http://www.vtt.fi/virtual/try/terasrakennelehti/1998-2002/1-00/ter1-00-8.htm
Lainaan tuosta Kansalaisen aiemmin linkittämästä palonkestävyyskokeesta joitain kohtia.
"Rungossa ei havaittu mitään vaurioitumisen merkkejä.
Yleisiä huomioita
Kaikissa kokeissa rakenteet käyttäytyivät erittäin hyvin eikä rakenteellista murtumista tapahtunut. Tärkeä lopputulos oli, että rakenne käyttäytyi kokonaisuutena paremmin kuin yksittäisten osien odotettiin käyttäytyvän.
Välipohja
Välipohjat käyttäytyivät hyvin kaikissa palokokeissa ja pystyivät holvi- ja köysivaikutuksen avulla kantamaan suurimman osan pystykuormista suojaamattomien palkkien menettäessä lujuutensa. [...]
Palkit
Monissa polttokokeissa palkkien havaittiin lommahtaneen paikallisesti liitosten lähellä. Tämä johtui estetystä lämpölaajenemisesta. Suojaamattomat palkit saavuttivat korkeita lämpötiloja, joissa suurimman osan taivutuskestävyydestä olisi pitänyt hävitä. Esimerkiksi palkit, joiden oletettiin murtuvan 670 C:ssa saavuttivat yli 1000 C:n lämpötilan. Tämä osoitti, että välipohjat kantoivat pystykuormat."
Eli korkeatkaan lämpötilat eivät aiheuttaneet ongelmia, eivätkä *suojaamattomat* teräspalkit murtuneet yli 1000 celsiusasteenkaan lämpötiloissa, vaikka niiden arveltiin murtuvan jo 670 asteessa.
Tässä valossa väitteet teräksen heikosta lämmönsietokyvystä ovat lievästi sanoen kyseenalaisia. Myös NISTin väite, että juuri palosuojauksen pettäminen mahdollisti pilvenpiirtäjien luhistumisen, tuntuu oudolta.
Lainaan tuosta Kansalaisen aiemmin linkittämästä palonkestävyyskokeesta joitain kohtia.
"Rungossa ei havaittu mitään vaurioitumisen merkkejä.
Yleisiä huomioita
Kaikissa kokeissa rakenteet käyttäytyivät erittäin hyvin eikä rakenteellista murtumista tapahtunut. Tärkeä lopputulos oli, että rakenne käyttäytyi kokonaisuutena paremmin kuin yksittäisten osien odotettiin käyttäytyvän.
Välipohja
Välipohjat käyttäytyivät hyvin kaikissa palokokeissa ja pystyivät holvi- ja köysivaikutuksen avulla kantamaan suurimman osan pystykuormista suojaamattomien palkkien menettäessä lujuutensa. [...]
Palkit
Monissa polttokokeissa palkkien havaittiin lommahtaneen paikallisesti liitosten lähellä. Tämä johtui estetystä lämpölaajenemisesta. Suojaamattomat palkit saavuttivat korkeita lämpötiloja, joissa suurimman osan taivutuskestävyydestä olisi pitänyt hävitä. Esimerkiksi palkit, joiden oletettiin murtuvan 670 C:ssa saavuttivat yli 1000 C:n lämpötilan. Tämä osoitti, että välipohjat kantoivat pystykuormat."
Eli korkeatkaan lämpötilat eivät aiheuttaneet ongelmia, eivätkä *suojaamattomat* teräspalkit murtuneet yli 1000 celsiusasteenkaan lämpötiloissa, vaikka niiden arveltiin murtuvan jo 670 asteessa.
Tässä valossa väitteet teräksen heikosta lämmönsietokyvystä ovat lievästi sanoen kyseenalaisia. Myös NISTin väite, että juuri palosuojauksen pettäminen mahdollisti pilvenpiirtäjien luhistumisen, tuntuu oudolta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vertaat tätä siis WTC:ssä riehuneeseen paloon?
Joo,siinähän onkin kuvassa ilmiselvästi yhtä iso ja massaltaan samanlainen...
Palkkien jännevälitkin ovat samoja?
Teräskin lienee samaa, vai mitä?
(Vai voisiko kenties olla niin että eri aikoina eripuolille maailmaa rakennetuissa taloissa voisi teräksen laatu vaihdella...)
Entä rakennus ja liitostapa?
WTC oli siis sekin tyypillisesti Englannissa käytetyllä tavalla rakenettu...?
Kuvista näkyy kuinka palkit ovat taipuneet, voitaisiinko ajatella että jos jänneväli on suurempi ja ennen kaikkea painoa on niiden päällä hurjasti enemmän niin mitä tapahtuu?
Vai sanottiinko tuossa raportissa että mitä siinä on esitetty, pätee ympäri maailman kaikissa tapauksissa kohteesta riippumatta?
Varsin rohkeasti vedät yhtäläisyysmerkit WTC:n ja tämän testin välille, vailla minkäänlaista tietoa.
Tämäkö on sitä salaliittoteoriitikkojen peräänkuuluttamaa kriittistä arviointia?
Tuosta testistä.....Kerroppas mikä tekee siitä luotettavan juuri tähän tarkoitukseen ja mistä voit olla varma että sitä ei ole tehty tarkoitushakuisesti johonkin toiseen käyttöön?
Tätäkö ei pidä epäillä vaan hyväksyä se, varsinkin koska sitä voi käyttää omien tarkoitusperien ajamiseen?
Tässä oli taas kerta kaikkiaan erinomainen esimerkki salaliittoteorriitikkojen käyttämästä "rusinapulla" systeemistä, kiireen vilkkaa valkataan ja noukitaan itselle sopivat tiedon muruset, ajattelematta lainkaan asioita kokonaisuuksina.
Näistä noukituista tiedoista tai tiedoiksi luulluista asioista sitten kyhätään teorioita ja rakoset piktaa omalla tai muiden mielikuvituksien tuotteilla.
Missään kohtaa en vetänyt yhtäläisyysmerkkejä. Tutkimuksen tulokset liittyivät asiaan, josta täällä on aiemmin taitettu peistä: teräksen palonkestävyyteen. Tuo tulipalokoe tukee käsitystä, että palosuojaamattomankin teräksen kyky säilyttää vahvuutensa hyvinkin korkeissa lämpötiloissa on erinomainen. Tältä osin koe on relevantti WTC-keskustelun kannalta. Kaikki lisätulkinnat/johtopäätökset ovat omiasi, ja sama pätee *Kansalaiseen*.
Mistä muuten voit itse olla varma, ettei NISTin tutkimuksia ole tehty tarkoitushakuisesti?
Jäikö lukematta kirjoittamani?
Siltä tuntuu kun heti alat selittämään asian vierestä....
Ihan yksinkertaisesti yksi asia, jätetään muut vaikka huomiotta toistaiseksi:
Teräslaatuja on erillaisia,puhumattakaan eri vuosikymmeninä tehdyisistä teräksistä...niiden ominaisuudet vaihtelevat melkoisesti vaikka kyse voi olla samaan tarkoitukseen tehdystä...eli milloin tehty,kuka tehnyt, missä tehty ja mihin tarkoituksiin tehty.
Yhtä hyvin voisit väittää että auto kuin auto on pelleiltään sama, riippumatta siitä milloin tehty ja missä tehty.
Tai että jos tyypillinen englanttilainen auto käyttäytyy jotenkin niin muun maalaisetkin käyttäytyvät samoin.
Siis kerran vielä: Tuo koe toi esiin tyypillisen _englanttilaisen_ teräsrakenteen palonkeston joka on rakennettu nimenomaan tuohon kokeeseen ja kokeen aikaisista teräksistä joita englanttilaisissa nykyään käytetään...Satutko muuten tietämään että teräslaadut ovat kehittyneet melkoisesti parina viime vuosikymmenenä?
Äkkisiltään tulee mieleen että mitäpä jos rakenneteräksessä on vaikkapa hiiltä ja epäpuhtauksia nykyisiä enemmän...
En voikkaan olla varma ettei NIST tutkimuksia olisi tehty tarkoitushakuisesti mutta ne se mitä täällä on esitetty salaliittojen puolesta on huomattavasti vähemmän vakuuttavaa....
... kirjoittamasi pitää paikkansa kun mennään vähääkään tarkemmalle tasolle.
Löytyisiköhän jostain tietoa eri teräslaatujen kuumuudensieto- ja muista asiaan liittyvistä ominaisuuksista?
"En voikkaan olla varma ettei NIST tutkimuksia olisi tehty tarkoitushakuisesti mutta ne se mitä täällä on esitetty salaliittojen puolesta on huomattavasti vähemmän vakuuttavaa...."
Minua häiritsee se, että täällä vallitsee jyrkkä vastakkainasettelu, joka itsessään ruokkii kärjistyksiä puolin ja toisinkin. Olisi ensinnäkin hienoa, että asioista voisi keskustella ja väitellä ilman nimittelyä, vähättelyä leimaamista (tämä ei nyt liity kehenkään tiettyyn kirjoittajaan). Jo tämä parantaisi keskusteluilmapiiriä.
Taas täytyy huokaista syvään ja miettiä, että onkohan siellä jossain vedetty näppäimistö pöydän alta esiin ihan tosimielellä.
Tukiko tuo linkittämäsi sivusto mielestäsi todella salaliittoniilojen näkemystä?
Katsoppa poju nyt sitä ensimmäistä kuvaa. Tuon koetalon kerrosten jänneväli näkyy olevan suunnilleen sen kuvan alaosassa näkyvän pakettiauton mittainen.
Katsoppa nyt ihan järkeä käyttäen niitä muita kuvia. Huomannet että vaikka jännevälit ovat lyhyet ja käytetyt materiaalit ovat järeähköä I-palkkia, niin nuo kerrokset ovat olleet ihan "rörtsähtämispisteessä".
Mietippä ihan huviksesi, millainen olisi ollut polttokokeen tulos jos jännevälit olisivat olleet kolminkertaiset, kerrosten kantavat rakenteet tällaiset
http://www.boulder.nist.gov/div853/Program6_infra_files/image017.jpg
ja niitä olisi ennen koetta esikäsitelty tällä tavalla
http://www.serendipity.li/wot/crash.jpg
Tämä avaus taas kerran osoitti, miten tyhjä alkaa takki olla sillä puolella.
Teräksen kestävyys riippuu paljon myös muista olosuhteista. Vrt. esim. ulkopalkkien taipuminen.
>eivätkä *suojaamattomat* teräspalkit murtuneet
>yli 1000 celsiusasteenkaan lämpötiloissa, vaikka
>niiden arveltiin murtuvan jo 670 asteessa.
Ei palkkien tarvinnut murtua, jotta ne pettivät. Pienetkin muutokset (esim. lämpölaajeneminen) aiheuttivat kuormien siirtymistä rakennusten eri osiin.
>Tässä valossa väitteet teräksen heikosta
>lämmönsietokyvystä ovat lievästi sanoen
>kyseenalaisia. Myös NISTin väite, että juuri
>palosuojauksen pettäminen mahdollisti
>pilvenpiirtäjien luhistumisen, tuntuu oudolta.
NIST on huomioinut kaikki tilanteen erikoisominaisuudet tarkassa tutkimuksessaan.
Ei ole milloinkaan ennen sortunut teräsrakenteinen pilvenpiirtäjä tulipalojen vaikutuksesta, vaikka WTC:n palot eivät missään tapauksessa olleet vakavimmasta päästä laadultaan, eikä kestoltaan.
Jauhaminen lentokoneiden aiheuttamista vaurioista ja niiden yhteisvaikutuksesta tulipalojen kanssa on lähinnä säälittävää hätävalehtelua. Yksi tornien suunnittelijoista kertoi tornien kestävän useita suurten matkustajalentokoneiden törmäyksiä ja että törmäykset aiheuttivat tornien tukirakenteisiin vain vähäisiä vaurioita.
>Ei ole milloinkaan ennen sortunut teräsrakenteinen
>pilvenpiirtäjä tulipalojen vaikutuksesta
Ei ole vieläkään...
>Jauhaminen lentokoneiden aiheuttamista vaurioista
>ja niiden yhteisvaikutuksesta tulipalojen kanssa on
> lähinnä säälittävää hätävalehtelua.
NISTin mukaan pelkät palot eivät olisi riittäneet sorruttamaan torneja.
>Yksi tornien suunnittelijoista kertoi tornien
>kestävän useita suurten matkustajalentokoneiden
>törmäyksiä ja että törmäykset aiheuttivat tornien
>tukirakenteisiin vain vähäisiä vaurioita.
Oletko kuullut miehestä nimeltä Leslie E. Robertson?
"Leslie E. Robertson directed the original design."
"We designed the towers to resist the accidental impact of a Boeing 707, perhaps lost in the fog while seeking to land. The impact of the Boeing 767s, commandeered by the terrorists, even though larger and flying much faster, was still unable to bring down the towers. The fire-resistive systems, however, did not and could not have contemplated the subsequent fire fueled by thousands of gallons of jet fuel."
http://www.lera.com/sep11.htm
Tähän vielä lisäksi NISTin tarkat simulaatiot, jotka ovat luotettavammat kuin yhdenkään tornia suunnitelleen miehen arviot. Vai päässäänkö he kykenevät simuloimaan nämä monimutkaiset olosuhteet?