Jos tätä palstaa lukee joku entinen ateisti, joka on Jumalan armosta saanut tulla uskoon, niin olisi mukava lukea ajatuksiasi ja miten uskoontulosi tapahtui. Korostan tässä Jumalan työtä uskoontulossa, sillä se ei ole asia minkä ihminen vain voi itse päättää.
Uskoontullut ateisti??
m82
11890
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olen entinen ateisti. En kääntynyt kristinuskoon, mutta panteistiseen jumala uskoon olen kääntynyt muutama vuosi sitten. Huomasin että ateismi lähtee siitä virheellisestä perusolettamuksesta että todellisuus koostuu materiasta ("newtonialainen determinismi"). Tosiasiassa kvanttimekaniikka ei tue ateistista maailmankuvaa.
Minä elän vieläkin siinä harhassa, että todellisuus koostuu materiasta, mistä löytyisi oikeaa tietoa?
Mäkin oon sellasen illuusion vallassa, että kaikki koostuu jostain, jota kutsumme materiaksi. Mutta näin ei siis olekaan. Voi jehna..
Suosittelen että tutustutte kvanttimekaniikkaan...
Olen tutustunut kvanttimekaniikkaan aika hyvin. Voisitiko lyhyesti kertoa mikä siinä erityisesti sai sinut muuttamaan näkökantaasi?
Mikä sai sinut ateistiksi.
Kun välität ajatuksesi muiden tietoon, niin miten sen perustelet materialismilla.
Minun näppäilyni välittävät sinulle tietoa jota materiassa ei ole ja sinä vastaanotat sen ja ja se johtaa sinut materian ohjaamiseen ennalta tuntemattomalla tavalla.
Onhan näin todistettu olevan olemassa muutakin kuin materiaa ja sellaista joka on materiaa hallitsevaa ominaisuutta .
Olin aikoinaan ateisti. Hassua ateismissa on se että se on lähetysuskonto. Ateistina itse ajattelin että minulla on totuus: ei ole mitään totuutta, on vain tämä ja nyt. Mutta minä halusin jakaa tätä totuutta muille. Tahdoin että muutkin ajattelisivat samoin kuin minä. Toisaalta se oli pätemisen tarvetta, toisaalta sitä tahtoi vahvistusta omalle kannalleen.
Mitä sitten tapahtui, siitä minulla on vain karkeat ääriviivat tiedossa. Minua kiinnosti usko ja uskonnollisuus ja tutkiskelin kaikenlaisia pyhiä kirjoja ja yritin ymmärtää miksi ja mihin ihmiset ylipäätään uskoivat.
Raamattu on siitä ihmeellinen kirja että se ei ole ihmisen ajatuksia Jumalasta vaan Jumalan ilmoitus ihmiselle. Siksi, jos sitä lukee tosissaan, Jumalan Pyhä Henki voi avata sanaa ihmiselle. Se ei kasva ihmisestä itsestään. Mikä sitten on tosissaan? Minulle tosissaan oli se että, vaikka en uskonut Jumalaan, sanoin että "Jumala, jos olet totta ja jos Raamattu on totuus, auta minua ymmärtämään." Aika kliseistä? Tämä sanan aukeaminen ei tapahtunut ihan hetkessä. Evankeliumin sanoman piti saada itää minussa. Kerran lukiessani pitkän perjantain tapahtumia Getsemanessa, kyyneleet vain alkoivat vieriä poskillani. En voinut sille mitään. Se on jäänyt mieleen.
Monia, monia ihmeellisiä asioita sitä on saanut kokea ihan arkipäivässä uskoon tulon jälkeen. Jumala on ihmeellinen. Välillä tuntuu että Hän on vastakohtien Jumala. Sitä odottaa tiettyjä asioita, mutta Jumala toimiikin juuri päinvastoin. Se opettaa luottamaan. Kärsivällisyys on saanut aivan uuden merkityksen. Joskus Jumala vastaa nopeastikin. Joskus tuntuu että kukaan ei kuule. Mutta kaikki on korkeammassa kädessä.
Koen ateistitaustani rikkautena. Muista vielä mitä ajattelin ja miksi. Ymmärrän todella hyvin että ihminen päätyy ateistiseen kantaan maailmasta. Monesti näyttää siltä että kaikki on vain sattuman ja kaaoksen kauppaa. Kunpa ateistit uskaltaisivat olla rohkeita ja antaa Jumalalle mahdollisuuden. Jumala ei tahdo näet pakottaa ihmisiä kääntymään Jeesuksen puoleen.
Tämän ruumiini ja älyni olen saanut Jumalalta. Ilman Häntä minua ei edes olisi. Jos Jeesus ei kolkuttaisi ovella niin ei kukaan osaisi mennä avaamaan. Kaikki on Jumalan ansiota. Me voimme vain ihmetellä ja nauttia kyydistä. =)
Siunausta.
Kiitos Herralle, että olet saanut löytää uskon, siunausta myös sinne =)
Siirryit sitten itsepetoksesta toiseen..
Käsiä ylös! Monellako ateistilla on totuus? Moniko sitä yrittää jakaa eteenpäin?
Se on todistus totuudesta, että sen vastaanotin on asennettu meihin jokaiseen valmiiksi.