Muutama päivä sitten osui silmiini uutistieto, jossa kerrottiin Saddam Husseinin jo hyväksyneen suunnitelman hänen maastapoistumiseen ennen liittouman hyökkäystä, mutta koolle kutsuttujen arabimaiden yksimielinen kanta oli, että siihen ratkaisuun ei turvauduta.
Harmi, kun en tarkemmin pannut muistiini uutisen lähdettä, mutta sattuisiko joku muu palstan lukija muistamaan tämän saman uutisen ja missä se oli?
Jos tuo tieto pitää paikkansa, sodan alkaminen selittyy kahdella tavalla:
-Arabimaat olivat varmoja, että Saddam "valiojoukkoineen" tulee nujertamaan liittouman armeijan ja nostamaan muslimien maineen kaiken maailman tietoisuuteen
-Arabimaat tiesivät jo ennakkoon, että Irakin joukot ovat vain eräänlaisia "paperitiikereitä", ja varman tappion häämöttäessä muut arabimaat pääsisivät näin eroon kiusalliseksi havaitusta Irakin diktaattorista
Kaikki me tiedämme, miten siinä lopultakin kävi.
Vaihtoehto kaksi toteutui, ja Saddamin diktatuuri hajosi N-liiton tavoin murusiksi...
Ei kaiketi kukaan tämän palstan lukijoistakaan kaipaa enää entistä Irakia -kuten ei entistä Neuvostoliittoakaan?
Harmi, kun en tarkemmin pannut muistiini uutisen lähdettä, mutta sattuisiko joku muu palstan lukija muistamaan tämän saman uutisen ja missä se oli?
Jos tuo tieto pitää paikkansa, sodan alkaminen selittyy kahdella tavalla:
-Arabimaat olivat varmoja, että Saddam "valiojoukkoineen" tulee nujertamaan liittouman armeijan ja nostamaan muslimien maineen kaiken maailman tietoisuuteen
-Arabimaat tiesivät jo ennakkoon, että Irakin joukot ovat vain eräänlaisia "paperitiikereitä", ja varman tappion häämöttäessä muut arabimaat pääsisivät näin eroon kiusalliseksi havaitusta Irakin diktaattorista
Kaikki me tiedämme, miten siinä lopultakin kävi.
Vaihtoehto kaksi toteutui, ja Saddamin diktatuuri hajosi N-liiton tavoin murusiksi...
Ei kaiketi kukaan tämän palstan lukijoistakaan kaipaa enää entistä Irakia -kuten ei entistä Neuvostoliittoakaan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Yksikään maa maailmassa ei ollut sitä mieltä, että Irak pärjää sodassa Usalle, sillä kaikki tietävät minkälainen avoin maasto Irakissa ja etenkin Bagdadin lähistöllä on. Irakin joukkojen komentajatkaan eivät uskoneet sodassa pärjäämiseen ja siksi valiojoukot eivät tapattaneet itseään turhaan, vaan osa heistä siirtyi tappamaan jenkkejä sodan jälkeen.
Irakissa on nyt toisenlainen diktauuri, joka ilmee öljytkin maasta ja kuppaa maata kaikin mahdollisin keinoin.
Muistan jotenkin saman uutisen, se taisi olla Hesarissa, mutta kun tapahtumat vyöryivä omaa tahtiaan se jäi "käsittelemättä".
Ei Saddami tietenkään mikään toivevävy ollut mihinkään arabimaahan, kuten ei Idi Aminkaan, mutta veri näyttää olevan vettä sakeampaa! Mene ja tiedä.
Vaihtoehto kakkonen on todennäköisempi koska USA:n tavoitteita oli kaksi: päätavoitteena energiavarojen kontrolliin saaminen ja sen peitetarinaksi Saddamin diktatuurin kitkeminen ja demokratian juurtaminen Irakin hiekkaan; kastelu ei ole ollut rittävää, kuten tiedoitusvälineistä olemme saaneet seurat!
Sen kummemmin Neukkulaa kaivaten, yhden hyvän puolen siinä näin jo NL:n olemassaollessa; se piti yllä sotilaallisen kilpailun ohella, myös talousjärjestelmien välistä sosiaalista kisaa, eli kummassa järjestelmässä kansalaiset ovat onnellisempia. Tämä kilpailu esti kapitalistisen talouden maita huonontamasta työväestön oloja ja jatkuvasti tehtiin parannuksia kohti hyvinvointivaltiota. Ja siinä onnistuttinkin, kukaan terveestiajatteleva ei enää kaivannut revoluutiota; kaikki työväestön tärkeimmät toiveet oli toteutettu! Mutta se oli kallis pieti pääomapiireille!
Nyt, kun neuvostoliittolaisten tuomaa kilpailua ei ole, kansainvälinen kapitalismi alkaa vähitellen purkaa demokraattisten yhteiskuntien rakenteita omaksi edukseen tietenkin! JÄLJET PELOTTAVAT!
Välillä olen epäillyt, että sinulla olisi jotakin tekemistä ironmikesien ym. kanssa, mutta kun jälleen kykenit aika asiapitoiseen ja maltilliseen keskusteluun, joudun vetämään epäilysteni ylle rastin, tosin tyytyväisin mielin.
En kuitenkaan ihan tältä istumalta usko, että hyvinvoinnin alasajo johtuisi vain N-liiton kilpailun puutteesta, koska globaalitalous olisi ilmeisesti tehnyt näitä kipeitä leikkauksia olisi N-liittoa tai ei.
Silti teoriasi on mielenkiintoinen ja pohtimisen arvoinen...
ei ole toteutunut,koska se on historiallisesti
absurdi.Arabien luonne ei syvimmältään ole soli-
daarinen,vaikka TV-kuvissa saa helposti kuvan
miesjoukosta,joka vannoo kostoa ja jossa miehet
taputtelevat ja syleilevät toisiaan.Arabimies on
oman heimonsa alistama yksilö,jonka on pakko
miellyttää ja hyväksyä heimon päätökset.Jos hän
ei tee sitä,hänet suljetaan ulos ryhmästä.
Ja kun heimoja on monia ja ylpeys on suuri niin
arabeilla on aina ollut vaikeus esimerkiksi
suurissa foorumeissa päästä yksimielisyyteen
jostain loppulauselmasta.Ja kun koulutus laahus-
taa tosi pahasti jälkijunassa ja naisille ei ole
annettu samanlaisia yksilönvapauksia kuin
Lännessä,se ei voi johtaa muuhun kuin sisäiseen
törmäykseen arabikulttuurissa ja katkeruuteen
ja syyllisten etsimiseen Länsimaista,joka niin
koulutuksessa,tekniikassa ja nuorten kannusta-
misessa on Arabimaita huikeasti edellä.
Miten Arabit sitten pääsevät kehityksessä eteen-
päin.Tunnustamalla rohkeasti virheet ja väärät
asenteet ja avaamalla mielen uusille rakentavil-
le ajatuksille,jotka ovat tarpeen yhteistyönä
eri kulttuurien kanssa.
"koolle kutsuttujen arabimaiden yksimielinen kanta oli, että siihen ratkaisuun ei turvauduta.
"
Outoa, sillä arabimaat eivät päättäneet hyökkäyksestä. Eivätkä hyökänneet.
Ranska ja Venäjä eivät tarjonneet liikeystävälleen Saddamille turvapaikkaa, oliko ystävä liian suuri riski. Olisi odottanut kyllä heiltä konkreettisia toimia sodan välttämiseksi, niin paljon kun siitä jaksoivat lässyttää.
jne. Aivan sama kuka sielä olisi ollut johtajana, paitsi tietysti jos olisi kunniattomasti antautunut.
"Suunnitelma osoittaa että nykyinen Bush nuoremman hallinto oli päättänyt jo ennen tämän virkaan astumista ottaa Persianlahden suoraan sotilaalliseen kontrolliinsa - riippumatta siitä olisiko Irakin johdossa Saddam Hussein vai joku muu. “Yhdysvallat on jo vuosikymmeniä pyrkinyt näyttelemään pysyvämpää roolia Persianlahden alueellisessa turvallisuudessa. Vaikka ratkaisematon konflikti Irakin kanssa tarjoaakin välittömän oikeutuksen tälle, tarve merkittävään Yhdysvaltain joukkojen läsnäoloon Persianlahdella ylittää kysymyksen Saddam Husseinin hallituksesta”. Asiakirjassa todetaan että “vaikka Saddam poistuisikin näyttämöltä” tukikohdat Saudi-Arabiassa ja Kuwaitissa jäisivät pysyviksi paikallisesta vastustuksesta huolimatta, koska “Iran saattaa hyvinkin osoittautua yhtä suureksi uhaksi USA:n eduille kuin Irak on ollut”"
http://www.anarkismi.net/kapis/33yhdysvallat.htm