Olen aina uskonut Jumalaan ja Jeesukseen. Uskoni on sisäistä, omaa ja täynnä toivoa, rukousta ja iloa. Uskoni avulla olen selvinnyt todella vaikeista asioista ja aina jaksanut ponnistaa eteenpäin. Rukouksiin on vastattu, ei aina suoraan, mutta jälkeenpäin olen ymmärtänyt että Jumala opettaa ja vastaa aina.
Nyt olen kuitenkin tilanteessa, jossa tunne etten enään jaksa. Ei ole sairautta eikä suuria murheita, mutta pienetkin murheet voivat olla itselleen suuri huoli, tai siltä ainakin tuntua.
Tein elämänmuutoksen ja ryhdyin vielä näin aikuisena opiskelemaan, mietin ratkaisua kauan ja luulin tehneeni oikein. Nyt kuitenkin tuntuu että tein väärän ratkaisun, kaikki tuntuu kaatuvan päälle , rahat eivät riitä, en saa luettua kun ajatukset harhailevat, suoritukset jäävät, poikani tarvitsee talvivaatteita, rahaa ei ole, istun vaan masentuneena ja itken, mietin mitä tekisin, ensimmäistä kertaa tuntuu että haluaisin pois tästä elämästä, maailmasta. Lasteni vuoksi olen aina jaksanut yrittää, mutta nyt...
Rakastuin keväällä mieheen, joka vastasi odotuksiani ja hän sanoi rakastuneensa minuun,olemme molemmat vapaita mutta elmäntilanteemme ja välimatka aiheutti turhan paljon vaikeuksia. Olemme ystäviä, toivoisin kuitenkin tästä enemmän, tuntuu että tämäkin juttu lisäsi nyt keskittymiskyvyn puuttumista ja epätoivoisuuttani. Rukoilen että selviäisin tästäkin murheesta, toivon että muistaisitte minua rukouksissanne. Tämä syksy masentaa, tuntuu että kaikki kuolee, luonto, tunteet...Mistä löytyisi se valon pilkahdus, joka saisi taas luottamaan elämään ?! Jumala ja Jeesus ovat turvani, uskoni horjuu kuitenkin, rukoilen että pysyisin uskossani vahvana.
Näin ennen pyhäinpäivää tulee mieleen kaikenlaisia ajatuksia, kuolemasta, elämästä... Tarvitsen tukea ja apua...sitä on vaan niin vaikea hakea ja pyytää. Muistakaa minua rukouksissanne.
Nyt olen kuitenkin tilanteessa, jossa tunne etten enään jaksa. Ei ole sairautta eikä suuria murheita, mutta pienetkin murheet voivat olla itselleen suuri huoli, tai siltä ainakin tuntua.
Tein elämänmuutoksen ja ryhdyin vielä näin aikuisena opiskelemaan, mietin ratkaisua kauan ja luulin tehneeni oikein. Nyt kuitenkin tuntuu että tein väärän ratkaisun, kaikki tuntuu kaatuvan päälle , rahat eivät riitä, en saa luettua kun ajatukset harhailevat, suoritukset jäävät, poikani tarvitsee talvivaatteita, rahaa ei ole, istun vaan masentuneena ja itken, mietin mitä tekisin, ensimmäistä kertaa tuntuu että haluaisin pois tästä elämästä, maailmasta. Lasteni vuoksi olen aina jaksanut yrittää, mutta nyt...
Rakastuin keväällä mieheen, joka vastasi odotuksiani ja hän sanoi rakastuneensa minuun,olemme molemmat vapaita mutta elmäntilanteemme ja välimatka aiheutti turhan paljon vaikeuksia. Olemme ystäviä, toivoisin kuitenkin tästä enemmän, tuntuu että tämäkin juttu lisäsi nyt keskittymiskyvyn puuttumista ja epätoivoisuuttani. Rukoilen että selviäisin tästäkin murheesta, toivon että muistaisitte minua rukouksissanne. Tämä syksy masentaa, tuntuu että kaikki kuolee, luonto, tunteet...Mistä löytyisi se valon pilkahdus, joka saisi taas luottamaan elämään ?! Jumala ja Jeesus ovat turvani, uskoni horjuu kuitenkin, rukoilen että pysyisin uskossani vahvana.
Näin ennen pyhäinpäivää tulee mieleen kaikenlaisia ajatuksia, kuolemasta, elämästä... Tarvitsen tukea ja apua...sitä on vaan niin vaikea hakea ja pyytää. Muistakaa minua rukouksissanne.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Rukoillaan just joo. Ihan kun maailmassa ei ois tärkeämpiäkin asiota ku sinun miesmurheet. Itsekäs ääliö. JA EI SE RUKOILU AUTA KETÄÄN!!!
Hei! Olet melko tavalla samassa tilanteessa kuin minä kaksi vuotta sitten... jaksa vielä vähän, rukoile paljon ja pyydä esirukousapua monesta paikasta - myös kirkossa käydessäsi. Itselleni tapahtui todellinen hämmästyttävä ihme ja asiat korjaantuivat ja olen nyt onnellisempi kuin koskaan...muistissani on painajainen, jota elin msennuksen ja surun keskellä. Jumala auttoi, mutta siihen meni noin puoli vuotta. Hän auttaa ajallaan, jaksa odottaa häntä. Jonakin päivänä näet hänen ihmeellisen johdatuksensa pois umpikujasta. Älä horju uskossasi, sillä uskon avulla hän voi sinut johdattaa pois tilanteestasi.
Rakas taivaallinen isä, katso tämän kärsivän ihmisen puoleen, anna hänelle rauha sydämeen ja luottamus Sinun voimaasi. Olet luvannut auttaa omijasi ja siihen lupaukseen meillä on lupa luottaa. Johdata hänet pois tästä umpikujasta, sillä Sinä pystyt ihmeisiin - hän ei pysty itse enää pääsemään pois tuskastaan. Anna hänen tilanteensa korjautua sinun tahtomallasi tavalla. Tätä pyydän Jeesuksen nimissä. Amen.
Jaksamista sinulle! Rukoilen puolestasi!
- maria
Vaikea tilanteeni on edelleen...kuitenkin sisälläni on tunne että ehkä jotenkin selviän, jaksan taas eteenpäin. Se on jo jotain...jatkan rukoilemista.
Täytyy vaan antaa ajan kulua ja luottaa siihen että Jumala auttaa tahtomallaan tavalla. Kiitän sinuakin, maria, rukouksistasi puolestani.