Ihmisen kyky rakastaa, on riippuvainen ja sidoksissa hänen omista henkisistä voimavaroistaan. Ihmisen kyky rakastaa, riippuu siitä miten paljon hän saa rakkautta osakseen, eli siitä miten paljon hän saa voimavaroja käyttöönsä.
Kukaan ei voi antaa rakkautta enempää kuin itse saa. Niinpä ihmisen rakkautta rajoittaa se miten paljon -tai vähän häntä itseään rakastetaan. Mikäli ihminen saa vain vähän, tai ei ollenkaan rakkautta, ja hyväksyntää osakseen, hänen voimavaransa loppuvat, ja hän palaa loppuun. Loppuun palanut ihminen on kuin kuivaksi puristettu pesusieni. Tyhjästä ei voi antaa muuta kuin tyhjää. Kuivuudesta ei voi antaa muuta kuin kuivuutta. Janosta ei voi antaa muuta kuin janoa. Ei, vaikka miten yrittäisi.
Esimerkkejä siitä milloin ihmisen rakkaus loppuu, tai ainakin hiipuu.
1) Vaikean, väkivaltaisesti ja vihamielisesti käyttäytyvän ihmisen rakastaminen. (Perheväkivalta)
Ihmisiä joita on vaikea ja raskas rakastaa:
a) Vaikea, päihteitä käyttävän ja agressiivisesti käyttäytyvä nuori
b) Dementiapotilas
c) Mielenterveyspotilas, psyykkisesti sairas ihminen
f) Ihminen joka tahtoo ja tekee sinulle pahaa.
g) Ihminen joka loukkaa lakkaamatta.
h) Emotionaalisesti rikkinäinen ihminen.
i) Persoonallisuushäiriöinen, psykopaatti
jne.
Kaikille omaishoitajille, huumeita käyttävien lasten vanhemmille jne on tuttua, hyvin tuttua omien voimien loppuminen niin että ei enää jaksa välittää, hoitaa ja rakastaa. Rakkauden loppuminen parisuhteesta, tarkoittaa myös lähes aina henkisten voimavarojen loppumista.
Koska ihminen on rajallinen, ihmisen kyky rakastaa, on myös rajallinen. Jossain vaiheessa tulee vastaan raja, jolloin ihmisen voimavarat yksinkertaisest loppuvat, eikä hän jaksa rakastaa. Ei, vaikka miten yrittäisi. Tällöin ihminen ärsyyntyy, purkaa turhautumistaan ja tyyytymättömyyttään, tulee kielteiseksi, itsekeskeiseksi, katkeraksi, itsekkääksi ja vaativaksi. Siitä seuraa se että ihmisen rakkaus loppuu, eli kuolee. Hän saattaa alkaa katkeruuttaan vihaamaan toista ihmistä, tai jopa itseään. Hänestä saattaa tulla rakastavan ihmisen täydellinen vastakohta, hyytävän kylmä ja välinpitämätön. Tai hänestä saattaa tulla sisäisesti kuollut, ihmisen kuori, zombie, elävä ruumis.
Ihmisen rakkaus on parhaimmillaankin ehdollista, eli vastavuoroista vaihtokauppaa. Ihmisen rakkaus asettaa kohteelleen ehtoja ja kriteerejä. "Suostun rakastamaan sinua sillä ehdolla että.." Se johtuu siitä että ihmisen suurin perustarve on olla rakastettu, eli saada osakseen hyväksyntää ja rakkautta. Olisin melkein jopa sitä mieltä että kukaan ihminen ei osaa rakastaa, vaan ainoastaan olla rakkauden kohteena.
Toisin on Jumalan Rakkauden laita. Jumalan Rakkaus on VOIMAKKAAMPI kuin pahimmatkaan loukkaukset. Jumalan rakkaus ei aseta kohteelleen mitään vaatimuksia, ei mitään ehtoja, eikä mitään kriteerejä. Jumalan Rakkaus on siis täydellisen ehdoton, epäitsekäs, altruistinen, pyyteetön. Jumalalla ei ole minkäänlaista tarvetta olla rakastettu, sen sijaan Jumalan suurin tarve on ILAHDUTTAA; Rakastaa, Rakastaa ja RAKASTAA. Jumala on Rakkaus, ja Rakkaus elää itsensä pyyteettömästä antamisesta. Rakkaus on siis ytimeltään puhtaan altruistista.
Kun ihminen antaa Rakkauden lähteestä kumpuavan virran virrata lävitseen, hän ei käytä omia voimavarojaan rakastaessaan, hänellä riittää aina annettavaa, hänen voimavaransa eivät pala loppuun.
Ylitsevuotava malja.
Kuvittele mielessäsi juomalasi, pikari, joka jakuvasti, lakkaamatta tulvii ylitse. Tuo pikari suorastaan tuhlaa vettä. Ja mitä enemmän se tulvii ja tuhlaa vettä, sitä enemmän se siitä täyttyy.
Pikari ei kuitenkaan itsessään tuota vettä. Pikari on vain välikappale jonka kautta vesi virtaa. Mitä tapahtuisi jos pikarin yhteys vedenlähteeseen katkaistaisiin? Alkaisiko pikari tuottaa itsestään vettä? Ei! Löytäisikö pikari janoonsa vettä muilta pikareilta? Ei! Nekin ovat yhtä tyhjiä ja kuivia. Vesi pilaantuisi muutaman päivän sisällä. Jonka jälkeen se alkaisi hiljalleen haihtua. Ja alkaisi haisemaan. Muutaman viikon päästä pikarissa ei olisi muuta kuin hiukan seisovassa vedessä syntynyttä limaista levää pohjalla.
Mutta, koska tuo pikari on jatkuvasti yhteydessä vesiverkostoon. se tulvii ylitse, siinä oleva vesi vaihtuu jatkuvasti, se pysyy tuoreena, raikkaana ja virkistävänä.
Nyt, kuvittele mielessäsi itsesi pikarin tilalle, ja Rakkaus veden tilalle. Yhtä vähän kuin pikarilla on kykyä tuottaa itsestään vettä, on ihmisellä kykyä tuottaa tuottaa itsestään rakkautta. Yhtä lailla, kuin pikari täyttyy vedellä ainoastaan ollessaan yhteydessä vesiverkostoon, yhtä lailla ihminen täyttyy Rakkaudella, ollessaan yhteydessä Jumalaan. Yhtä lailla, kun tuo pikari kuivuu jos yhteys vedenlähteeseen katkaistaan, yhtä lailla ihminen kuivuu, käy tyhjäksi, ollessaan erossa Jumalasta, ja Hänen Rakkaudestaan. Ateismi edustaakin tyhjyyttä ja kuivuutta. Janoa. Käsittämätöntä on se että ateistit kuvittelevat tyydyttävänsä janonsa kieltäytymällä juomasta.
Jumalan Rakkaudessa, lähteellä pysyen, jatkuvasti siitä täyttyen, jatkuvasti sitä tuhlaten, antamalla sen virrata lävitsemme, jatkuvasti uusiutuen, siinä on samanaikaisesti läsnä levollisuus, Voima, säteilevä ILO ja loputon Rakkaus. Autuus, kaikki mitä ihminen voi ikinä toivoa.. :)
"Ja Jeesus sanoi: Se, joka juo sitä vettä jota minä annan, ei janoa milloinkaan, vaan hänestä on kumpuava elävän veden virrat"
Kukaan ei voi antaa rakkautta enempää kuin itse saa. Niinpä ihmisen rakkautta rajoittaa se miten paljon -tai vähän häntä itseään rakastetaan. Mikäli ihminen saa vain vähän, tai ei ollenkaan rakkautta, ja hyväksyntää osakseen, hänen voimavaransa loppuvat, ja hän palaa loppuun. Loppuun palanut ihminen on kuin kuivaksi puristettu pesusieni. Tyhjästä ei voi antaa muuta kuin tyhjää. Kuivuudesta ei voi antaa muuta kuin kuivuutta. Janosta ei voi antaa muuta kuin janoa. Ei, vaikka miten yrittäisi.
Esimerkkejä siitä milloin ihmisen rakkaus loppuu, tai ainakin hiipuu.
1) Vaikean, väkivaltaisesti ja vihamielisesti käyttäytyvän ihmisen rakastaminen. (Perheväkivalta)
Ihmisiä joita on vaikea ja raskas rakastaa:
a) Vaikea, päihteitä käyttävän ja agressiivisesti käyttäytyvä nuori
b) Dementiapotilas
c) Mielenterveyspotilas, psyykkisesti sairas ihminen
f) Ihminen joka tahtoo ja tekee sinulle pahaa.
g) Ihminen joka loukkaa lakkaamatta.
h) Emotionaalisesti rikkinäinen ihminen.
i) Persoonallisuushäiriöinen, psykopaatti
jne.
Kaikille omaishoitajille, huumeita käyttävien lasten vanhemmille jne on tuttua, hyvin tuttua omien voimien loppuminen niin että ei enää jaksa välittää, hoitaa ja rakastaa. Rakkauden loppuminen parisuhteesta, tarkoittaa myös lähes aina henkisten voimavarojen loppumista.
Koska ihminen on rajallinen, ihmisen kyky rakastaa, on myös rajallinen. Jossain vaiheessa tulee vastaan raja, jolloin ihmisen voimavarat yksinkertaisest loppuvat, eikä hän jaksa rakastaa. Ei, vaikka miten yrittäisi. Tällöin ihminen ärsyyntyy, purkaa turhautumistaan ja tyyytymättömyyttään, tulee kielteiseksi, itsekeskeiseksi, katkeraksi, itsekkääksi ja vaativaksi. Siitä seuraa se että ihmisen rakkaus loppuu, eli kuolee. Hän saattaa alkaa katkeruuttaan vihaamaan toista ihmistä, tai jopa itseään. Hänestä saattaa tulla rakastavan ihmisen täydellinen vastakohta, hyytävän kylmä ja välinpitämätön. Tai hänestä saattaa tulla sisäisesti kuollut, ihmisen kuori, zombie, elävä ruumis.
Ihmisen rakkaus on parhaimmillaankin ehdollista, eli vastavuoroista vaihtokauppaa. Ihmisen rakkaus asettaa kohteelleen ehtoja ja kriteerejä. "Suostun rakastamaan sinua sillä ehdolla että.." Se johtuu siitä että ihmisen suurin perustarve on olla rakastettu, eli saada osakseen hyväksyntää ja rakkautta. Olisin melkein jopa sitä mieltä että kukaan ihminen ei osaa rakastaa, vaan ainoastaan olla rakkauden kohteena.
Toisin on Jumalan Rakkauden laita. Jumalan Rakkaus on VOIMAKKAAMPI kuin pahimmatkaan loukkaukset. Jumalan rakkaus ei aseta kohteelleen mitään vaatimuksia, ei mitään ehtoja, eikä mitään kriteerejä. Jumalan Rakkaus on siis täydellisen ehdoton, epäitsekäs, altruistinen, pyyteetön. Jumalalla ei ole minkäänlaista tarvetta olla rakastettu, sen sijaan Jumalan suurin tarve on ILAHDUTTAA; Rakastaa, Rakastaa ja RAKASTAA. Jumala on Rakkaus, ja Rakkaus elää itsensä pyyteettömästä antamisesta. Rakkaus on siis ytimeltään puhtaan altruistista.
Kun ihminen antaa Rakkauden lähteestä kumpuavan virran virrata lävitseen, hän ei käytä omia voimavarojaan rakastaessaan, hänellä riittää aina annettavaa, hänen voimavaransa eivät pala loppuun.
Ylitsevuotava malja.
Kuvittele mielessäsi juomalasi, pikari, joka jakuvasti, lakkaamatta tulvii ylitse. Tuo pikari suorastaan tuhlaa vettä. Ja mitä enemmän se tulvii ja tuhlaa vettä, sitä enemmän se siitä täyttyy.
Pikari ei kuitenkaan itsessään tuota vettä. Pikari on vain välikappale jonka kautta vesi virtaa. Mitä tapahtuisi jos pikarin yhteys vedenlähteeseen katkaistaisiin? Alkaisiko pikari tuottaa itsestään vettä? Ei! Löytäisikö pikari janoonsa vettä muilta pikareilta? Ei! Nekin ovat yhtä tyhjiä ja kuivia. Vesi pilaantuisi muutaman päivän sisällä. Jonka jälkeen se alkaisi hiljalleen haihtua. Ja alkaisi haisemaan. Muutaman viikon päästä pikarissa ei olisi muuta kuin hiukan seisovassa vedessä syntynyttä limaista levää pohjalla.
Mutta, koska tuo pikari on jatkuvasti yhteydessä vesiverkostoon. se tulvii ylitse, siinä oleva vesi vaihtuu jatkuvasti, se pysyy tuoreena, raikkaana ja virkistävänä.
Nyt, kuvittele mielessäsi itsesi pikarin tilalle, ja Rakkaus veden tilalle. Yhtä vähän kuin pikarilla on kykyä tuottaa itsestään vettä, on ihmisellä kykyä tuottaa tuottaa itsestään rakkautta. Yhtä lailla, kuin pikari täyttyy vedellä ainoastaan ollessaan yhteydessä vesiverkostoon, yhtä lailla ihminen täyttyy Rakkaudella, ollessaan yhteydessä Jumalaan. Yhtä lailla, kun tuo pikari kuivuu jos yhteys vedenlähteeseen katkaistaan, yhtä lailla ihminen kuivuu, käy tyhjäksi, ollessaan erossa Jumalasta, ja Hänen Rakkaudestaan. Ateismi edustaakin tyhjyyttä ja kuivuutta. Janoa. Käsittämätöntä on se että ateistit kuvittelevat tyydyttävänsä janonsa kieltäytymällä juomasta.
Jumalan Rakkaudessa, lähteellä pysyen, jatkuvasti siitä täyttyen, jatkuvasti sitä tuhlaten, antamalla sen virrata lävitsemme, jatkuvasti uusiutuen, siinä on samanaikaisesti läsnä levollisuus, Voima, säteilevä ILO ja loputon Rakkaus. Autuus, kaikki mitä ihminen voi ikinä toivoa.. :)
"Ja Jeesus sanoi: Se, joka juo sitä vettä jota minä annan, ei janoa milloinkaan, vaan hänestä on kumpuava elävän veden virrat"
Vastaukset 64
Vanhimmat
rakkaus kohtelee joitain kaltoin, hihhuli Mikko L:n mukaan tsunamit ja Konginkankaan bussiturma olivat selkeä seuraus Jumalan rakkaudesta.
Eräiden mukaan helvetti on Jumalan tapa osoittaa kiintymystään.
miksi sisimmässi on niin paljon vihaa, synkkyyttä ja katkeruutta. Kenties siksi että pelkäät. Pelkäät kohdata itseäsi. Pelkäät kohdata muita ihmisiä. Pelkäät rakkautta. Pelkäät kuollaksesi elämää. Pelkäät terveyttä. Pelkäät iloa ja onnea. Eniten vihaat, halveksit ja inhoat itseäsi. Mutta et vain voi itsellesi mitään.
Tiedän tunteen. Minäkin olen joskus ollut samanlaisessa helvetissä kuin sinä olet. Mutta, tiedän miten pääset sieltä helvetistäsi pois. Haluatko tietää?
on ainoa tapa osoittaa kiintymystään. Voi poloista... :D :D
Nassen on todennäköisesti joku 12-vuotias pentu, joka kirjoittelee tänne oman ymmärryksensä rajoissa. Eihän kukaan aikuinen tuollaista showta vetäisi, eihän? :D
Että tuo väitetty 12-pentu hakkaa kaikki väittelyssä.
Rivo ja rääväsuinen kielenkäyttö ei vaadi kylläkään minkäälaista älykkyyttä. Se 12-vuotias pentu hakkaa kaikki muut typeryydessä. Kaikista naurettavinta on se että Nasse luulee olevansa jollain tavalla hauska. Ei kukaan Nassen jutulle naura, sen sijaan hänelle nauretaan. Johan sitä(Nassea) nauraa naurismaan aidatkin..
pieni kysymys...ootko kauanki opiskellu psykologiaa?meinaa aika loistavaa määrittelyä havaittavsissa.
mitä veikkaat.."analyysistäsi"?pitääköhän se kuinka pitkälle?
Siteeraan parin uskovaisen saarnamiehen käsitystä kommentoimatta asiaan sen kummemmin ja hihhulihörhön mopo karkaa lapasesta:
"miksi sisimmässi on niin paljon vihaa, synkkyyttä ja katkeruutta. Kenties siksi että pelkäät. Pelkäät kohdata itseäsi. Pelkäät kohdata muita ihmisiä. Pelkäät rakkautta. Pelkäät kuollaksesi elämää. Pelkäät .............."
no, tuleehan sieltä lopulta se syykin:
"Tiedän tunteen. Minäkin olen joskus ollut samanlaisessa helvetissä...."
Kerro vielä oliko se syy vai seuraus hihhuloitumisuuteesi?
Oikeastaan se oli syy miksi tulin uskoon.
Mutta surullista on se että sinä olet helvetissäsi, siksi koska et halua sieltä pois.
Nasse tuo ikävästi julki sen faktan, että uskovaiset uskomukset ja todellisuus eivät kohtaa missään pisteessä.
Ymmärrän kyllä hyvin miksi se uskista harmittaa.
vaan naurattaa :)
jatkuvasti peläten.
Pahilaispelkoisuus johtuu säälittävistä elämänhallintataidoista ja/tai alistavasta psykopatia suhteesta, yleensä vanhempiin, monesti myös johonkin saarnaajaan. Jos lapsi oppii, että hyvä ja paha ovat adjektiiveja, ei hän tarvitse krisselipelastusta peloistaan. Jos ihmisellä tämän lisäksi on hieman elämänhallinta taitoja, hän voi tehdä rohkeitakin tekoja, huolimatta siis siitä, että pelkää. Pelkohan on siis vain tunne, joka varoittaa tuntemattomasta ja/tai vaarallisesta.
(Psykikset muuten tunnistaa siitä, etteivät he tunne, vaikka puhuvat tunteista, ettei kuuntele, vaikka puhuvat kuuntelemisesta jne. Lisäksi se maksaa, mikä siis on se perimmäinen motiivi. Tämä aiheuttaa alistujalle häpeää ja tätä häpeää alistuja torjuu ankarasti.)
on usein kovuutta. Arvonkieltämista; eli omien tarpeiden vähättelyä, vääränlaista riippumattomuutta. Se on hokemista:"En tarvitse ketään", vaikka todellisuudessa tarvitsee. Kysymys on defenssistä, eli itsesuojelu/puolustusmekanismista, joka aktivoituu silloin kun itsen tarpeet jäävät tyydyttämättä.
Totuus on kuitenkin se, että jokainen, sinäkin kaipaat ja tarvitset(Vaikka tarpeesi kieltäisitkin), suhdetta jossa koet olevasi täysin hyväksytty ja rakastettu juuri sellaiseana kuin olet, omana itsenäsi. Kaipaat suhdetta, jossa sinulle ei esitetä mitään vaatimuksia, sinun ei tarvitse näytellä mitään roolia, tai esittää olevasi jotain, vaan voit aivan levollisesti olla juuri se mikä olet. Kaipaat suhdetta jossa sinut hyväksytään niin täydelllisesti, että voit levätä itsessäsi.
Kuitenkin, sellainen varaukseton, ehdoton ja täydellinen hyväksyntä on erittäin harvinaista, voisi jopa sanoa olematonta ihmisten keskuudessa. Miksi siis kaivata jotain jota ei ole olemassa? Olet varmaan miettinyt sitä usein. Ja siitä huolimatta kaivannut. Jossain kohtaa sitten aloit kieltämään tarpeesi, aloit valehtelemaan itsellesi:"No, en minä oikeasti sitä tarvitsekaan", jotta sinun olisi hiukan helpompi elää. Siitä huolimatta tarvitset. Joudut yhä uudelleen tukahduttamaan tarpeesi.
Mutta, itsepetoksesi hinta on liian korkea. Se johtaa usein siihen että olet välinpitämätön itseäsi kohtaan, laiminlyöt itseäsi, kohtelet itseäsi huonosti, koska kiellät tarpeesi.
Sisimmässäsi sinun on niin kylmä, olet niin yksin. Olet hyljännyt myös itsesi.
Tiedän kuitenkin että ehdoton, täydellinen, varaukseton, ehtoja ja vaatimuksia esittämätön hyväksyntä ja rakkaus on olemassa. Tiedän myös että on olemassa ihmisiä, joiden kautta se ilmenee. RAKKAUS on olemassa.
Oikeata vahvuutta on se että ihminen kohtaa omat heikkoutensa. Ja myöntää ne. Eli suostuu heikoksi, kasvaa pieneksi ja tarvitsesvaksi. Silloin ihminen muuttuu vastaanottavaiseksi rakkaudelle.
Juuri tämä on sitä nöyryyttä, joka herättää sinussa pelkoa. Pelkäät kohdata omia pelkojasi, ja omaa heikkouttasi, omia tarpeitasi. Niinpä olet luonut itsestäsi kulissin; vahvan, murtumattoman, luoksepääsemättömän, kovan kuoren, jonka sisällä, omassa henkilkohtaisessa vankilassaan itkee yksinäinen itsensä hyljännyt ihminen.
Haluatko olla vielä helvetissäsi?
Vai haluatko Vapauteen, Onneen, Rakkauteen?
Vankilasi ovi on avoin.
Voit mennä vankilastasi pois, milloin vain haluat.
Valinta on sinun.
Tee oikea päätös.
Rohkeutta!
"Jumalan Rakkaudessa, lähteellä pysyen, jatkuvasti siitä täyttyen, jatkuvasti sitä tuhlaten, antamalla sen virrata lävitsemme, jatkuvasti uusiutuen, siinä on samanaikaisesti läsnä levollisuus, Voima, säteilevä ILO ja loputon Rakkaus. Autuus, kaikki mitä ihminen voi ikinä toivoa.. :)"
En usko. :)
"Ateismi edustaakin tyhjyyttä ja kuivuutta. Janoa. Käsittämätöntä on se että ateistit kuvittelevat tyydyttävänsä janonsa kieltäytymällä juomasta. "
Entä jos käsittämättömässä analogiassasi veden tilalle muutettaisiinkin alkoholi?
Uskovat hukuttaisivat murheet juomiseen ja ateistit, niin no - eivät hukuttaisi.
Kyllähän vertauksilla saadaan mikä tahansa asia näyttämään ihan miltä tahansa...
Sanomasi menisi varmaan vähän paremmin perille jossain netmissionin tai S24:n uskontopalstoilla.
"Ihmisen kyky rakastaa, on riippuvainen ja sidoksissa hänen omista henkisistä voimavaroistaan. Ihmisen kyky rakastaa, riippuu siitä miten paljon hän saa rakkautta osakseen, eli siitä miten paljon hän saa voimavaroja käyttöönsä.
Kukaan ei voi antaa rakkautta enempää kuin itse saa."
tässä vaiheessa heräs pieni kysymys..mistä tiedät,että ihminen ei voi antaa rakkautta enempää kuin hän itse saa?voitko tietää saanko rakkautta yhtään?voitko tietää paljonko rakkautta voin antaa?
toinen kysymys..voitko itse antaa jos sulle ei anneta?
"mistä tiedät,että ihminen ei voi antaa rakkautta enempää kuin hän itse saa?"
Koska kukaan ihminen ei voi antaa yhtään enempää kuin on itse saanut(tai saa)
"voitko tietää saanko rakkautta yhtään?"
En tiedä, enkä ole koskaan luullutkaan saati väittänyt tietäväni.
"voitko tietää paljonko rakkautta voin antaa?"
Voi antaa vain sen minkä itse saat. Et yhtään enempää.
"toinen kysymys..voitko itse antaa jos sulle ei anneta?"
En voi. Minäkin olen täysin riippuvainen siitä mitä itse saan..
no tos ei ollu mitää perusteluja mihinkää..nyt voisit sit määritellä rakkauden,nii voidaa alkaa vääntää,mitä voi antaa ehdoitta.
muuten..toi toka kysymys..mä en oo riippuvainen muiden antamisista.ja hassua voin siltikki antaa.
"muuten..toi toka kysymys..mä en oo riippuvainen muiden antamisista.ja hassua voin siltikki antaa."
Ehkä..hetken, mutta ennen pitkää se alkaa syömään omia voimavarojasi..ja palat loppuun..jolloin sinulla ei ole enää mitään annettavaa..
Lopulta kuitenkin huomaat, et voi antaa yhtään enempää kuin mitä itse saat..ja voit antaa vain sen mitä saat..
antaa ehdoitta antaa, jos ei ole mitään ehdoitta saanut..
totta.mutta kysymys olikin siitä,että voinko antaa jos en itse saa.mä voin antaa,mut en rajattomasti..materia loppuu joskus,jos siitä lähtee luopumaan.*hymy*
tässä pieni pähkinä..jos saan runkkaamisesta henkisiä voimavaroja,niin voinko jakaa muille rakkautta?
mitäs jos en saa nyt ehdoitta yhtään mitään?tarkoittaako se sitä,etten voi myöskään antaa nyt mitään ehdoitta?
"Koska kukaan ihminen ei voi antaa yhtään enempää kuin on itse saanut(tai saa)"
Tämä pitää paikkaansa esim. omenoiden tai rahan kanssa mutta ei rakkauden.
Rakkautta ei pysty mittaamaan. Jokainen kokee sen omalla tavallaan.
Jos et saa, tai ole koskaan saanut mitään ehdoitta, sinulla ei ole mitään käsitystä siitä mitä se edes tarkoittaa. Saati että pystyisit antamaan jotain ehdoitta.
Jos et ole koskaan saanut rakkautta, sinulla ei ole mitään käsitystä mitä se edes tarkoittaa. Miten siis voisit antaa sellaista mitä et edes itse ole koskaan kokenut? Miten edes voisitkaan antaa sellaista mitä et ole itse saanut?
Siispä voit rakastaa vain sillä rakkaudella -millä sinua on rakastettu. Tai, jos sinua ei ole koskaan rakastettu, et sinäkään pysty rakastamaan ketään, et edes itseäsi. Sinulla ei yksinkertaisesti ole mitään käsitystä koko asiasta.
Et voi antaa yhtään enempää mitä sinulla on ennettavaa. Sinulla ei ole annettavaa yhtään enempää kuin olet saanut, tai saat.
"Jokainen kokee sen omalla tavallaan."
Ei koe, jos ei ole koskaan kokenut. Kukaan ei voi kokea mitään sellaista mitä ei ole koskaan kokenut.
"totta.mutta kysymys olikin siitä,että voinko antaa jos en itse saa.mä voin antaa,mut en rajattomasti..materia loppuu joskus,jos siitä lähtee luopumaan"
Rakkaus ei ole materiaa, rahaa, omaisuutta, tavaraa jne. Eikä varsinkaan runkkausta.
Vaan rakkaus on paremminkin henkistä.
Sanoisinpa jopa että runkkaus vie voimavarojasi, ja saa sinut halveksimaan itseäsi. Tämä ei tarkoita mitään moraalisaarnaa, vaan sitä että runkkauksesta ei seuraa oikeastaan mitään muuta kuin kauhea ja lohduton yksinäisyyden tunne. Siitä puuttuu "toinen osapuoli" ja vuorovaikutus hänen kanssaan. Minun mielestäni runkkaus on tosi tylsää ja masentavaa. Minä en ainakaan ole siitä koskaan nauttinut. Mutta jos sinä nautit..siihen en puutu. Kerroin vain oman kokemukseni asiasta.
"totta.mutta kysymys olikin siitä,että voinko antaa jos en itse saa.mä voin antaa,mut en rajattomasti..materia loppuu joskus,jos siitä lähtee luopumaan"
Rakkaus ei ole materiaa, rahaa, omaisuutta, tavaraa jne. Eikä varsinkaan runkkausta.
Vaan rakkaus on paremminkin henkistä.
Sanoisinpa jopa että runkkaus vie voimavarojasi, ja saa sinut halveksimaan itseäsi. Tämä ei tarkoita mitään moraalisaarnaa, vaan sitä että runkkauksesta ei seuraa oikeastaan mitään muuta kuin kauhea ja lohduton yksinäisyyden tunne. Siitä puuttuu "toinen osapuoli" ja vuorovaikutus hänen kanssaan. Minun mielestäni runkkaus on tosi tylsää ja masentavaa. Minä en ainakaan ole siitä koskaan nauttinut. Mutta jos sinä nautit..siihen en puutu. Kerroin vain oman kokemukseni asiasta.
jälkeenpäin näitä tekstejä luettaessasi huomaat varmaan,että kysymyksiä oli kaksi.toinen ei koskenut mitään muuta kun..jotain.
runkkauksesta..sä voit sanoo kuinka sen koet ja mä voin sanoo kuinka mä sen koen,mutta voitko sä sanoa,että mä en voi siitä henkisiä voimavaroja saada?
yllätytkö jos sanon,että joku saa runkkaamisesta henkistä hyvinvointii?
jos saat ladattuu henkiset akkus vaikka runkkaamalla,nii mikä estää jakamasta sen jälkeen rakkautta,jota omaat.
psyykettä voi vahvistaa,vaikka valkosesta seinästä.
no anna tulla määritystä,nii katellaa
koskaan saanut?kuka siitä on puhunut?
eikös nyt ollut kyse siitä,et voitko antaa rakkautta,jos et sitä itse saa?
mä helpotan...sano yksi asia,jota en voi antaa,mitä en antamishetkellä itse saa.eli kyse voi olla henkisestä tai fyysisestä asiasta...sano yksi syy,miksi mulla ei voi sitä olla jo?
Antamishetken mukaan:
Et voi antaa suudelmaa ellet saa sitä.
Et myöskään voi saada suudelmaa, ellet anna sitä.
(en tarkoita poskisuudelmaa tms. vaan huulet vasten huulia).
Et voi kätellä ellei sinua kätellä.
Et voi antaa seksiä, ellet saa sitä
Et myöskään voi saada seksiä ellet anna sitä..
..jne
Mutta, mutta..en puhunut antamihetkestä mitään, vaan tarkoitin että voi rakastaa vain sillä rakkaudella jolla sinua on rakastettu, tai rakastetaan. Toisin sanoen, omia voimavarojasi köyhdyttämättä et voi rakastaa yhtään enempää kuin sinua rakastetaan, tai on rakastettu.
sinua ei ole rakastettu, tai/ja sinua ei rakasteta, et pysty antamaan mitään. sinulla ei yksinkertaiseti ole mitään annettavaa.
eli rakkautta ei voi mielestäsi antaa ehdoitta.sun pitää saada sitä itse ennenku pystyt sitä muille antamaan,vaikka olisit joskus ennen rakkautta saanutkin.eli tietäsit mitä se on.
nyt voisit perustella miksi rakkautta ei voi antaa,jos siihen ei saa vastakaikua.
paskaa!
Jumalan rakkaus on väite jolle ei ole minkäänlaista todellisuus pohjaa.
Ja vastaan saa yrittää väittää.
Jumalan Rakkaus on Totta.
Ja vastaan saa yrittää väittää.
... huomaavat, että lapset huostaanotetaan ja vanhempien itsensä toimia puidaan KO:n leivättömän pöydän ääressä.
ja hyväksyvät nämä ilman ehtoja, ilman vaatimuksia, ilman varauksia, sellaisenaan kuin he ovat. Jopa silloinkin kun lapset epäonnistuvat, tai tekevät virheitä. Ja silti asettavat lapsilleen terveet rajat. Miksi sellaiset vanhemmat joutusivat leivättömän pöydän ääreen?
Liian ahdasmielinen ja tukahduttava kasvatus aiheuttaa syviä haavoja lapsen persoonaan. Liian vapaa kasvatus(oikeastaan pelkkä "vapaa" riittää kuvaamaan, koska kasvatusta siinä ei ole ollenkaan), aiheuttaa lapsessa syvää turvattomuuden kokemista. Jos lapsi kokee että hänen vanhemmilleen on herttaisen yhdentekevää mitä lapsi tekee, hän kokee että vanhemmat eivät ollenkaan välitä hänestä.
Siis sekä ahdasmielinen, että vapaa kasvatus ovat vääriä kasvatustapoja. Lapsi tarvitsee sekä rakkautta, että rajoja. Rakkautta, ja terveitä rajoja, jotka toisaalta luovat lapselle turvallisuudentunnetta, ja toisaalta antavat lapselle tilaa ja vapautta olla hyväksytty omana itsenään, ja kasvaa omaksi itsekseen.
Et sitten keksinyt mitään todistetta Jumalan rakkaudesta joten heitit lapsellisen juupas/eipäs vastauksen. =)
Et sitten keksinyt mitään todistetta Jumalan rakkaudettomuudesta joten heitit lapsellisen juupas/eipäs väitteen. =)
Jos jumala on hyvin rakastava ihmisiä kohtaan ja lisäksi hyvin voimakas, ei hän voisi olla puuttumatta niihin hirveisiin asioihin, joita maailmassa olemme tottuneet näkemään. Viattomia lapsia kuolee miljoonittain nälkään, vaikka kuvitteellinen jumala voisi oletettavasti loihtia edes hiukan ruokaa heille. Miljoonittain tavallisia ihmisiä - niin kristittyjä itseään kuin muitakin - on kidutettu ja poltettu keskitysleireillä.
Kristityt tyypillisesti väittävät tässä kohden, että ihmisethän siinä pahoja ovat eikä jumala. Mutta tuomitsemmehan me Hitlerinkin juutalaisten vainoista vaikka ei hän omakätisesti yhtään juutalaista tappanut. Sillä jolla on tosiasiallinen ylin käskyvalta, sille kuuluu ehdottomasti myös vastuu. Jos olisi jumala, jolla olisi ylin valta, olisi se vastuussa kaikista hirveyksistä.
Sitäpaitsi eivät maailman “pahat” asiat rajoitu ihmisen toimintaan: maanjäristykset, tulvat ja hyökyaallot tuhoavat hyviä ihmiselämiä. Loistoukat syövät viattomia linnunpoikasia raa-asti sisältäpäin. Tällainen on vähintäänkin irstasta rakastavan jumalan luomistyöksi, puhumattakaan siitä että hänen olisi oltava tietoinen ja tyytyväinen kaikista karmeuksista!
Viimeinen kristittyjen hätäselitys on, että paha on saatanan mellastusta. Mutta se on tyhjää puhetta: on vielä irstaampaa ja ristiriitaisempaa kuvitella jonkinlaisen jumalan katselevan pilven päältä tyytyväinen virne kasvoillaan, kun saatana pilkkoo viattomia ihmisiä! Ja virneenhän olisi oltava tyytyväinen, koska jos jumala olisi tyytymätön saatanan puuhasteluun niin hän puuttuisi asiaan.
tahtoisitko olla robotti? Et varmaankaan. Ihmisellä on valinnavapaus. Valinnanvapaus toimia väärin, tai oikein. Valinnanvapaus tehdä vääriä, tai oikeita ratkaisuja. Kuitenkin, jokainen ihminen on valinnoistaan ITSE vastuussa. Omien mokausten tai virheiden vyöryttäminen toisen syyksi on raukkamaista. Mutta sitähän sinä juuri teet, siirrät oman syyllisyytesi ja ihmiskunnan syyllisyyden Jumalan syyksi. Jos ajat humalassa autolla jonkun kuoliaaksi, myönnätkö syyllisyytesi, vai syytätkö vanhempiasi? Vai Jumalaa?
Siitä huolimatta, Eräs on jo kantanut syyllisyytesi. Syyllisyytesi on JO hyvitetty. Vapautesi hinta on maksettu. Sinun ei tarvitse enää yrittää sitä maksaa. Saat ottaa sen vastaan. Lahjana. Se on vapauttavaa. Samalla se on kuitenkin nöyryyttävää. Nöyryyttävää on oman huonouden, heikkouden, kyvyttömyyden, rikkinäisyyden, keskeneräisyyden myöntäminen ja kohtaaminen. Mutta nöyryyden ja REHELLISEN itsensä kohtaamisen kautta, löytyy vasta todellinen onni ja ilo, rakkaus ja autuus, joka ei ole omista suorituksista ja yrityksistä riippuvainen. Tavallaan siis voisi sanoa, että kristinusko kutsuu siihen syvään lepoon ja rauhaan, mitä ihmiset yrittävät turhaan muualta tavoitella.
Jos Jumala puuttuisi ihmisten toimintaan vähänkään voimakkaammin, hän riitäisi ihmisiltä heidän valinannvapautensa, ja ihmisistä tulisi tahdottomia robotteja. Mutta sitä Jumala ei voi tehdä. Rakkaus ihmisia kohtaan sitoo Hänen kätensä. Jumala kärsii suunnattomasti nähdessään yhdenkään luotunsa kärsivän.
"Jos olisi jumala, jolla olisi ylin valta, olisi se vastuussa kaikista hirveyksistä."
Hieno oivallus. Hän ei nyt aivan ole jumala, vaikka jumalaksi onkin pyrkinyt. Hän on vastuussa kaikesta kärsimyksestä ja hirveyksistä. Hänellä on monta nimeä: suomeksi alkaa S:llä tai P:llä, ja englanniksi D:llä. Tiedät varmaan kenestä on kysymys. Häntä saat "kiittää", kaikesta sinua kohdanneesta kärsimyksestä. Hän on ainoa oikea ja todellinen vihasi kohde.
Valinnanvapaudesta:
http://www.google.com/search?hs=Ufr&hl=fi&client=opera&rls=fi&q=ihmisen valinnanvapaus&btnG=Hae&lr=
on kanssasi pitkälti samoilla linjoilla, mutta keittiöpsykologikolleegalleni painottaisin, että rakkaus on mahdollista ilman jumaliakin eikä auttamisen tarvitse aina lähteä rakkaudesta toista kohtaan. Kotitehtäväksi annankin sinulle mietittäväksi, mitä muita syitä auttaa ja hoitaa pedofiilia olisi, että hänen paluunsa takaisin yhteiskuntaan onnistuisi, siis muu kuin jumalallinen ylitsevuotavainen rakkaus häntä kohtaan.
Voisit myös hieman käsitellä tuota ateismia kohtaan tuntemaasi inhoa.
"painottaisin, että rakkaus on mahdollista ilman jumaliakin"
Myönnät siis että pystyäkseen rakastamaan, ihmisen on itse saatava olla rakkauden kohteena. Ihminen voi rakastaa ainoastaan sillä rakkaudella jolla häntä itseään on rakastettu. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisillä ei itsessään ole rakkautta, vaan he vain "siirtävät" sitä rakkautta eteenpäin, jolla heitä itseään on rakastettu.
Entä jos ihmistä on rakastettu vain vähän, tai ei lainkaan? Sellaisella ihmisellä ei ole edes mitään käsitystä siitä mitä rakkaus ylipäätään tarkoittaa. Hänellä ei ole mitään käsitystä, eikä kokemusta rakkaudesta. Tämäkin tukee sitä ajatusta että ihmisen kyky rakastaa, on riippuvainen siitä miten paljon, -tai vähän häntä itseään on rakastettu.
Nyt seuraakin kysymys. Jos Rakkauden alkuperäinen(original) lähde ei ole Jumala, niin kuka sitten?
"Voisit myös hieman käsitellä tuota ateismia kohtaan tuntemaasi inhoa."
kiitos tarkkanäköisyydestäsi.:) Huomasit että en vihaa ateisteja, vaan ateismia. Vihaan ateismia siksi että se tekee ateistien elämän tyhjäksi, turhaksi, synkäksi, katkeraksi, masentavaksi, ontoksi ja tarkoituksettomaksi.
Toivon että ateistit löytäisivät elämäänsä ILON, tarkoituksen ja merkityksen, sisällön ja onnellisuuden..
rakentelu:
"Vihaan ateismia siksi että se tekee ateistien elämän tyhjäksi, turhaksi, synkäksi, katkeraksi, masentavaksi, ontoksi ja tarkoituksettomaksi.
Toivon että ateistit löytäisivät elämäänsä ILON, tarkoituksen ja merkityksen, sisällön ja onnellisuuden.. "
kertoo paljon hihhulista ja hänen mielikuvistaan.
Lisää tätä herkkua.
että pystyt olemaan (viimeinkin?) rehellinen ja myöntämään tosiasiat. :)
Kerro mistä päättelet että ateistin elämä on ilotonta, tarkoituksetonta, merkityksetöntä ja onnetonta?
Mitkä tosiasiat pitäisi myöntää?
Kerro mistä päättelet että ateistin elämä on ilotonta, tarkoituksetonta, merkityksetöntä ja onnetonta?
En päättele, vaan tiedän että se on sitä..
Siksi toivon heidän elämäänsä sisältöä, tarkoitusta ja merkitystä..iloa ja onnea, Rakkautta..
"Mitkä tosiasiat pitäisi myöntää?"
Kaikki tosiasiat.
Nyt olen aivan "äimän käkenä" tai vaikka "hoomoilasena" en käsitä yhtään. Kerro nyt esimerkki edes yhdestä tosiasiasta jota muka en myönnä?
Huomaa minä puhun nyt vain omasta elämästäni en sinun. En tunne sinua enkä voi mitenkää arvioida mitä olet myöntänyt tai löytänyt enkä asiaa edes viitsi pohtia.
Minua kiinnostaa se miten voit vuoren varmasti väittää että kohdallani asiat olisivat täysin pielessä vaikka et ole minua koskaan edes tavannut.
kun käyt keskustelua uskovaisen kanssa,nii sä tuut tottumaan tuohon hoomoilasena ja äimän käkenä olemiseen..
kun yritän esittää mielestäni kohteliaan kysymyksen enkä mitenkään kyseenalaistaa toisen vakaumusta vaan pyttää selväkielistä vastausta niin vastaus on "saippuakauppias" eli luetpa miten päin tahansa vastaus on aina sama.
sitähän se on kun uskosta puhuu..ympyrää ympäri pyörien.jos mietit,nii mitä uskovaisella on sellaista mihin se voi tarttua..ei muuhun ku suhun ja sun mielipiteisiin.kun oma ajatus perustuu olettamukseen,sille pitää saada tukea.kuinka se tapahtuu?"tietämällä" sun ajatuksen.
Niin olen monesti ajatellut, että ainoo hyvä juttu uskonnossa(lue: aivopesussa) on se, että sillä saa hullut, huumeiset ja muut luuserit yhteiskunta kelvollisemmiksi. Tähän suuntaan uskontoa pitäisi viedä lisää ja vähentää kunnon ihmisten ahdistelu puolta.
Miksi ne jotka julistavat jumalan rakkaudesta ovat kuitenkin pahimpia tuomitsijoita?
Ethän sinä ole tekosi? Ne jotka rakastavat sinua, tuomitsevat ne tekosi jotka tuhoavat sinua. He vihaavat sinua tuhoavia asioita juuri siksi koska he rakastavat sinua. Ihmistä tulee rakastaa, ja vääryyttä(syntiä) vihata.
Niinpä....... Uskovaiset kun määrittelevät sen mikä on vääryyttä.
on kaikki se mikä tuhoaa sinua..
uskonnot määrittelevät mikä on ihmiselle tuohoavaa ja mikä ei. Tosiasia on kuitenkin että kaikkien kukkien ei anneta kukkia. Rikkaruohot syyllistetään ja niille käännetään selkä.
Kadulla kiihkomieliset tulevat saarnaamaan jo ulkomuodon perusteella. Ei todellakaan mitään normaalia touhua. Kyllä ne julmimmat ja karmeimmat tarinat tulevat näistä tietyistä piireistä.
Luekekaapa narsistisen ja psykopaatin persoonallisuuspiirteistä............................
Elikkä uudestaan: Vääryyttä on kaikki se mikä tuhoaa sinua. Se tarkoittaa juuri sitä mitä siinä lukee. Ilman mitään tulkintoja tai määrityksiä.
"Tosiasia on kuitenkin että kaikkien kukkien ei anneta kukkia.
Rikkaruohot syyllistetään ja niille käännetään selkä."
Tuossa on nyt joku ristiriita. Annetaanko kaikkien kukkien kukkia, vai käännetäänkö rikkaruohoille selkä? Kumpijompi? Eikö rikkaruohoille pidäkin kääntää selkä? Tai oikeastaan, ne pitää kiskoa juurineen maasta. Niinhän sinäkin teet. Eikö niin?
"Luekekaapa narsistisen ja psykopaatin persoonallisuuspiirteistä............................"
Opiskeluni ohessa olen lukenut. Opiskelen psykiatriaa. Olen huomannut että narsistinen ja psykopaattinen persoonallisuus on tyypillistä ateistille.
jos oikeen saivartelee niin ainahan jotain sanottavaa löytyy, vai mitä?
Psykiatria on tieteiden ala kuin uskontokin.
Tiedän vain sen että moni asia riippuu myös tulkitsijasta.
Pyysin vain lukemaan mainitsemista persoonallisuuksista. Sen minkä olen itse opiskellut psykiatriaa niin tiedän että näitä persoonallisuuksia löytyy kaikista asiansa puolestapuhujista jos nyt oikein saivarrellaan. Myös psykiatrian alan ihmisistä.
Joten nyt kiitti, riitti. Hupiahan tämä vain on;)
yleensä samanlaisen uskomuksen/vakaumuksen/ajattelu-asennemallin omaavat ihmiset viihtyvät yhdessä. Varsinkin kun(tässä tapauksessa) ateismiin liittyy jo sinällään aika itsekäs ja narsistinen arvomaailma.