittiset valtaoikeudet.
Kävi vain niin, että Ahtisaari keskitti kaiken toimintansa presidentin valtaoikeuksien puolustamiseen. Lopulta puolueet ja eduskunta taipuivat ja jättivät presidentille vielä turhan paljon valtaa. Pelkäsivät, ettei Ahtisaari vahvista lakia, jolloin koko laaja uudistus menee hukkaan tai ainakin taas viivästyy.
Hupaisaa vain on, että samainen Ahtisaari sanoi viikko sitten, että hän kannattaa presidentin valtaoikeuksien riisumista niin, että presidentti olisi paremminkin edustushenkilö ja voisi arvovaltansa ansiosta toimia valtakunnan unilukkarina. Tuomioja on suorapuheinen mies: tästä hän sanoo nettisivuillaan, että jos Ahtisaari olisi ollut samaa mieltä presidenttikaudellaan, meillä olisi jo sellaisilla valtuuksilla varustettu presidentti.
Miksi pitäisi olla presidentti, jolla ei ole mitään valtaa.
Miksi rakentaa poliittinen järjestelmä, joka on tavallaan kopio kuningaskunnasta.
Ranskalla on presidentti, jolla on helvetinmoiset valtaoikeudet.
Samoin USA:lla ja Venäjällä, kuka edes tietää kuka on USA:n pääministeri vai onko sitä ollenkaan ...
Itse en näe mitään ogelmaa tässä presidentti-instituutiossa, se on pikemminkin ongelma jos kaikki valta ajautuu saman puolueen käsiin ...
Suomen järjestelmässä on semmonen ongelma, että kun EU asiat hoidetaan pääministerin kautta ja hallituksen välisenä keskusteluna, niin ulkopolitiikan johtaminen jota presidentti hoitaa, menee sitten niin että EU:n ulkopuolinen ulkopolitiikka hoidetaan presidentin johdolla, mutta EU hommat hoidetaan pääministerin johdolla.
Pahimmassa tapauksessa meillä menee kaksi linjaa ristiin, jos nää kaverit ei tajua konsultoida toisiaan siitä, mitä missäkin on porukalla sovittu.
Tämä on se syy, miksi Suomessa halutaan presidentin valtaoikeudet siirtää pääministerille.
Meillä on myös vähän koominenkin depatti taustalla, kun Halonen halusi pitää kiinni ukopoliittisesta vallastaan piirun tarkasti, niin Vanhasen hallituksen kaudella kiisteltiin EU:ssa aina siitä, pitääkö Haloselle kattaa "oma lautanen", jos Halonen osallistui kokoukseeen, niin silloin ulkoministeri jäi sieltä pois.
Muissa maissa varmaan seurattiin vähän huvittuneena sitä, kuka on milloinkin edustamassa Suomea.
maailman, tai ainakin euroopan ensimmäinen maa missä sallittiin naisille äänioikeus eli aika demokraattiselta kuulostaa.. Ei kuningaskunta tänne sovi.
-- eihän siitä oo ku parivuotta sitten kun jorma ja aira ajelivat kruunupäässä pitkin hesan katuja ja kyllä oli homot praidina -- siis sellasta homolandiaa ei kyllä ikinä.
homot lutkuttelee jo nyt siellä valtion kassan ihan välittömässä tuntumassa ja kääntävät kassaa , ns. heteroita hakataan putkissa ja ruuru täynnä böökejä.
Älä lisäänny.
Jos ajattelemme nykyhetkeä, Saulista tulisi arvoisa kuningas, ja Jennistä kuningatar. Olisi edustavaa.
Taidat olla kehitysvammaisen tasolla.
Mitä väliä mielipiteellä on. Hankkeen ajajatkin korostivat miten KAIKKI riippui Saksasta. Mikäli Saksa olisi vallannut Pariisin, niin oltaisi jääkäreitäkin isompi panttipataljoona jouduttu antamaan. Virolaiset oli alistettu täysin. Viro riisuttu aseista ja kansallismieliset johtajat pidätetty.
Kun itsenäisyyden koittaessa äärioikeisto otti vallan maassa keisarillisen Saksan armeijan pistimien ja kuninkaallisen Ruotsin aseavulla syntyi erikoinen suomalainen äärioikeistolanen monarkismin kaipuu. Yleensä Euroopassa köyhälistö ja alaluokka on eniten rojalistisia.
Ruotsissa kyllä tänä päivänä pörssikeinottelijakuningas ja natsidynastiataustainen kuningatar ovat samansuuntainen ilmiö.
Kumpikaan maa ei vaikuttanut suojeluskuntien ja laillisen senaatin syntymiseen. Höpiset taas psykoosissa omiasi.
"...syntyi erikoinen suomalainen äärioikeistolanen monarkismin kaipuu. Yleensä Euroopassa köyhälistö ja alaluokka on eniten rojalistisia. "
Kaivattiin lujaa hallitusvaltaa ja kuningas ajateltiin tärkeäksi keulakuvaksi. Mitään ratkaisevaa poliittista valtaa kuninkaalle ei pitemmän päälle olisi voinut jäädä, kuten ei ole jäänyt muissakaan länsimaissa.
bolsevikkeja kohtaan. Haluttiin Saksan suojelua ja sen vakuudeksi saksalainen kuningas. Takana olivat oikeisto ja ruotsinkieliset. Jo maalaisliitto oli tasavaltalainen.
Uskottiin Saksan voittavan sodan. Ei haluttu joutua orjan asemaan virolaisten tavoin.
Jos tarkoitat alkuperäistä kansan/valtion palvelijaa niin hyvä ajatus vrt. politrukki tai casino-tom......?
Itse olen monarkisti. Monarkki olisi vahva arvojohtaja eikä presidentti, jonka arvosta pitää kampanjoida ja mainostaa. Monarkian ei tarvitse olla kallis; kunkku voisi olla vähän vaatimattomampi kuin muualla. Fun fact: Italian pressan palatsin menot olivat 220 miljoonaa ja Buckinghamin 57 miljoonaa
Todettakoon, että Kustaa Vaasa ei ollut Suomen suuriruhtinas.
Kustaan aikana syntyi kinaa Tanskan kanssa, koska Tanska ei halunnut luopua käyttämästä Kalmarin unionin ajalla heille tullutta kolmea kruunua heraldiikassaan, vaikka tunnus olikin jo vanhastaan itsenäisen Ruotsin kuningaskunnan käytössä. Ruotsi halusi näpäyttää Tanskaa, ja otti käyttöön Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunan, jossa oli vähän samaa ideaa kuin Tanskalle kuuluneen Norjan vaakunassa. Suomen suuriruhtinaskunnan sotaisa leijona esiintyy ensimmäisen kerran kiveen hakattuna vasta Kustaa Vaasan hautamonumentissa Uppsalassa, missä se yhä edelleen on nähtävissä.
Sinänsä mielenkiintoista, että yhä edelleen voi löytää kolme kruunua myös valikoidussa osassa Tanskan heraldiikkaa. Tanskalaisen näkökulman mukaan nämä kolme kruunua muistuttavat yhä Kalmarin unionin kolmesta kuningaskunnasta: Tanska, Norja ja Ruotsi.
Mahdollinen Suomen kuningas tuskin olisi ollut sen kummemmin minkään eliitin asialla.
Ruotsin kuningaskunnan historiassa pitkä perinne on ollut se, että kuningas yrittää pitää kansan puolta, lähinnä aatelia vastaan. Esim jo soturikuningas Kaarle XII oli modernisti sitä mieltä, että syntyperä ei saa vaikuttaa verotukseen Ruotsissa, vaikka aateli tietty haikaili vanhoja läänityksiään ja verohelpotuksiaan. Samoin Kustaa III katsoi vapauttaneensa kansan säätyjen ikeestä.
Norjan nuori monarkia oli 1900-luvun kriittisissä vaiheissa selkeästi Norjan kansanvallan puolella. Ketään ei haitannut, että kuningas Haakon puhui aika tanskanvoittoista kieltä, vaikka Norjassa jos missä oli ongelmia kielen kanssa: kuinka osin tanskasta periytyvä kirjakieli ja Oslon puhekieli sovitetaan maan alkuperäisten murteiden kanssa.
Norja valitsi itselleen 1900-luvun alkupuolella kuninkaan Tanskasta. Ensimmäisen tosipaikan tullen, 1940, kuningas pötki ensimmäisenä turvaan Englantiin. Että se siitä kuninkaan lojaaliudesta, edut ja mukava ylellinen elämä kyllä kelpaa, kunhan se tulee ilman mitään vastuuta ja tekoja.
Norjan kuningas ei suostunut olemaan Saksan vasalli, koska tiesi, ettei Norjan kansa halunnut sitä. Saksa arveli ehkä, että Norjan kuningas tekisi samoin kuin Tanskan kuningas, mutta eipä tehnyt, vaikka hän olikin Tanskassa syntynyt. Tilanne sotilaallisessa ja poliittisessa mielessä ei maissa ollut samanlainen.
Norjan kuningas tuli kuninkaaksi kansanäänestyksen jälkeen. Sodan alussa kuningas lähti mieluummin maanpakoon, kuin olisi suostunut nimittämään Saksan määräämän pääministerin. Tämän päätöksen takia Norjan nuorta monarkiaa ei ole kyseenalaistettu myöskään sodan jälkeen.
Ruotsin valtiopäivät valitsi uuden dynastian, Bernadotte-suvun, vuoden 1809 tappion jälkeen. Vaikka Bernadotte oli ollut korkea upseeri Ranskan armeijassa, hän Ruotsin hallitsijana katsoi alusta alkaen vain Ruotsin etua.
Mikäli Suomessa olisi ollut 1900-luvulla saksalaissyntyinen kuningas, ei ole mitään syytä olettaa, ettei hän olisi toiminut kuten Haakon VII tai Kaarle XIV Juhana: vain oman kuningaskuntansa etuja puolustaen, entisestä kotimaastaan välittämättä.
Suomen historian opetuksessa jätetään analysoimatta monarkian hyvät puolet, ja puhutaan käsittämättömästi "kuningasseikkailusta" vaikka kuninkaanvaalissa oli kyseessä maan perustuslain vaatima toimenpide. Romanovin dynastian jälkeen oli valittava uusi dynastia. Valittu kuningas sopi aivan hyvin Ruotsilta perittyyn perinteeseen, jossa myös oli aikoinaan saatu uusi kuningas Saksasta. Monet maailman parhaista maista ovat monarkioita tänäkin päivänä. Esim Australia on kansanäänestyksessä 1999 päättänyt, että Elisabet II on maan monarkki.
Turhaa jauhamista.
Suomi on tasavalta ja pysyy.
Mun mielestä pitäis Suomessa tehdä kansan äänestyksiä monista asioista kuten siitä haluaisiko kansa kuningasta vai ei ja jos ei niin jatkaettais samaan malliin ku nyt ja jos kyllä kuninkaalle nii sit vaa asiat uusiks ja kunkkua valitsee.