Minäkin vihaan, mutta en ketään ihmistä; vaan vihaan kaikkea vääriä ja pahoja tekoja, joita ihminen tuo maailmaan, sydämensä kyllyydestä esille, joko tietoisesti tai ymmärrystä vailla olevana.
Mutta, miten voit vihata ihmistä?, koska jos ihminen muuttuisi, niin hän ei ikäänkuin olisikaan enää sama paha ihminen, vaikka hänen tekonsa olisi edelleen historiassa, vaan olisi kuin uusi. Tai näin on ainakin niiden suhteen, jotka ovat todellisia uskovia, Pyhästä Hengestä uudestisyntyneitä Jumalan lapsia.
Koska todelliset uskovat, eivät vääryyttä harjoita, eivätkä pahuutta kylvä; vaan ne, jotka näitä harjoittavat, ovat joko jumalattomia pakanoita, tai jumalattomia tapa-uskovia.
Jos siis vihaisit ihmisen pahaa tai väärää tekoa, niin se olisi ymmärrettävää; mutta koska vihaat ihmistä, etkä tekoa, niin olet itse langennut samaan paulaan. Vai oletko kenties vaeltanut niin, ettet ole koskaan rikosta tehnyt, ihmisten, etkä Jumalan lain mukaan?
En silti puolusta näitä vääryyden rakastajia, koska he tekevät kauhistuksia, totuuteen verhoutuen. Mutta ei ole asia, olla kostajina, koska kosto on Herran. Jos nuo ihmiset, eivät käänny pahoilta teiltään, niin Herra on kostava heille. Mutta jos sinä kostat, vaikka olet itsekin syntinen, niin silloin on kosto tuleva sinunkin päällesi, kun kirjat avataan.
Koska se mitä sinä kylvät, niin sitä sinä myös niität. Ja kun sinä kylvät vihaa ja verenhimoa, niin se on tuleva palkaksesi, koska et hyljännyt vääriä teitäsi, vaan rakastit niitä. Jos maksaa pahan pahalla, niin osoittautuu itse yhtä pahaksi; joten parempi on pyrkiä vaeltamaan niin, ettei kukaan voi syyttää. Ei Jumala, eikä ihmiset.
Näin sinun vihasi on oikeata, kun sinä vihaat pahuutta ja vääryyttä, mutta rakastat jokaista ihmistä, kuten itseäsi. Koska, jos sinä rakastat ihmistä, mutta vihaat syntiä, niin silloin et tee vääryyttä itse, vaikka vääryydentekijät sitä harjoittaisivat, vaan olisit vapaa, mutta he olisivat tuomion alla.
On siis viisasta, että sinä luovut väärästä vihasta, koska väärä viha tulee sinun päällesi, jos sinä sitä ruokit.
Maailma on ollut paha, jo sen perustamisesta lähtien, mutta mitä hyödyttää se, että ihminen murehtii ja vihaa asioita, jotka eivät katoa maailmasta, vaan jopa lisääntyvät pahuudessaan, mitä lähemmäs loppua aika etenee?
Ja sama asia on oleva sinun vihasi laita; koska jos sinä sitä ruokit, niin se vain pahenee ja pahenee, kunnes sinä teet rikoksen, rikollista vastaan, ja olet yhtäkuin rikollinen.
Kannattaa siis tehdä mielen ja sydämen muutos, ja antaa elämä sille, jolle se kuuluu; eli Herralle Jeesukselle, jolta sen olet saanut lahjaksi ja lainaksi.
Jeesus Kristus, kuoli ristillä ja nousi kolmen päivän jälkeen henkiin, jotta sinullakin olisi mahdollisuus päästä elämään; joka ei edes ole vielä alkanut, vaan alkaa vasta sitten, kun ihminen löytää taivasten valtakunnan; ja sinne ei pääse sisään kukaan syntinen, vaan ainoastaan ne, jotka ovat uskoneet evankeliumin ja tehneet parannuksen.
Sinne ei pääse pedofiilit, homot, huorintekijät, valehtelijat, Sanalle tottelemattomat (eli velhot), ei irstailijat, ei saastaiset, eikä kukaan vääryyden harjoittaja ja valheen rakastaja, eikä murhaajat, eikä myöskään ne jotka vihaavat lähimmäistään, koska taivasten valtakuntaan, pääsee vain ne, jotka tämän maailman pimeydestä haluavat päästä pois, valkeuteen, jossa elämä ja elämän Herra asustaa.
Mieti näitä, ja ajattele uudestaan kunpi on parempi: Se että vihaa ihmistä, vai se, että vihaa syntiä.
Rauhaa ja siunausta
Mutta, miten voit vihata ihmistä?, koska jos ihminen muuttuisi, niin hän ei ikäänkuin olisikaan enää sama paha ihminen, vaikka hänen tekonsa olisi edelleen historiassa, vaan olisi kuin uusi. Tai näin on ainakin niiden suhteen, jotka ovat todellisia uskovia, Pyhästä Hengestä uudestisyntyneitä Jumalan lapsia.
Koska todelliset uskovat, eivät vääryyttä harjoita, eivätkä pahuutta kylvä; vaan ne, jotka näitä harjoittavat, ovat joko jumalattomia pakanoita, tai jumalattomia tapa-uskovia.
Jos siis vihaisit ihmisen pahaa tai väärää tekoa, niin se olisi ymmärrettävää; mutta koska vihaat ihmistä, etkä tekoa, niin olet itse langennut samaan paulaan. Vai oletko kenties vaeltanut niin, ettet ole koskaan rikosta tehnyt, ihmisten, etkä Jumalan lain mukaan?
En silti puolusta näitä vääryyden rakastajia, koska he tekevät kauhistuksia, totuuteen verhoutuen. Mutta ei ole asia, olla kostajina, koska kosto on Herran. Jos nuo ihmiset, eivät käänny pahoilta teiltään, niin Herra on kostava heille. Mutta jos sinä kostat, vaikka olet itsekin syntinen, niin silloin on kosto tuleva sinunkin päällesi, kun kirjat avataan.
Koska se mitä sinä kylvät, niin sitä sinä myös niität. Ja kun sinä kylvät vihaa ja verenhimoa, niin se on tuleva palkaksesi, koska et hyljännyt vääriä teitäsi, vaan rakastit niitä. Jos maksaa pahan pahalla, niin osoittautuu itse yhtä pahaksi; joten parempi on pyrkiä vaeltamaan niin, ettei kukaan voi syyttää. Ei Jumala, eikä ihmiset.
Näin sinun vihasi on oikeata, kun sinä vihaat pahuutta ja vääryyttä, mutta rakastat jokaista ihmistä, kuten itseäsi. Koska, jos sinä rakastat ihmistä, mutta vihaat syntiä, niin silloin et tee vääryyttä itse, vaikka vääryydentekijät sitä harjoittaisivat, vaan olisit vapaa, mutta he olisivat tuomion alla.
On siis viisasta, että sinä luovut väärästä vihasta, koska väärä viha tulee sinun päällesi, jos sinä sitä ruokit.
Maailma on ollut paha, jo sen perustamisesta lähtien, mutta mitä hyödyttää se, että ihminen murehtii ja vihaa asioita, jotka eivät katoa maailmasta, vaan jopa lisääntyvät pahuudessaan, mitä lähemmäs loppua aika etenee?
Ja sama asia on oleva sinun vihasi laita; koska jos sinä sitä ruokit, niin se vain pahenee ja pahenee, kunnes sinä teet rikoksen, rikollista vastaan, ja olet yhtäkuin rikollinen.
Kannattaa siis tehdä mielen ja sydämen muutos, ja antaa elämä sille, jolle se kuuluu; eli Herralle Jeesukselle, jolta sen olet saanut lahjaksi ja lainaksi.
Jeesus Kristus, kuoli ristillä ja nousi kolmen päivän jälkeen henkiin, jotta sinullakin olisi mahdollisuus päästä elämään; joka ei edes ole vielä alkanut, vaan alkaa vasta sitten, kun ihminen löytää taivasten valtakunnan; ja sinne ei pääse sisään kukaan syntinen, vaan ainoastaan ne, jotka ovat uskoneet evankeliumin ja tehneet parannuksen.
Sinne ei pääse pedofiilit, homot, huorintekijät, valehtelijat, Sanalle tottelemattomat (eli velhot), ei irstailijat, ei saastaiset, eikä kukaan vääryyden harjoittaja ja valheen rakastaja, eikä murhaajat, eikä myöskään ne jotka vihaavat lähimmäistään, koska taivasten valtakuntaan, pääsee vain ne, jotka tämän maailman pimeydestä haluavat päästä pois, valkeuteen, jossa elämä ja elämän Herra asustaa.
Mieti näitä, ja ajattele uudestaan kunpi on parempi: Se että vihaa ihmistä, vai se, että vihaa syntiä.
Rauhaa ja siunausta
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiitos tero - tapio!
valtavan hyvä kirjoitus, kun just olin kokenut vihaa
ihmistä kohtaan ja luin tämän kirjoituksesi
niin tein heti parannusta ja pyysin vihan syntiä anteeksi. Ja ymmärrän etten vihaa sitä ihmistä,
vaan olen pettynyt tähän meidän tilanteeseen
ja kapinoin siksi Jumalaa vastaan.
Kapina on synti myös.
Haluan koko mieleni ja sydämen muutosta
etten takertuisi koko ajan ihmiseen
ja tuhoaisi itseäni ja häntä.
Kyllä. Meidän tulee tehdä juuri noin, kuten sinä olet tehnyt; eli jokainen tunne ja ajatus, joka ei ole Jumalasta, tulee hyljätä ja kavahtaa aina kun sellainen pyrkii sydämestä versomaan, ettei se tuota saastuttavaa hedelmää, joka turmelee sielun ja masentaa hengen.
Siunausta
Hyvä kirjoitus.
Niinpä, jos vihan kohdetta tarkastelee useammalta kantilta, niin yleensä hänestä alkaa löytämään inhimillisiä piirteitä. Sillä hetkellä kun on vihainen jollekin, niin helposti tuijottaa vain sitä asiaa ihmisessä johon on suuttunut. Kunpa tuolloin muistaisi rukoilla apua Jumalalta, koska Hän voi auttaa jokaisessa asiassa.
Vihastuminenhan itsessään ei ole syntiä; Jeesuskin vihastui, mutta vihassa eläminen on syntiä ja aiheuttaa herkästi katkeruutta josta on vaikea päästä eroon.
Luulen että tämä vihan syntikin on sellainen johon ei niin paljon kiinnitetä huomiota, koska jokainen yleensä joskus vihastuu ja sitä pidetään niin tavallisena. Viha voi helposti myös naamioitua johonkin toiseen tunteeseen, vaikkapa masennukseksi. Ellei ole tottunut erittelemään tunteitaan, niin tunteet voivat olla niin sekaisin, ettei ihminen aina ymmärrä miksi hän kokee minkäkinlaisia tunteita ja tällöin juuri voi se vihakin salakavalasti kätkeytyä aivan toisenlaisen tunteen alle.
Kuin on?
Koska sitä ei ole, ja vaikka olisikin, niin en sitä koskaan tekisi.
Se että henkilö toimii oikein tai väärin ei liity uskontoon mitenkään, ja toisaalta mikä tahansa uskonto riittää riippuen sen opetuksista.
Esimerkiksi elämänkokemus tai se että itse on joutunut olemaan liikaa altavastaajana ajattelemattomuudessa ajaa saman asian.
Vaikka joku kristitty kuvittelisi olevansa 'tosi hyvä' kun hän pidättäytyy väkivallasta, mutta toisaalta hyväksyy äärettömän väkivallan kuoleman jälkeen, ei se tarkoita että hän olisi yhtään sen parempi moraalisesti kuin pahin murhamies.
Vihaan pahaa sinänsä. Olen vihannut ihmistä hänen tekojensa vuoksi. Oikeudenmukaisuuden ja rakkauden dilemma. Armo ei ole oikeudenmukaisuutta. Oma vajavaisuus auttaa olemaan armollinen muita kohtaan. Tiedän mitä olen.
Ja sitten toiseen asiaan. Uskova ihminen on on yhtäaikaa iustus ja peccator. Pahaan taipuva ja syntiä tekevä myös vanhurskaana. Eikö tämä ole realsimia. Tutkikaa itseänne, syntisen rukouksen rukoilleet ja uudessa elämässä elävät, niin tiedätte että näin on todellisuudessa.