Moro!
Olen alkamassa rakentaa paritaloa (kivestä) tarkoituksena käyttää joko jämerää, jämäkkää, lammia, lujaa....tietäs vaan mitä näistä?
Tarkoituksena olis etsiä hinta laatu suhteeltaan paras vaihtiehto.
Laittakaa kommenttia niin hyvistä kuin huonoista kokemuksista.
paritalo
....
60
11785
Vastaukset
- varmaankin ihan hyviä
itellä siporex ja oli ainakin helppo työstää ja luultavasti helpoin omatoimirakentajalle.
- rappari ja tasoitemies sama...
kun tulee ajankohtaiseksi että tarvit tasoitemiestä ja rapparia ni voisin auttaa...
- riippuu ja roikkuu
kaikki on hyviä ja kauppaa tehdään enemmänkin mielikuvien pohjalta kuin tosi seikkojen perusteella.
Tuotteen mainonta kertoo paljon siitä kuka sitä ostaa.
Sipo sille joka haluaa homogeenisen talon, jossa kattokin on kivestä. Erityisen hyvä sille joka saa pahan ihottuman sanasta höyrynsulku.
Helppo liimata, helppo työstää, aika edullinen, halkeilee helposti kuivuessaan ja imee vettä muutoinkin raknetamisen aikana aivan tolkuttomasti. Ei sovi henkilölle, joka pelkää murtovarkaiden tulevan lusikalla karmipuolelta sisään. Ostaja noudattaa rakennusalan kultaista sääntöä = älä osta tai käytä mitää, joka on ollut markkinoilla alle 15 vuotta. Lämmöneristävyys ei ole kovin tärkeä. Myyjän vakuuttelu ilmavuotojen tärkeydestä riittää hyvin.
Lammi ja muut valuharkot sopii hepulle, joka pelkää taivaan putoavan niskaan ja haluaa siksi asua turvallisesti. Tälle kaverille massiivisuus on tärkeää. Yleisesti tämän ostaja on tehnyt päätöksensä käyttää ko harkkoja jo ennen kuin edes pyytää tarjouksia.
Rakenne on erityisen anteeksi antamaton ja kaiken laiset muutokset jälkeen päin ovat kovin vaivalloisia.
Kevytsoraharkot: Ostaja käyttään päätösen tekoon laskinta ja talous asiat ovat tärkeitä. Tod. näk. kyseessä on ekonomi / insinööri pariskunta. Käyttöaikaisia kustannuksiakin puidaan jo hankesuunnitteluvaiheessa pikkutarkasti. Hyvä lämmöneristys tulee tärkeys järjestyksen kärkisijoilla. Materiaali on kohtuullisen helppo työstää, tosin erään merkin harkot ovan lähes betonisen kovia, joten harkkosahan teriä kuluu hirvittävä läjä. Rakenteesta on pitkäaikaisia kokemuksia ja tälle annetaan arvoa päätöksen teko hetkellä.
Sitten viihdearvoa voit vielä hakea RTS tutkimuksesta. Sieltä selviää esim: mikä on laadukkain talomerkki. Näin siitä huolimatta, että talon laatu syntyy työmaalla, eikä harkkouristamossa. Sieltä löydät myös tietoia, mikä on halutuin talomerkki ja mikä ostetuin jne. Kaikki tutkimuksessa mainitut yritykset ovat voittajia jollain kyselyn alueella. Näitä on sitten hauska lukea kun sohva on sisällä uudessa kodissa.
Eli ota se harkko jonka mielikuva parhaiten sopii omaan identiteettisi. MOT.- candyman
loistava vastaus! ihan oikeasti.tämä asia on juuri näin miten kirjoitit. pystyisitkö vielä kommentoimaan kahirunkoista eristerapattua taloa. uskaltaako semmosta edes harkita uudeksikodiksi? se kun sattuu olemaan nyt kärjessä meidän valintalistalla. asiallisesta tiedosta kiitollinen.
- riippuu ja riippuu
candyman kirjoitti:
loistava vastaus! ihan oikeasti.tämä asia on juuri näin miten kirjoitit. pystyisitkö vielä kommentoimaan kahirunkoista eristerapattua taloa. uskaltaako semmosta edes harkita uudeksikodiksi? se kun sattuu olemaan nyt kärjessä meidän valintalistalla. asiallisesta tiedosta kiitollinen.
tuota tyyppiä ja sen ostajaa en käsitellyt koska siitä ei ole kokemusta. Mutta täystiilitalon, jossa voi olla kahirunko ja poltetusta tiilestä ulkokuori ja välissä vapaa valintainen määrä eristettä ja TUULETUSRAKO, joka edellämainituista puuttuu, rakentaja haluaa ikuisen rakenteen. Hän ei pelkää työtä ja on valmis käyttämään runsaasti aikaa talonsa rakentamiseen. Tätä kaveria lähinnä huvittaa harkkoista pilipalitaloja kasaavat "rakentajat".
Tyyppi on perinteitä kunnioittava, eikä mielellään anna arkkitehdille vapauksia vaan haluaa varmasti toimivaa ja ajatonta. Perhearvot ylittävät kaiken hapatuksen.
200 vuotta kestävä talo edustaa hänelle kertakäyttö kulttuuria.
Autona tällä kaverilla on usein Volvo 240. - Helpommalla
...analyysi tosiaan. Mikä se on se kevytsoraharkkomerkki, joka on kova työstää? Itse olen tekemässä näiden välillä valintaa.
- candyman
riippuu ja riippuu kirjoitti:
tuota tyyppiä ja sen ostajaa en käsitellyt koska siitä ei ole kokemusta. Mutta täystiilitalon, jossa voi olla kahirunko ja poltetusta tiilestä ulkokuori ja välissä vapaa valintainen määrä eristettä ja TUULETUSRAKO, joka edellämainituista puuttuu, rakentaja haluaa ikuisen rakenteen. Hän ei pelkää työtä ja on valmis käyttämään runsaasti aikaa talonsa rakentamiseen. Tätä kaveria lähinnä huvittaa harkkoista pilipalitaloja kasaavat "rakentajat".
Tyyppi on perinteitä kunnioittava, eikä mielellään anna arkkitehdille vapauksia vaan haluaa varmasti toimivaa ja ajatonta. Perhearvot ylittävät kaiken hapatuksen.
200 vuotta kestävä talo edustaa hänelle kertakäyttö kulttuuria.
Autona tällä kaverilla on usein Volvo 240.kiitos.oikeasti tämä mies ei halua tehdä paljon työtä, vaan nopeasti valmista.elikkä Maxit ( ent.optiroc ) on lanseerannut "uutuutena" elementtinä asiakkaan omien piirrustusten mukaan tälläistä kahirunkoista taloa.elementeissä kaikki lvis vedot valmiina. ja ikkunat paikallaan. mutta kun en saa mistään asiallista tietoa kahin kestävyydestä,lämpöarvoista,lämmönvarauskykyä,yms. help me!
- taas täällä
Helpommalla kirjoitti:
...analyysi tosiaan. Mikä se on se kevytsoraharkkomerkki, joka on kova työstää? Itse olen tekemässä näiden välillä valintaa.
Terve,
se muita kovempi on Jämäkkä (nykyisin Lujabetonin kevytsoraharkko). Se on kova työstää, mutta ei nyt aivan mahdoton. Toisaalta sen purituslujuus on 5MN/m2 muiden ollessa 3MN/m2. Asialla voi olla merkittystä suurten ikkunoiden sivuilla.
Kyllä tuokin harkkosahaa (kuten Hilti) tottelee, mutta ei yhtä herkästi kuin muut. Timantilla sitä sitten leikkaakin jo vaivattomasti. - raksaaja--sh
>Sipo sille joka haluaa homogeenisen talon, jossa kattokin on kivestä. Erityisen hyvä sille joka saa pahan ihottuman sanasta höyrynsulku.
Onko jossain kivitalossa höyrynsulku? Tietääkseni missään sellaista ei ole ellei sitä halua.
lammista
>Rakenne on erityisen anteeksi antamaton ja kaiken laiset muutokset jälkeen päin ovat kovin vaivalloisia.
Hmmm... Se on on luja jos sitä pitää jälkeenpäin rikkoa. Se on totta. Vaan onko kovin oleellista?
>Eli ota se harkko jonka mielikuva parhaiten sopii omaan identiteettisi. MOT.
;-) - että 98%
raksaaja--sh kirjoitti:
>Sipo sille joka haluaa homogeenisen talon, jossa kattokin on kivestä. Erityisen hyvä sille joka saa pahan ihottuman sanasta höyrynsulku.
Onko jossain kivitalossa höyrynsulku? Tietääkseni missään sellaista ei ole ellei sitä halua.
lammista
>Rakenne on erityisen anteeksi antamaton ja kaiken laiset muutokset jälkeen päin ovat kovin vaivalloisia.
Hmmm... Se on on luja jos sitä pitää jälkeenpäin rikkoa. Se on totta. Vaan onko kovin oleellista?
>Eli ota se harkko jonka mielikuva parhaiten sopii omaan identiteettisi. MOT.
;-)ei sipo taloista sisältää höyrysulun katossa. Lopuissa on jo ilmasulku tai ontelolaatat.
Se ahdistaa joitakin. Todennäköisesti kyseessä on humanisti.
Toiset taas fiilistelevät asuvansa todella masiivisessa talossa vaikka oikeasti seinässä on sisäkuoressa 62mm betonia. :)
Luultavasti tämä kaveri on tradenomi tai myynti insinööri. - raksaaja--sh
että 98% kirjoitti:
ei sipo taloista sisältää höyrysulun katossa. Lopuissa on jo ilmasulku tai ontelolaatat.
Se ahdistaa joitakin. Todennäköisesti kyseessä on humanisti.
Toiset taas fiilistelevät asuvansa todella masiivisessa talossa vaikka oikeasti seinässä on sisäkuoressa 62mm betonia. :)
Luultavasti tämä kaveri on tradenomi tai myynti insinööri.Jos siellon höyrynsulku (niinkuin mun mielestä kantsis ollakin) niin se on sinne haluttu eikä vahingossa laitettu.
62mm betonia sisäkuoressa painais helposti jo yli 35 tonnia, mutta kyseessä ei liene betoni vaan kevytbetoni? Sikäli validi pointi ettei tuo pelkästään järin paljon massiivisuutta tuo (toki ulkopinnan massakin vaikuttaa hieman äänettömyyteen ja lämpökäyttäytymiseenkin). - se oo
raksaaja--sh kirjoitti:
Jos siellon höyrynsulku (niinkuin mun mielestä kantsis ollakin) niin se on sinne haluttu eikä vahingossa laitettu.
62mm betonia sisäkuoressa painais helposti jo yli 35 tonnia, mutta kyseessä ei liene betoni vaan kevytbetoni? Sikäli validi pointi ettei tuo pelkästään järin paljon massiivisuutta tuo (toki ulkopinnan massakin vaikuttaa hieman äänettömyyteen ja lämpökäyttäytymiseenkin).betonki. 125l/8.33 kpl ja jaetaan tulos kahdella saadaan 62mm juotosbetonkia.
- raksaaja--sh
se oo kirjoitti:
betonki. 125l/8.33 kpl ja jaetaan tulos kahdella saadaan 62mm juotosbetonkia.
Vihjaamasi harkko painaa jo tyhjänä enemmän kuin muiden valmistajien harkot asennettuna.
Ihan milloin vaan voidaan mennä puntarille massiivisuudesta minkä tahansa puutalon kanssa. ;-)
Esim.mökki x:
3000 lämpöharkkoa 75000kg, sisäkuoressa 37500kg
45 000 L betonia seiniin 100 000kg, sisäkuoressa 50000kg
kantavaa väliseinäharkkoja 10000kg
kantavien seinien betonit 8000kg
kevyet väliseinät 12000kg
kevyiden väliseinien valut 2000kg
Jotaki unohtui varmaan ... mutta nyt alkaapi jo olla 120t kasassa tuota massiivisuutta...
Lisäksi muut normaalit betonivalut ja betoniosat, mut ei lasketa niitä kun net on melkein kaikissa taloissa... - oli humoristinen
raksaaja--sh kirjoitti:
Vihjaamasi harkko painaa jo tyhjänä enemmän kuin muiden valmistajien harkot asennettuna.
Ihan milloin vaan voidaan mennä puntarille massiivisuudesta minkä tahansa puutalon kanssa. ;-)
Esim.mökki x:
3000 lämpöharkkoa 75000kg, sisäkuoressa 37500kg
45 000 L betonia seiniin 100 000kg, sisäkuoressa 50000kg
kantavaa väliseinäharkkoja 10000kg
kantavien seinien betonit 8000kg
kevyet väliseinät 12000kg
kevyiden väliseinien valut 2000kg
Jotaki unohtui varmaan ... mutta nyt alkaapi jo olla 120t kasassa tuota massiivisuutta...
Lisäksi muut normaalit betonivalut ja betoniosat, mut ei lasketa niitä kun net on melkein kaikissa taloissa...säie, joten ei pilata sitä massapostauksella.
- hoh hoh hoh
just. Lisätään vielä luokkajakoon harkkoon rakastujat.
Tämän lajin erottaminen ko tuotteen myyntimiehestä on vaikeaa. Itseasiassa ero on lähinnä siinä, että tämä tekee työtä 24/7 periaatteella ja on vielä häpeämättömämpi kuin harkon myyjä.
Työkaverit ovat tuskastuneen kaverin raksajuttuihin jo ainakin vuosi sitten ja toivovat talon pikaista valmistumista.
Jokainen detalji on selitetty kaikille juurta jaksain. Aamukahvilla esitellään eilisen rakkulat ja fibat.
Projektin edetessä (hitaasti) luennot kuullaa kunkin osa-alueen laitteista tai materiaaleista. Ne ovat aina parhaat, vaikka tämä ei ketään kiinnostakaan.
Lopussa kiitos kuitenkin seisoo. Tämä vesseli joko alittaa budjettinsa tai sitten mennään yli niin, että tukka lähtee. -5% budjetista ei osuta, ei varmasti.
Ja vielä runko-rane luokka:
Tämä vesseli varaa muuttolaatikoita kun runko on pystyssä...sillä "ei noissa muissa hommissa enää kauaa mene". Vuoden päästä talo alkaa sitten olla nippa nappa muutto kunnossa. Nyt tämä heppu joka tähän asti keskittynyt lähinnä laskujen maksamiseen ilmaantuu työmaalle, sillä itse tekemällä voi säästää kymppitonneja. Budjetti on tässä vaiheessa rikottu 70k€:lla.
Luultavasti tämä kaveri on joku pikku pomo kaupallisessa tehtävässä.
- raksaaja--sh
Kyse ei oo Tampaxista vaan Lammista.
Siis Lammi on "Ei täydellinen mutta lähinnä sitä." mun mielestäni ja teknisistäkin syistä johtuen.
Rahallisesti väitän että se on kalleimmasta päästä.- kale
mitkä ovat nämä tekniset syyt, miten ne ilmenevät ja mitä hyötyä niistä on asumisen kannalta?
Kiitos vastauksesta. - tarkentaisit?
miten lammi on teknisistä syistä???? lähinnä täydellistä??
sorry, mutta toi on kyllä aikas paksua potaskaa! tokihan lammistakin hyvä talon saa, kuten monesta muustakin mutta mitään ylimaallista siinä ei ole mihnkään muuhun verrattuna. lähinnä se on huomattavasti suuritöisempi ja totta, huomattavasti kalliimpi.
jos ainoa pointti on se, että kuraa kaadetaan niihin ylihinnoteltuihin valumuotteihin, niin voivoi! itselläni alkaa projekti keväällä ja se ei tule olemaan lammi, monestakin seikasta johtuen, tarjouksen pyysin heiltä ja paljon olen järjestelmään tutustunut. siksipä en siihen päädy!
onhan monen mielestä neuvostoliitto unelmavaltio ja stalin unelmavaltiomies! - ....
tarkentaisit? kirjoitti:
miten lammi on teknisistä syistä???? lähinnä täydellistä??
sorry, mutta toi on kyllä aikas paksua potaskaa! tokihan lammistakin hyvä talon saa, kuten monesta muustakin mutta mitään ylimaallista siinä ei ole mihnkään muuhun verrattuna. lähinnä se on huomattavasti suuritöisempi ja totta, huomattavasti kalliimpi.
jos ainoa pointti on se, että kuraa kaadetaan niihin ylihinnoteltuihin valumuotteihin, niin voivoi! itselläni alkaa projekti keväällä ja se ei tule olemaan lammi, monestakin seikasta johtuen, tarjouksen pyysin heiltä ja paljon olen järjestelmään tutustunut. siksipä en siihen päädy!
onhan monen mielestä neuvostoliitto unelmavaltio ja stalin unelmavaltiomies!kiitos vastauksista taitaa kaikki jotenkin rakentamista liipata.
Mutta toinen asia on se että olen kysellyt eri valmistajilta heidän hintoja yms.
Hinnat heittää mut kuiteskikin aika lähellä.Kaikki kehuvat tuotteitaan parhaiksi..tietysti näinhän se on.
Haluisin kuulla miksi juuri sinä kivitalon rakentaja päädyit tiettyyn valmistajaan yms.
kiitti edelleen. - oli...
.... kirjoitti:
kiitos vastauksista taitaa kaikki jotenkin rakentamista liipata.
Mutta toinen asia on se että olen kysellyt eri valmistajilta heidän hintoja yms.
Hinnat heittää mut kuiteskikin aika lähellä.Kaikki kehuvat tuotteitaan parhaiksi..tietysti näinhän se on.
Haluisin kuulla miksi juuri sinä kivitalon rakentaja päädyit tiettyyn valmistajaan yms.
kiitti edelleen.kallein ja mikä halvin??
- raksaaja
kale kirjoitti:
mitkä ovat nämä tekniset syyt, miten ne ilmenevät ja mitä hyötyä niistä on asumisen kannalta?
Kiitos vastauksesta.a>mitkä ovat nämä tekniset syyt,
b>miten ne ilmenevät
c>mitä hyötyä niistä on asumisen kannalta?
Ison A:n kohdalla on mielestäni merkittävämmät tekniset syyt.
Pikku a:n kohdalla on "nice to have" juttuja perfektionistille, niistä normaalitallaaja tuskin vähät välittää...
A-Yksinkertainen saumaton rakenne, samaa tavaraa anturasta lähtien, sokkeli, maanpaineseinät, kellari, asuinkerrokset, päätykolmiot.
b- työvirheiden mahdollisuus pienenee, ei ole riskialttiita rajapintoja, erikoispalkkiharkkoja, kylmäsiltoja, ramloja, yms.
c- turvallinen asua ja investoida, antaa joustoa maanpinnan asemointiin ja ulkomuotoon
A-Paras/lujin lämpöharkko maanpaineseiniin
b- työvirheiden ja -vahinkojen mahdollisuus pienenee
c- turvallinen investoida
A- Profiiliteräs ylityksiin ja palkkeihin
b- yksinkertaistaa rakentamisen
c- ei juuri mitään, valuharkot ois vain ihan pertsiistä jos sitä ei ois
A-Rakenteen lujuus
b- kiinnityksen yksinkertaisia, vähän elämistä, ei tarvita vahvikkeita
c- turvallinen asua ja investoida, helppohoitoinen, helpot kiinnitykset
A-rakenteen paino, massa, massiivisuus
b- paljon lämpöä (myös viileyttä) sitovaa materiaalia (lämpö on atomivärähtelyä, atomit painavat)
c- miellyttävä asua, taloudellinen, turvallinen sähkökatkoksenkin aikana, ääntä vaimentava
a-hyvä U-arvo
b- jos ei markkinoiden paras niin ei huonoinkaan, helppo rakentaa "Motivoittaja" tasoinen matalaenergiatalo
c- taloudellisuus
a-lämpötiivis & ilmatiivis, jopa ilman rappauspinnoitteita
b- kaksi täysin tiiviiksi valettua betonikuorta huonetilojen ympärillä
c- turvallinen ja taloudellinen jo rakennusvaiheessa
a-erillinen lämmöneriste, paljon lämmintä massaa sen sisäpuolella
b- huoneenläpöinen massa pystyy vastaanottamaan ja luovuttamaan vesihöyryä huoneilmasta kts myös edellinen
c- miellyttävä asua
a-vesihöyryä (hieman) läpäisevä rakenne
b- ei höyrynsulkua seinissä (ei katossakaan ellei jostain syystä niin halua)
c- pääsee kuivumaan vesivahingon ja talven jälkeen
a-Vettymätön eriste
b- ei kärsi rakentamisaikaisesta kosteudesta eikä kastepisteestä (joka löytyy oulun alueella kaikista hengittävistä seinistä)
c- turvallinen asua ja investoida, taloudellinen koko eliniän
a-vaaksuuntainen kapillaarikatko
b- viistosade, tulva, sulamisvedet yms ei pääse kostuttamaan eristettä ja tai sisärunkoa
c- turvallinen asua ja investoida, viistosateella pienemmät energiakulut kuin ois ilman kapill.katk.
a-ei niin kova kapillaarinen imu kuin kevytsoraharkoissa
b- alapohjan mahdollinen kosteus ei imeydy niin nopeasti ylöspäin
c- turvallinen asua ja investoida
a-tiivis materiaali
b- läpäisee kaasuja heikosti, esim Radon, hajut kellarin autotallista
c- turvallinen asua ja investoida
a-systeemit saa betonin sisään
b- sähköt, keskuspölynimuri, viemärit, vedet, anturit, ukkosenjohdattimet, ei roilotusta
c- eipä kummoista asumishyötyä, mutta ehkä hiljaisuus, turvallisuus
a-ei tarttenut tehdä laastia runkoa tehtäessä
a-oulussa viksu myyjä ... ja taas rovikat tilille ... no ei sentäs
jne...
Huonoa sitten siis kalleus, logistiikan järjestely helv.vaikeaa kun pitäis olla LVIS miehet passissa runkovaiheessakin, matskunraskaus (jos heikko maapohja), muutokset (jos huonosti suunniteltu tai rakennusvirhe), betonisokkeli johtaa kylmää anturaan, valujen stressaavuus, valujen vaativuus, rungon talvirakentaminen miltei mahdotonta, harkkoa ei raksalla voi sahata poikki/muotoonsa helposti käsisahalla, lammipakettien kattavuus on kuulemma huonontunut, uutuus, outous...
Eikä betonikaan ole maailman paras matsku ihan kaikkeen... esim. saunan lauteet ja talon sisäportaat. ;-)
Täysin makuasia onko Lammi hintansa väärti. Ja makuasioista ei voi muuta kuin kiistellä. - raksaaja
tarkentaisit? kirjoitti:
miten lammi on teknisistä syistä???? lähinnä täydellistä??
sorry, mutta toi on kyllä aikas paksua potaskaa! tokihan lammistakin hyvä talon saa, kuten monesta muustakin mutta mitään ylimaallista siinä ei ole mihnkään muuhun verrattuna. lähinnä se on huomattavasti suuritöisempi ja totta, huomattavasti kalliimpi.
jos ainoa pointti on se, että kuraa kaadetaan niihin ylihinnoteltuihin valumuotteihin, niin voivoi! itselläni alkaa projekti keväällä ja se ei tule olemaan lammi, monestakin seikasta johtuen, tarjouksen pyysin heiltä ja paljon olen järjestelmään tutustunut. siksipä en siihen päädy!
onhan monen mielestä neuvostoliitto unelmavaltio ja stalin unelmavaltiomies!Missään kivitalossa ei ole mitään "ylimaallista".
Mun top ten:
1: Lammi
2: Papana
3: Betonielementti
Myös tiilitalot, sipotalot ja palikat lienee ok mutta painotan itse ominaisuuksia jotka eivät helpolla käy yhteen niiden kanssa... - pika kommentti
raksaaja kirjoitti:
a>mitkä ovat nämä tekniset syyt,
b>miten ne ilmenevät
c>mitä hyötyä niistä on asumisen kannalta?
Ison A:n kohdalla on mielestäni merkittävämmät tekniset syyt.
Pikku a:n kohdalla on "nice to have" juttuja perfektionistille, niistä normaalitallaaja tuskin vähät välittää...
A-Yksinkertainen saumaton rakenne, samaa tavaraa anturasta lähtien, sokkeli, maanpaineseinät, kellari, asuinkerrokset, päätykolmiot.
b- työvirheiden mahdollisuus pienenee, ei ole riskialttiita rajapintoja, erikoispalkkiharkkoja, kylmäsiltoja, ramloja, yms.
c- turvallinen asua ja investoida, antaa joustoa maanpinnan asemointiin ja ulkomuotoon
A-Paras/lujin lämpöharkko maanpaineseiniin
b- työvirheiden ja -vahinkojen mahdollisuus pienenee
c- turvallinen investoida
A- Profiiliteräs ylityksiin ja palkkeihin
b- yksinkertaistaa rakentamisen
c- ei juuri mitään, valuharkot ois vain ihan pertsiistä jos sitä ei ois
A-Rakenteen lujuus
b- kiinnityksen yksinkertaisia, vähän elämistä, ei tarvita vahvikkeita
c- turvallinen asua ja investoida, helppohoitoinen, helpot kiinnitykset
A-rakenteen paino, massa, massiivisuus
b- paljon lämpöä (myös viileyttä) sitovaa materiaalia (lämpö on atomivärähtelyä, atomit painavat)
c- miellyttävä asua, taloudellinen, turvallinen sähkökatkoksenkin aikana, ääntä vaimentava
a-hyvä U-arvo
b- jos ei markkinoiden paras niin ei huonoinkaan, helppo rakentaa "Motivoittaja" tasoinen matalaenergiatalo
c- taloudellisuus
a-lämpötiivis & ilmatiivis, jopa ilman rappauspinnoitteita
b- kaksi täysin tiiviiksi valettua betonikuorta huonetilojen ympärillä
c- turvallinen ja taloudellinen jo rakennusvaiheessa
a-erillinen lämmöneriste, paljon lämmintä massaa sen sisäpuolella
b- huoneenläpöinen massa pystyy vastaanottamaan ja luovuttamaan vesihöyryä huoneilmasta kts myös edellinen
c- miellyttävä asua
a-vesihöyryä (hieman) läpäisevä rakenne
b- ei höyrynsulkua seinissä (ei katossakaan ellei jostain syystä niin halua)
c- pääsee kuivumaan vesivahingon ja talven jälkeen
a-Vettymätön eriste
b- ei kärsi rakentamisaikaisesta kosteudesta eikä kastepisteestä (joka löytyy oulun alueella kaikista hengittävistä seinistä)
c- turvallinen asua ja investoida, taloudellinen koko eliniän
a-vaaksuuntainen kapillaarikatko
b- viistosade, tulva, sulamisvedet yms ei pääse kostuttamaan eristettä ja tai sisärunkoa
c- turvallinen asua ja investoida, viistosateella pienemmät energiakulut kuin ois ilman kapill.katk.
a-ei niin kova kapillaarinen imu kuin kevytsoraharkoissa
b- alapohjan mahdollinen kosteus ei imeydy niin nopeasti ylöspäin
c- turvallinen asua ja investoida
a-tiivis materiaali
b- läpäisee kaasuja heikosti, esim Radon, hajut kellarin autotallista
c- turvallinen asua ja investoida
a-systeemit saa betonin sisään
b- sähköt, keskuspölynimuri, viemärit, vedet, anturit, ukkosenjohdattimet, ei roilotusta
c- eipä kummoista asumishyötyä, mutta ehkä hiljaisuus, turvallisuus
a-ei tarttenut tehdä laastia runkoa tehtäessä
a-oulussa viksu myyjä ... ja taas rovikat tilille ... no ei sentäs
jne...
Huonoa sitten siis kalleus, logistiikan järjestely helv.vaikeaa kun pitäis olla LVIS miehet passissa runkovaiheessakin, matskunraskaus (jos heikko maapohja), muutokset (jos huonosti suunniteltu tai rakennusvirhe), betonisokkeli johtaa kylmää anturaan, valujen stressaavuus, valujen vaativuus, rungon talvirakentaminen miltei mahdotonta, harkkoa ei raksalla voi sahata poikki/muotoonsa helposti käsisahalla, lammipakettien kattavuus on kuulemma huonontunut, uutuus, outous...
Eikä betonikaan ole maailman paras matsku ihan kaikkeen... esim. saunan lauteet ja talon sisäportaat. ;-)
Täysin makuasia onko Lammi hintansa väärti. Ja makuasioista ei voi muuta kuin kiistellä.K: = lisätty kommentti
A-Yksinkertainen saumaton rakenne, samaa tavaraa anturasta lähtien, sokkeli, maanpaineseinät, kellari, asuinkerrokset, päätykolmiot.
K: kellari/maanpainen rakenteena tuo ei ole puhdas opppinen, koska lämmöneriste ei ole rakenteen ulkopuolella.
Ja päätykolmioiden tekeminen valuharkoista on ikävää hommaa. Sipo on tässä kohtaa mieluisin.
b- työvirheiden mahdollisuus pienenee, ei ole riskialttiita rajapintoja, erikoispalkkiharkkoja, kylmäsiltoja, ramloja, yms.
K: missään uudemmassa harkossa ei ole kylmäsiltoja. Paitsi jos haluataan saivarrella. Rampla esim: vaikuttaa eristävyyteen alle promillen. Lammi on sipon jälkeen huonoimmin eristetty harkko.
c- turvallinen asua ja investoida, antaa joustoa maanpinnan asemointiin ja ulkomuotoon.
K: Totta Sipossa on hyvin rajallinen pelivara, kevytsoran kanssa voi pelata puolen metrin toleransseilla eli metrin sisään on osuttava, vaikka ei sekään niin tarkkaa ole.
A-Paras/lujin lämpöharkko maanpaineseiniin
b- työvirheiden ja -vahinkojen mahdollisuus pienenee
c- turvallinen investoida
K: eikös tämä ole jo toistoa. Mahdolliset ongelmat eristeen väärästä sijainnista saadan lukea alan lehdistä ensi vuosikymmenellä ja siitä eteen päin.
A- Profiiliteräs ylityksiin ja palkkeihin
K: Vielä yksinkertaisempaa on käyttää joidenkin muiden harkkojen mukana tulevia valmiita palkkeja, jota vain nostetaan paikoilleen.
A-Rakenteen lujuus
b- kiinnityksen yksinkertaisia, vähän elämistä,
K: ?? kyseenalainen etu. Useimmat kiinnitykset tehdään kuiten aika pienille kuormille, joten esim: sinkityn naulan lyöminen verrattuna proppaamisen on helpompaa. Yleensäkin kiinnitäminen kaikkiin harkkoihin on helppoa. Valitse vain ko materiaalille tarkoitetun kiinnikkeen. Fisherin taulukko löytyy jokaisesta rautakaupasta.
A-rakenteen paino, massa, massiivisuus
K: Tämä ominaisuus on kaikissa kiviainesrunkoisissa taloissa paitsi eps harkolla tehdyissä. Käytännössä harkkojen välillä ei ole mitään eroa tässä suhteessa.
a-hyvä U-arvo
K: riittävä vaikka onkin huonohko.
b- jos ei markkinoiden paras niin ei huonoinkaan, helppo rakentaa "Motivoittaja" tasoinen matalaenergiatalo
K: motivoittaja talot parin kolmen vuoden takaa, siis ajalta jolloin tuo "kisa" järjestettiin, eivät enää täytä matalaenergia kriteereitä vaan minimi vaatimukset tai hieman parempi.
c- taloudellisuus
K. Taloudellisuus ei sovi kivitalorakentamiseen. Taloudellinen on yleesä puutalo.
a-lämpötiivis & ilmatiivis, jopa ilman rappauspinnoitteita
K: kaikki harkkotalot on tapana pinnoittaa.
Rakentamisaikainen energian kulutus johtuu yleensä pääosin ilmavuodoista. Sipossa tulee lisäksi kuivatuksen vaatima energia. Samoin valettu betoni ottaa oman osansa kuivaakseen.
a-vesihöyryä (hieman) läpäisevä rakenne
b- ei höyrynsulkua seinissä (ei katossakaan ellei jostain syystä niin halua)
c- pääsee kuivumaan vesivahingon ja talven jälkeen
k: niinhän ne kaikki harkot. Yleensä ne kuitenkin maalataan tiiviillä maalilla, joten tuo hegittävyys menee siinä. Hengittävyys on muutoinkin täysin turha ominaisuus.
a-Vettymätön eriste
b- ei kärsi rakentamisaikaisesta kosteudesta eikä kastepisteestä (joka löytyy oulun alueella kaikista hengittävistä seinistä)
c- turvallinen asua ja investoida, taloudellinen koko eliniän
K: aivan kuten kaikki muutkin eristeharkot. Sipossakaan tuo ei tunnetusti ole aiheuttanut ongelmia.
a-vaaksuuntainen kapillaarikatko
b- viistosade, tulva, sulamisvedet yms ei pääse kostuttamaan eristettä ja tai sisärunkoa
c- turvallinen asua ja investoida, viistosateella pienemmät energiakulut kuin ois ilman kapill.katk.
K: Kun talo rapataan käytetään rappauksessa aina = AINA sellaisia materiaaleja, joilla on sopivat ns. modulit. Yksi ominaisuus joka tulee mukana on kaatovesisuoja. Tuo on mukana direktiveissäkin.
Paljon tärkeämpää on kuitenkin se että jos materiaali syystä tai toisesta pääsee kastumaan se n tulee kuivua nopeasti. Se tulee myös olla riittävän huokoista, että se ei ala pakkasrapautumaan 10-15, ehkä 20 vuoden kuluttua. Tällä kohtaa kevytsora ja tiili ovat omaa luokkansa ja kevytsora paras. Sipo imee herkästi vettä itseesä joten vahinko tapauksissa sen kuivattaminen on hidasta. Betoni ei ime niin paljoa, mutta on hidas kuivumaan.
a-ei niin kova kapillaarinen imu kuin kevytsoraharkoissa
b- alapohjan mahdollinen kosteus ei imeydy niin nopeasti ylöspäin
c- turvallinen asua ja investoida
K: Kapilalaari katkon tulee sijaita talon anturoiden alla. Vajovedet tulee ohjata pois rakenteista ja estää niiden pääsy rakenteisiin.
Eli tuoslla ei ole merkitystä rakentamisen kanssa.
Kaikkin harkkoihin tulee kuitekin tehdä radontekninen suunnittelu. Maanvaraisella laatalla tämä toteutetaan bitumihuovalla. Kevysoran kanssa se laitetaan muurausvaiheessa harkkojen rajoon. Valuharkoissa taas se liimataan seinään.
a-tiivis materiaali
b- läpäisee kaasuja heikosti, esim Radon, hajut kellarin autotallista
K: Harvoja materiaaleja joista aiheutuu radon kuormitus. Valuharkkotalossa sallitusta radon kuormasta 40% tulee jo seinistä. EI aina mutta laskennassa on kuitenkin käytettävä tuota.
a-systeemit saa betonin sisään
b- sähköt, keskuspölynimuri, viemärit, vedet, anturit, ukkosenjohdattimet, ei roilotusta
c- eipä kummoista asumishyötyä, mutta ehkä hiljaisuus, turvallisuus
K: hieman kyseenalainen etu. Meillä oli jäänyt kaksi pistorasiaa ja kytkintä pois valusta. Se oli kiva päivä askare lisätä ne.
a-ei tarttenut tehdä laastia runkoa tehtäessä.
K: maku asia. Toisaalta niiden kiilojen kanssa harkkojen asettelu oli aika hidasta ja kulmaharkot oli kaikki kiilattava. Kuulemma tehdään tarkoituksella hieman matalemmiksi.
a-oulussa viksu myyjä ... ja taas rovikat tilille ... no ei sentäs
K: Ei ollut myyjässä valittamista täälä etelässäkään.
jne...
Huonoa sitten siis kalleus, logistiikan järjestely helv.vaikeaa kun pitäis olla LVIS miehet passissa runkovaiheessakin, matskunraskaus (jos heikko maapohja), muutokset (jos huonosti suunniteltu tai rakennusvirhe), betonisokkeli johtaa kylmää anturaan, valujen stressaavuus, valujen vaativuus, rungon talvirakentaminen miltei mahdotonta, harkkoa ei raksalla voi sahata poikki/muotoonsa helposti käsisahalla, lammipakettien kattavuus on kuulemma huonontunut, uutuus, outous...
Eikä betonikaan ole maailman paras matsku ihan kaikkeen... esim. saunan lauteet ja talon sisäportaat. ;-)
K: jahhas olin aika negatiivinen, joten positiivisia seikkoja. Pienten aukkojen kohdalla nuo ylitysteräkset ovat käteviä. Isojen kohdallla tulee muottihommia.
Harkkoja tuli työmaalle sujuvasti. Yksin tämän latominen on kätevämpää kuin muuraaminen. Jos on kaksi tai enemmän tekijöitä muuraaminen on kokonaisuutena nopeampaa. Kellarin seiniä ei tarvitse slammata ulkopuolelta. Siinä säästää 200m2:n talossa muutaman tunnin töitä vaikka siivoukseen. - jonkun..
pika kommentti kirjoitti:
K: = lisätty kommentti
A-Yksinkertainen saumaton rakenne, samaa tavaraa anturasta lähtien, sokkeli, maanpaineseinät, kellari, asuinkerrokset, päätykolmiot.
K: kellari/maanpainen rakenteena tuo ei ole puhdas opppinen, koska lämmöneriste ei ole rakenteen ulkopuolella.
Ja päätykolmioiden tekeminen valuharkoista on ikävää hommaa. Sipo on tässä kohtaa mieluisin.
b- työvirheiden mahdollisuus pienenee, ei ole riskialttiita rajapintoja, erikoispalkkiharkkoja, kylmäsiltoja, ramloja, yms.
K: missään uudemmassa harkossa ei ole kylmäsiltoja. Paitsi jos haluataan saivarrella. Rampla esim: vaikuttaa eristävyyteen alle promillen. Lammi on sipon jälkeen huonoimmin eristetty harkko.
c- turvallinen asua ja investoida, antaa joustoa maanpinnan asemointiin ja ulkomuotoon.
K: Totta Sipossa on hyvin rajallinen pelivara, kevytsoran kanssa voi pelata puolen metrin toleransseilla eli metrin sisään on osuttava, vaikka ei sekään niin tarkkaa ole.
A-Paras/lujin lämpöharkko maanpaineseiniin
b- työvirheiden ja -vahinkojen mahdollisuus pienenee
c- turvallinen investoida
K: eikös tämä ole jo toistoa. Mahdolliset ongelmat eristeen väärästä sijainnista saadan lukea alan lehdistä ensi vuosikymmenellä ja siitä eteen päin.
A- Profiiliteräs ylityksiin ja palkkeihin
K: Vielä yksinkertaisempaa on käyttää joidenkin muiden harkkojen mukana tulevia valmiita palkkeja, jota vain nostetaan paikoilleen.
A-Rakenteen lujuus
b- kiinnityksen yksinkertaisia, vähän elämistä,
K: ?? kyseenalainen etu. Useimmat kiinnitykset tehdään kuiten aika pienille kuormille, joten esim: sinkityn naulan lyöminen verrattuna proppaamisen on helpompaa. Yleensäkin kiinnitäminen kaikkiin harkkoihin on helppoa. Valitse vain ko materiaalille tarkoitetun kiinnikkeen. Fisherin taulukko löytyy jokaisesta rautakaupasta.
A-rakenteen paino, massa, massiivisuus
K: Tämä ominaisuus on kaikissa kiviainesrunkoisissa taloissa paitsi eps harkolla tehdyissä. Käytännössä harkkojen välillä ei ole mitään eroa tässä suhteessa.
a-hyvä U-arvo
K: riittävä vaikka onkin huonohko.
b- jos ei markkinoiden paras niin ei huonoinkaan, helppo rakentaa "Motivoittaja" tasoinen matalaenergiatalo
K: motivoittaja talot parin kolmen vuoden takaa, siis ajalta jolloin tuo "kisa" järjestettiin, eivät enää täytä matalaenergia kriteereitä vaan minimi vaatimukset tai hieman parempi.
c- taloudellisuus
K. Taloudellisuus ei sovi kivitalorakentamiseen. Taloudellinen on yleesä puutalo.
a-lämpötiivis & ilmatiivis, jopa ilman rappauspinnoitteita
K: kaikki harkkotalot on tapana pinnoittaa.
Rakentamisaikainen energian kulutus johtuu yleensä pääosin ilmavuodoista. Sipossa tulee lisäksi kuivatuksen vaatima energia. Samoin valettu betoni ottaa oman osansa kuivaakseen.
a-vesihöyryä (hieman) läpäisevä rakenne
b- ei höyrynsulkua seinissä (ei katossakaan ellei jostain syystä niin halua)
c- pääsee kuivumaan vesivahingon ja talven jälkeen
k: niinhän ne kaikki harkot. Yleensä ne kuitenkin maalataan tiiviillä maalilla, joten tuo hegittävyys menee siinä. Hengittävyys on muutoinkin täysin turha ominaisuus.
a-Vettymätön eriste
b- ei kärsi rakentamisaikaisesta kosteudesta eikä kastepisteestä (joka löytyy oulun alueella kaikista hengittävistä seinistä)
c- turvallinen asua ja investoida, taloudellinen koko eliniän
K: aivan kuten kaikki muutkin eristeharkot. Sipossakaan tuo ei tunnetusti ole aiheuttanut ongelmia.
a-vaaksuuntainen kapillaarikatko
b- viistosade, tulva, sulamisvedet yms ei pääse kostuttamaan eristettä ja tai sisärunkoa
c- turvallinen asua ja investoida, viistosateella pienemmät energiakulut kuin ois ilman kapill.katk.
K: Kun talo rapataan käytetään rappauksessa aina = AINA sellaisia materiaaleja, joilla on sopivat ns. modulit. Yksi ominaisuus joka tulee mukana on kaatovesisuoja. Tuo on mukana direktiveissäkin.
Paljon tärkeämpää on kuitenkin se että jos materiaali syystä tai toisesta pääsee kastumaan se n tulee kuivua nopeasti. Se tulee myös olla riittävän huokoista, että se ei ala pakkasrapautumaan 10-15, ehkä 20 vuoden kuluttua. Tällä kohtaa kevytsora ja tiili ovat omaa luokkansa ja kevytsora paras. Sipo imee herkästi vettä itseesä joten vahinko tapauksissa sen kuivattaminen on hidasta. Betoni ei ime niin paljoa, mutta on hidas kuivumaan.
a-ei niin kova kapillaarinen imu kuin kevytsoraharkoissa
b- alapohjan mahdollinen kosteus ei imeydy niin nopeasti ylöspäin
c- turvallinen asua ja investoida
K: Kapilalaari katkon tulee sijaita talon anturoiden alla. Vajovedet tulee ohjata pois rakenteista ja estää niiden pääsy rakenteisiin.
Eli tuoslla ei ole merkitystä rakentamisen kanssa.
Kaikkin harkkoihin tulee kuitekin tehdä radontekninen suunnittelu. Maanvaraisella laatalla tämä toteutetaan bitumihuovalla. Kevysoran kanssa se laitetaan muurausvaiheessa harkkojen rajoon. Valuharkoissa taas se liimataan seinään.
a-tiivis materiaali
b- läpäisee kaasuja heikosti, esim Radon, hajut kellarin autotallista
K: Harvoja materiaaleja joista aiheutuu radon kuormitus. Valuharkkotalossa sallitusta radon kuormasta 40% tulee jo seinistä. EI aina mutta laskennassa on kuitenkin käytettävä tuota.
a-systeemit saa betonin sisään
b- sähköt, keskuspölynimuri, viemärit, vedet, anturit, ukkosenjohdattimet, ei roilotusta
c- eipä kummoista asumishyötyä, mutta ehkä hiljaisuus, turvallisuus
K: hieman kyseenalainen etu. Meillä oli jäänyt kaksi pistorasiaa ja kytkintä pois valusta. Se oli kiva päivä askare lisätä ne.
a-ei tarttenut tehdä laastia runkoa tehtäessä.
K: maku asia. Toisaalta niiden kiilojen kanssa harkkojen asettelu oli aika hidasta ja kulmaharkot oli kaikki kiilattava. Kuulemma tehdään tarkoituksella hieman matalemmiksi.
a-oulussa viksu myyjä ... ja taas rovikat tilille ... no ei sentäs
K: Ei ollut myyjässä valittamista täälä etelässäkään.
jne...
Huonoa sitten siis kalleus, logistiikan järjestely helv.vaikeaa kun pitäis olla LVIS miehet passissa runkovaiheessakin, matskunraskaus (jos heikko maapohja), muutokset (jos huonosti suunniteltu tai rakennusvirhe), betonisokkeli johtaa kylmää anturaan, valujen stressaavuus, valujen vaativuus, rungon talvirakentaminen miltei mahdotonta, harkkoa ei raksalla voi sahata poikki/muotoonsa helposti käsisahalla, lammipakettien kattavuus on kuulemma huonontunut, uutuus, outous...
Eikä betonikaan ole maailman paras matsku ihan kaikkeen... esim. saunan lauteet ja talon sisäportaat. ;-)
K: jahhas olin aika negatiivinen, joten positiivisia seikkoja. Pienten aukkojen kohdalla nuo ylitysteräkset ovat käteviä. Isojen kohdallla tulee muottihommia.
Harkkoja tuli työmaalle sujuvasti. Yksin tämän latominen on kätevämpää kuin muuraaminen. Jos on kaksi tai enemmän tekijöitä muuraaminen on kokonaisuutena nopeampaa. Kellarin seiniä ei tarvitse slammata ulkopuolelta. Siinä säästää 200m2:n talossa muutaman tunnin töitä vaikka siivoukseen...pitää perustella itselleen tekemäänsä valintaa aina uudestaan ja uudestaan....ja osa perusteluista vähän niin ja näin...no jos itselle tulee hyvä mieli niin ok!
- mars
jonkun.. kirjoitti:
..pitää perustella itselleen tekemäänsä valintaa aina uudestaan ja uudestaan....ja osa perusteluista vähän niin ja näin...no jos itselle tulee hyvä mieli niin ok!
- raksaaja
pika kommentti kirjoitti:
K: = lisätty kommentti
A-Yksinkertainen saumaton rakenne, samaa tavaraa anturasta lähtien, sokkeli, maanpaineseinät, kellari, asuinkerrokset, päätykolmiot.
K: kellari/maanpainen rakenteena tuo ei ole puhdas opppinen, koska lämmöneriste ei ole rakenteen ulkopuolella.
Ja päätykolmioiden tekeminen valuharkoista on ikävää hommaa. Sipo on tässä kohtaa mieluisin.
b- työvirheiden mahdollisuus pienenee, ei ole riskialttiita rajapintoja, erikoispalkkiharkkoja, kylmäsiltoja, ramloja, yms.
K: missään uudemmassa harkossa ei ole kylmäsiltoja. Paitsi jos haluataan saivarrella. Rampla esim: vaikuttaa eristävyyteen alle promillen. Lammi on sipon jälkeen huonoimmin eristetty harkko.
c- turvallinen asua ja investoida, antaa joustoa maanpinnan asemointiin ja ulkomuotoon.
K: Totta Sipossa on hyvin rajallinen pelivara, kevytsoran kanssa voi pelata puolen metrin toleransseilla eli metrin sisään on osuttava, vaikka ei sekään niin tarkkaa ole.
A-Paras/lujin lämpöharkko maanpaineseiniin
b- työvirheiden ja -vahinkojen mahdollisuus pienenee
c- turvallinen investoida
K: eikös tämä ole jo toistoa. Mahdolliset ongelmat eristeen väärästä sijainnista saadan lukea alan lehdistä ensi vuosikymmenellä ja siitä eteen päin.
A- Profiiliteräs ylityksiin ja palkkeihin
K: Vielä yksinkertaisempaa on käyttää joidenkin muiden harkkojen mukana tulevia valmiita palkkeja, jota vain nostetaan paikoilleen.
A-Rakenteen lujuus
b- kiinnityksen yksinkertaisia, vähän elämistä,
K: ?? kyseenalainen etu. Useimmat kiinnitykset tehdään kuiten aika pienille kuormille, joten esim: sinkityn naulan lyöminen verrattuna proppaamisen on helpompaa. Yleensäkin kiinnitäminen kaikkiin harkkoihin on helppoa. Valitse vain ko materiaalille tarkoitetun kiinnikkeen. Fisherin taulukko löytyy jokaisesta rautakaupasta.
A-rakenteen paino, massa, massiivisuus
K: Tämä ominaisuus on kaikissa kiviainesrunkoisissa taloissa paitsi eps harkolla tehdyissä. Käytännössä harkkojen välillä ei ole mitään eroa tässä suhteessa.
a-hyvä U-arvo
K: riittävä vaikka onkin huonohko.
b- jos ei markkinoiden paras niin ei huonoinkaan, helppo rakentaa "Motivoittaja" tasoinen matalaenergiatalo
K: motivoittaja talot parin kolmen vuoden takaa, siis ajalta jolloin tuo "kisa" järjestettiin, eivät enää täytä matalaenergia kriteereitä vaan minimi vaatimukset tai hieman parempi.
c- taloudellisuus
K. Taloudellisuus ei sovi kivitalorakentamiseen. Taloudellinen on yleesä puutalo.
a-lämpötiivis & ilmatiivis, jopa ilman rappauspinnoitteita
K: kaikki harkkotalot on tapana pinnoittaa.
Rakentamisaikainen energian kulutus johtuu yleensä pääosin ilmavuodoista. Sipossa tulee lisäksi kuivatuksen vaatima energia. Samoin valettu betoni ottaa oman osansa kuivaakseen.
a-vesihöyryä (hieman) läpäisevä rakenne
b- ei höyrynsulkua seinissä (ei katossakaan ellei jostain syystä niin halua)
c- pääsee kuivumaan vesivahingon ja talven jälkeen
k: niinhän ne kaikki harkot. Yleensä ne kuitenkin maalataan tiiviillä maalilla, joten tuo hegittävyys menee siinä. Hengittävyys on muutoinkin täysin turha ominaisuus.
a-Vettymätön eriste
b- ei kärsi rakentamisaikaisesta kosteudesta eikä kastepisteestä (joka löytyy oulun alueella kaikista hengittävistä seinistä)
c- turvallinen asua ja investoida, taloudellinen koko eliniän
K: aivan kuten kaikki muutkin eristeharkot. Sipossakaan tuo ei tunnetusti ole aiheuttanut ongelmia.
a-vaaksuuntainen kapillaarikatko
b- viistosade, tulva, sulamisvedet yms ei pääse kostuttamaan eristettä ja tai sisärunkoa
c- turvallinen asua ja investoida, viistosateella pienemmät energiakulut kuin ois ilman kapill.katk.
K: Kun talo rapataan käytetään rappauksessa aina = AINA sellaisia materiaaleja, joilla on sopivat ns. modulit. Yksi ominaisuus joka tulee mukana on kaatovesisuoja. Tuo on mukana direktiveissäkin.
Paljon tärkeämpää on kuitenkin se että jos materiaali syystä tai toisesta pääsee kastumaan se n tulee kuivua nopeasti. Se tulee myös olla riittävän huokoista, että se ei ala pakkasrapautumaan 10-15, ehkä 20 vuoden kuluttua. Tällä kohtaa kevytsora ja tiili ovat omaa luokkansa ja kevytsora paras. Sipo imee herkästi vettä itseesä joten vahinko tapauksissa sen kuivattaminen on hidasta. Betoni ei ime niin paljoa, mutta on hidas kuivumaan.
a-ei niin kova kapillaarinen imu kuin kevytsoraharkoissa
b- alapohjan mahdollinen kosteus ei imeydy niin nopeasti ylöspäin
c- turvallinen asua ja investoida
K: Kapilalaari katkon tulee sijaita talon anturoiden alla. Vajovedet tulee ohjata pois rakenteista ja estää niiden pääsy rakenteisiin.
Eli tuoslla ei ole merkitystä rakentamisen kanssa.
Kaikkin harkkoihin tulee kuitekin tehdä radontekninen suunnittelu. Maanvaraisella laatalla tämä toteutetaan bitumihuovalla. Kevysoran kanssa se laitetaan muurausvaiheessa harkkojen rajoon. Valuharkoissa taas se liimataan seinään.
a-tiivis materiaali
b- läpäisee kaasuja heikosti, esim Radon, hajut kellarin autotallista
K: Harvoja materiaaleja joista aiheutuu radon kuormitus. Valuharkkotalossa sallitusta radon kuormasta 40% tulee jo seinistä. EI aina mutta laskennassa on kuitenkin käytettävä tuota.
a-systeemit saa betonin sisään
b- sähköt, keskuspölynimuri, viemärit, vedet, anturit, ukkosenjohdattimet, ei roilotusta
c- eipä kummoista asumishyötyä, mutta ehkä hiljaisuus, turvallisuus
K: hieman kyseenalainen etu. Meillä oli jäänyt kaksi pistorasiaa ja kytkintä pois valusta. Se oli kiva päivä askare lisätä ne.
a-ei tarttenut tehdä laastia runkoa tehtäessä.
K: maku asia. Toisaalta niiden kiilojen kanssa harkkojen asettelu oli aika hidasta ja kulmaharkot oli kaikki kiilattava. Kuulemma tehdään tarkoituksella hieman matalemmiksi.
a-oulussa viksu myyjä ... ja taas rovikat tilille ... no ei sentäs
K: Ei ollut myyjässä valittamista täälä etelässäkään.
jne...
Huonoa sitten siis kalleus, logistiikan järjestely helv.vaikeaa kun pitäis olla LVIS miehet passissa runkovaiheessakin, matskunraskaus (jos heikko maapohja), muutokset (jos huonosti suunniteltu tai rakennusvirhe), betonisokkeli johtaa kylmää anturaan, valujen stressaavuus, valujen vaativuus, rungon talvirakentaminen miltei mahdotonta, harkkoa ei raksalla voi sahata poikki/muotoonsa helposti käsisahalla, lammipakettien kattavuus on kuulemma huonontunut, uutuus, outous...
Eikä betonikaan ole maailman paras matsku ihan kaikkeen... esim. saunan lauteet ja talon sisäportaat. ;-)
K: jahhas olin aika negatiivinen, joten positiivisia seikkoja. Pienten aukkojen kohdalla nuo ylitysteräkset ovat käteviä. Isojen kohdallla tulee muottihommia.
Harkkoja tuli työmaalle sujuvasti. Yksin tämän latominen on kätevämpää kuin muuraaminen. Jos on kaksi tai enemmän tekijöitä muuraaminen on kokonaisuutena nopeampaa. Kellarin seiniä ei tarvitse slammata ulkopuolelta. Siinä säästää 200m2:n talossa muutaman tunnin töitä vaikka siivoukseen.Eikä saa ottaa liian vakavasti...
>>A-Yksinkertainen saumaton rakenne, samaa tavaraa anturasta lähtien, sokkeli, maanpaineseinät, kellari, asuinkerrokset, päätykolmiot.
>K: kellari/maanpainen rakenteena tuo ei ole puhdas oppinen, koska lämmöneriste ei ole rakenteen ulkopuolella.
Miten niin?
Lämmöneriste on kantavan rakenteen ulkopuolella kuten rakentamismääräyskokoelma edellyttää.
>Ja päätykolmioiden tekeminen valuharkoista on ikävää hommaa. Sipo on tässä kohtaa mieluisin.
Varmaankin totta!
>>b- työvirheiden mahdollisuus pienenee, ei ole riskialttiita rajapintoja, erikoispalkkiharkkoja, kylmäsiltoja, ramloja, yms.
>K: missään uudemmassa harkossa ei ole kylmäsiltoja. Paitsi jos haluataan saivarrella. Rampla esim: vaikuttaa eristävyyteen alle promillen.
Riippuu tosiaan siitä minkä laskee kylmäsillaksi.
- 2x raudoiteet sementtiiliima sipossa joka toisessa varvissa
- sementtiliimat harkkojen väleissä
- seinän eristävyys ikkunan pielissä
- palkkiharkot joissa eriste on pienempi kuin seinässä muutoin (ovien lukkokohdat, aukkopalkit jne...)
Lammi on yksinkertaisenpi.... taitaapi ainoa kylmäsiltaa hipova rakennedetaljin U-arvo olla 0.4 (puupalat ikkuna. ja oviaukoissa)
>>A-Paras/lujin lämpöharkko maanpaineseiniin
>K: eikös tämä ole jo toistoa.
Ei. Se eka kohta oli "samaa matskua anturasta kattoon". ;-)
>Mahdolliset ongelmat eristeen väärästä sijainnista saadan lukea alan lehdistä ensi vuosikymmenellä ja siitä eteen päin.
Rakenne vastaa lähinnä esim rinnetalojen kellareidenseinärakennetta ja ne on kestäneet hyvin 50 vuotta ja kun patolevy on lisätty niin kestänee vielä 100 vuotta.
>>A- Profiiliteräs ylityksiin ja palkkeihin
>K: Vielä yksinkertaisempaa on käyttää joidenkin muiden harkkojen mukana tulevia valmiita palkkeja, jota vain nostetaan paikoilleen.
Onko se yksinkertaisenpaa?
Mielestäni ei. Yksinkertaisenpaa ois tehdä samalla matskulla (harkolla) koko talo, mun mielestä.
Eikä ole enään jouston varaa muutoksiin sen jälkeen kun harkkotoimitus on tullut, jos palkit on valmiiksi tehtyjä.
>>A-Rakenteen lujuus
>>b- kiinnityksen yksinkertaisia, vähän elämistä,
>K: ?? kyseenalainen etu. Useimmat kiinnitykset tehdään kuiten aika pienille kuormille, joten esim: sinkityn naulan lyöminen verrattuna proppaamisen on helpompaa. Yleensäkin kiinnitäminen kaikkiin harkkoihin on helppoa. Valitse vain ko materiaalille tarkoitetun kiinnikkeen. Fisherin taulukko löytyy jokaisesta rautakaupasta.
Ehkäpä tuossakin mieltymys vaikuttaa. Ei tarvitse miettiä minkälaista kiinnitystä laittaa kun aina sopii 5mm proppu ja ruuvi hintaan 0.02€.
(toki imuri ja PORAVASARA pitää olla myös saatavilla)
Mulla on ollut huonohkoja kokemuksia esim. reikätiiliin kiinnittäessä... 8-)
>>A-rakenteen paino, massa, massiivisuus
>K: Tämä ominaisuus on kaikissa kiviainesrunkoisissa taloissa paitsi eps harkolla tehdyissä. Käytännössä harkkojen välillä ei ole mitään eroa tässä suhteessa.
Tuota en todellakaan usko. Asiaan voi opiskella vaikkapa fysiikan kirjoista esim. lämmön varautumisesta. Tulisijat ei ole raskaita ihan vahingossa vaan syystä. Tulisijoissa käytetään betonia, ei sipoa tai papanaa.
Lisäksi väitän että siporex ulkoseinä jossa ei ole eristeen sisäpuolista massaa ollenkaan ei juuri varaa lämpöä.
>>b- jos ei markkinoiden paras niin ei huonoinkaan, helppo rakentaa "Motivoittaja" tasoinen matalaenergiatalo
>K: motivoittaja talot parin kolmen vuoden takaa, siis ajalta jolloin tuo "kisa" järjestettiin, eivät enää täytä matalaenergia kriteereitä vaan minimi vaatimukset tai hieman parempi.
Silti.
U=0.25 on kova sana edelleenkin mainostetussa motivoittaja kisassa. ;-)
(itse kun projektin aloitin niin vain leca design eristi paremmin)
>K. Taloudellisuus ei sovi kivitalorakentamiseen. Taloudellinen on yleesä puutalo.
Kivitalon taloudellisuus ei yleensä näy rakentamiskustannuksissa.
Säästö tulee elinkaaren aikana useista eri seikoista.
Ja harva rooman aikainen puurakenne on enään pystyssä, kivi on kestävää ja siksi taloudellista.
>>a-lämpötiivis & ilmatiivis, jopa ilman rappauspinnoitteita
>K: kaikki harkkotalot on tapana pinnoittaa.
Jep. Mutta monasti etenkin eka talvi on rappaamatta. Niin jopa suositellaan.
Lisäksi on pienen pieni mahdollisuus että esim. rakenteen epäjatkuvuuskohtiin tulee ilmavuotoja ajan myötä.
>>a-vesihöyryä (hieman) läpäisevä rakenne
>k: niinhän ne kaikki harkot.
Eipä ihan.
Uretaani lasketaan höyrynsuluksi.
Joissain harkoissa on uretaani eristeenä.
>Yleensä ne kuitenkin maalataan tiiviillä maalilla, joten tuo hegittävyys menee siinä. Hengittävyys on muutoinkin täysin turha ominaisuus.
Ulkopinta tulee aina olla hengittävä ja sinne se kuivumien siten tapahtuu esim. vesivahingon jälkeen vaikka sisäpinnassa olisi muovimaali.
>>a-Vettymätön eriste
>K: aivan kuten kaikki muutkin eristeharkot. Sipossakaan tuo ei tunnetusti ole aiheuttanut ongelmia.
Joo, mutta tuo on etu verrattaessa esim. villaeristeisiin betonielementtilaloihin.
Myöskään uretaani ei oikein hyvin kuivu kastuttuaan. Joissain harkoissa on uretaanieriste.
Sipossa se pitäisi alentaa eristävyyttä siinä vaiheessa kun vesikiteet muuttuvat nesteeksi, samoin viistosateessa (VTT:n mukaan).
(lammissa vettä menee seinän sisään vähemmän ja joidenkin tutkimusten mukaan EPS:n eristävyys aluksi jopa kasvaa kosteuden lisääntyessä (vesimäärän ollessa 0-2 painoprosenttia tjsp))
>>a-vaaksuuntainen kapillaarikatko
>K: Kun talo rapataan käytetään rappauksessa aina = AINA sellaisia materiaaleja, joilla on sopivat ns. modulit. Yksi ominaisuus joka tulee mukana on kaatovesisuoja. Tuo on mukana direktiveissäkin.
Silti tuo on mielestäni kuitenkin ennemminkin pienenpieni etu kuin haitta. Perfektionistille.
>Paljon tärkeämpää on kuitenkin se että jos materiaali syystä tai toisesta pääsee kastumaan se n tulee kuivua nopeasti.
Kivitaloissa tuo ei ole ainakaan homehtumisriskin kannalta kovin realistinen ongelma. Esim. Lammiseinän sisään ei pääse ruokaa homeelle.
>Betoni ei ime niin paljoa, mutta on hidas kuivumaan.
Jep.
Veikkaan että Lammiseinässä höyryn läpivirtausta lisää hieman kevytsorarakeet harkon sisäisissä kannaksissa.
Ulpopuolella pintakerroksen huokoisuus lisää haihdutuskykyä, pakkasenkestoa ja pinnoitteen tarttuvuutta.
>>a-ei niin kova kapillaarinen imu kuin kevytsoraharkoissa
>K: Kapilalaari katkon tulee sijaita talon anturoiden alla. Vajovedet tulee ohjata pois rakenteista ja estää niiden pääsy rakenteisiin.
No mielestäni pieni kapillaarisuus on parempi asia kuin iso kapillaarisuus.
Meillä laitettiin 20cm sepeli anturoiden alle, niinkuin piti, mutta kun anturaporukka vibras anturat ja kun kaivoin kokeeksi anturan alle, oli antura hitsautunut kiinni moreenimaahan. Eli antura on aina litimärkä.
Siksipä kapillaarikatko bitumi kuuluu anturan päälle. Mutta kuitenkin kosteus pääsee kapillaarisesti anturasta alustäyttönä olevaan soraan ja siitä yläpuoliseen kantavaan seinään joka siirtää taas kapillaarisesti kosteutta ylöspäin... Eli perfektionisti kuitenkin haluaisi mahdollisimman vähän kapillaarisen materiaalin. (paitsi että perfektionisti asentaa patolevyn/hösymuovin myös sokkelin sisäpintaan...
>Kaikkin harkkoihin tulee kuitekin tehdä radontekninen suunnittelu. Maanvaraisella laatalla tämä toteutetaan bitumihuovalla. Kevysoran kanssa se laitetaan muurausvaiheessa harkkojen rajoon. Valuharkoissa taas se liimataan seinään.
>K: Harvoja materiaaleja joista aiheutuu radon kuormitus. Valuharkkotalossa sallitusta radon kuormasta 40% tulee jo seinistä. EI aina mutta laskennassa on kuitenkin käytettävä tuota.
jep jep. Radon mitattiin ja sen jälkeen huopa jätettiin laittamatta.
Kevytsoraharkko kuitenkin läpäisee radonia herkemmin myös sivusuunnassa.
Mielestäni jälleen on himpun paremi mitä enemmän rakenne vastustaa radonin etenemistä jo luonnostaan.
>>a-systeemit saa betonin sisään
>>b- sähköt, keskuspölynimuri, viemärit, vedet, anturit, ukkosenjohdattimet, ei roilotusta
>>c- eipä kummoista asumishyötyä, mutta ehkä hiljaisuus, turvallisuus
>K: hieman kyseenalainen etu. Meillä oli jäänyt kaksi pistorasiaa ja kytkintä pois valusta. Se oli kiva päivä askare lisätä ne.
En kovin hienoksi asiaksi väittänytkään. Minäkin olen lisännyt kaksi rasiaa, ei ollut hauskaa.
Mutta arvelen että esim. viemäriputki ei MH200:n sisällä pahasti plörise...
Mieluummin seinän sisään kuin koteloihin...
>>a-ei tarttenut tehdä laastia runkoa tehtäessä.
>K: maku asia.
Ei pelkästään. Se tarkoittaa yhtä lisätyömiestä.
>Toisaalta niiden kiilojen kanssa harkkojen asettelu oli aika hidasta ja kulmaharkot oli kaikki kiilattava.
Totta.
>Huonoa sitten siis kalleus, logistiikan järjestely helv.vaikeaa kun pitäis olla LVIS miehet passissa runkovaiheessakin, matskunraskaus (jos heikko maapohja), muutokset (jos huonosti suunniteltu tai rakennusvirhe), betonisokkeli johtaa kylmää anturaan, valujen stressaavuus, valujen vaativuus, rungon talvirakentaminen miltei mahdotonta, harkkoa ei raksalla voi sahata poikki/muotoonsa helposti käsisahalla, lammipakettien kattavuus on kuulemma huonontunut, uutuus, outous...
Eikä betonikaan ole maailman paras matsku ihan kaikkeen... esim. saunan lauteet ja talon sisäportaat. ;-)
>K: jahhas olin aika negatiivinen, joten positiivisia seikkoja. Pienten aukkojen kohdalla nuo ylitysteräkset ovat käteviä. Isojen kohdallla tulee muottihommia.
Kuinka isoissa tulee muotitushommia???
Meillä isoin aukko on 2.6m ilman muotitusta.
((Teknisessä tilassa on kyllä 4m ylitys ja sinne piti laittaa 150x150 teräspilari väliin.))
Jos täydellistä yrittäisin tehdä (joskus) niin yhdistelisin materiaalien parhaat ominaisuudet ja tekisin nykyistäkin heteromman talon. - ...
oli... kirjoitti:
kallein ja mikä halvin??
juuri tätä haluisin tietää...hinta laatu suhteeltaan halvinta etin.
Pitäs ens keväänä aloittaa raksahommat. - paketin myös häneltä tilannut
raksaaja kirjoitti:
a>mitkä ovat nämä tekniset syyt,
b>miten ne ilmenevät
c>mitä hyötyä niistä on asumisen kannalta?
Ison A:n kohdalla on mielestäni merkittävämmät tekniset syyt.
Pikku a:n kohdalla on "nice to have" juttuja perfektionistille, niistä normaalitallaaja tuskin vähät välittää...
A-Yksinkertainen saumaton rakenne, samaa tavaraa anturasta lähtien, sokkeli, maanpaineseinät, kellari, asuinkerrokset, päätykolmiot.
b- työvirheiden mahdollisuus pienenee, ei ole riskialttiita rajapintoja, erikoispalkkiharkkoja, kylmäsiltoja, ramloja, yms.
c- turvallinen asua ja investoida, antaa joustoa maanpinnan asemointiin ja ulkomuotoon
A-Paras/lujin lämpöharkko maanpaineseiniin
b- työvirheiden ja -vahinkojen mahdollisuus pienenee
c- turvallinen investoida
A- Profiiliteräs ylityksiin ja palkkeihin
b- yksinkertaistaa rakentamisen
c- ei juuri mitään, valuharkot ois vain ihan pertsiistä jos sitä ei ois
A-Rakenteen lujuus
b- kiinnityksen yksinkertaisia, vähän elämistä, ei tarvita vahvikkeita
c- turvallinen asua ja investoida, helppohoitoinen, helpot kiinnitykset
A-rakenteen paino, massa, massiivisuus
b- paljon lämpöä (myös viileyttä) sitovaa materiaalia (lämpö on atomivärähtelyä, atomit painavat)
c- miellyttävä asua, taloudellinen, turvallinen sähkökatkoksenkin aikana, ääntä vaimentava
a-hyvä U-arvo
b- jos ei markkinoiden paras niin ei huonoinkaan, helppo rakentaa "Motivoittaja" tasoinen matalaenergiatalo
c- taloudellisuus
a-lämpötiivis & ilmatiivis, jopa ilman rappauspinnoitteita
b- kaksi täysin tiiviiksi valettua betonikuorta huonetilojen ympärillä
c- turvallinen ja taloudellinen jo rakennusvaiheessa
a-erillinen lämmöneriste, paljon lämmintä massaa sen sisäpuolella
b- huoneenläpöinen massa pystyy vastaanottamaan ja luovuttamaan vesihöyryä huoneilmasta kts myös edellinen
c- miellyttävä asua
a-vesihöyryä (hieman) läpäisevä rakenne
b- ei höyrynsulkua seinissä (ei katossakaan ellei jostain syystä niin halua)
c- pääsee kuivumaan vesivahingon ja talven jälkeen
a-Vettymätön eriste
b- ei kärsi rakentamisaikaisesta kosteudesta eikä kastepisteestä (joka löytyy oulun alueella kaikista hengittävistä seinistä)
c- turvallinen asua ja investoida, taloudellinen koko eliniän
a-vaaksuuntainen kapillaarikatko
b- viistosade, tulva, sulamisvedet yms ei pääse kostuttamaan eristettä ja tai sisärunkoa
c- turvallinen asua ja investoida, viistosateella pienemmät energiakulut kuin ois ilman kapill.katk.
a-ei niin kova kapillaarinen imu kuin kevytsoraharkoissa
b- alapohjan mahdollinen kosteus ei imeydy niin nopeasti ylöspäin
c- turvallinen asua ja investoida
a-tiivis materiaali
b- läpäisee kaasuja heikosti, esim Radon, hajut kellarin autotallista
c- turvallinen asua ja investoida
a-systeemit saa betonin sisään
b- sähköt, keskuspölynimuri, viemärit, vedet, anturit, ukkosenjohdattimet, ei roilotusta
c- eipä kummoista asumishyötyä, mutta ehkä hiljaisuus, turvallisuus
a-ei tarttenut tehdä laastia runkoa tehtäessä
a-oulussa viksu myyjä ... ja taas rovikat tilille ... no ei sentäs
jne...
Huonoa sitten siis kalleus, logistiikan järjestely helv.vaikeaa kun pitäis olla LVIS miehet passissa runkovaiheessakin, matskunraskaus (jos heikko maapohja), muutokset (jos huonosti suunniteltu tai rakennusvirhe), betonisokkeli johtaa kylmää anturaan, valujen stressaavuus, valujen vaativuus, rungon talvirakentaminen miltei mahdotonta, harkkoa ei raksalla voi sahata poikki/muotoonsa helposti käsisahalla, lammipakettien kattavuus on kuulemma huonontunut, uutuus, outous...
Eikä betonikaan ole maailman paras matsku ihan kaikkeen... esim. saunan lauteet ja talon sisäportaat. ;-)
Täysin makuasia onko Lammi hintansa väärti. Ja makuasioista ei voi muuta kuin kiistellä.>a-oulussa viksu myyjä ... ja taas rovikat tilille ... no ei sentäs
>>>>>ja taas rovikat tilille
Mulla taas jäi maku että milään muulla ei olut mitään väliä. kuin että päästiin kaupoihin ja sen jälkeen heippa.
Puhetta....puhetta...mielistelyä...***aa kilpailijoista...imartelua...vaimolle silmäniskuja
Puhetta....puhetta...mielistelyä...***aa kilpailijoista...imartelua...vaimolle silmäniskuja
...
vaimo tuumi lopuksi että hän ei halua enään nähdäkään tuota tyyppiä...
tehtiin paperit hammasta purren.
sen jälkeen ei näkynyt kertaakaan. ei kertaakaan edes puhelimessa. - raksaaja--sh
paketin myös häneltä tilannut kirjoitti:
>a-oulussa viksu myyjä ... ja taas rovikat tilille ... no ei sentäs
>>>>>ja taas rovikat tilille
Mulla taas jäi maku että milään muulla ei olut mitään väliä. kuin että päästiin kaupoihin ja sen jälkeen heippa.
Puhetta....puhetta...mielistelyä...***aa kilpailijoista...imartelua...vaimolle silmäniskuja
Puhetta....puhetta...mielistelyä...***aa kilpailijoista...imartelua...vaimolle silmäniskuja
...
vaimo tuumi lopuksi että hän ei halua enään nähdäkään tuota tyyppiä...
tehtiin paperit hammasta purren.
sen jälkeen ei näkynyt kertaakaan. ei kertaakaan edes puhelimessa.talokauppojen jälkeen:
- on saatu sovittua aikataulumuutokset ja sisältömuutokset
- välittänyt työmniesehdokkaita
- käynyt neuvomassa raksalla
- kolmet sapuskat tarjonnut
- kolmet kahvit
- noin 15kpl asuntomessulippuja
- kahvit aina kun käyn turinoimassa
- porisee mukavia kun nähdään kaakkurin citymarketissa jne...
Ei ihan perseestä. - raksaaja--sh
... kirjoitti:
juuri tätä haluisin tietää...hinta laatu suhteeltaan halvinta etin.
Pitäs ens keväänä aloittaa raksahommat.Lienee makuasia mitä arvostaa.
Kaikista yli 15kg harkoista tullee hyvä harkkotalo, uskoisin.
v2003 taisi olla Lammin kampanjavuosi Oulussa, harkot oli muistaakseni jopa edullisemmat kuin normaalieristetyt kevytsoraharkot.
Tarjoukset kannattaa kysellä kaikilta.
Kaveri sai 5000€ laskuvirheen takia siporex tarjouksen joka oli ylivertaisesti halvin kaikista. - lammin tarjous
raksaaja--sh kirjoitti:
Lienee makuasia mitä arvostaa.
Kaikista yli 15kg harkoista tullee hyvä harkkotalo, uskoisin.
v2003 taisi olla Lammin kampanjavuosi Oulussa, harkot oli muistaakseni jopa edullisemmat kuin normaalieristetyt kevytsoraharkot.
Tarjoukset kannattaa kysellä kaikilta.
Kaveri sai 5000€ laskuvirheen takia siporex tarjouksen joka oli ylivertaisesti halvin kaikista.oli halvin, mutta kun laitettiin pakettien sisältö ja hinnat taulukkoon niin se oli kallein, vaikka arvioin silloin betonin hinnan pumpattuna aivan liaan alas (120e/m3) kun oikeasti maksoi noin 150-160€/m3.
Lisäksi rahdit eivät kuuluneet hintaa = 2k€ lisää. Putki- ja sähköurakatkin maksaa enemmän, koska työ on päivystysluontoista, eli käyntejä tulee paljon.
Pystytysurakka oli noin 50% kalliimpi kuin sama talo Sipolla tehden.
kaiken kaikkiaan hinnan arviointi etukäteen on todella haastavaa. Sen voin sanoa, että esim rappusten ja tasoitetöiden hinnat olivat tänä kesänä PK-seudulla ennätykselliset ja ensi kesänä ennätykset rikotaan taas 10% marginaalilla.
Kiviainesrunkoisten talojen markkinaosuus on noussut melkein tuplaksi vain kolmessa vuodessa, joten kysynnän ja tarjonnan laki nostaa hintoja, jotka jo nyt ovat hirvittäviä. - raksaaja--sh
lammin tarjous kirjoitti:
oli halvin, mutta kun laitettiin pakettien sisältö ja hinnat taulukkoon niin se oli kallein, vaikka arvioin silloin betonin hinnan pumpattuna aivan liaan alas (120e/m3) kun oikeasti maksoi noin 150-160€/m3.
Lisäksi rahdit eivät kuuluneet hintaa = 2k€ lisää. Putki- ja sähköurakatkin maksaa enemmän, koska työ on päivystysluontoista, eli käyntejä tulee paljon.
Pystytysurakka oli noin 50% kalliimpi kuin sama talo Sipolla tehden.
kaiken kaikkiaan hinnan arviointi etukäteen on todella haastavaa. Sen voin sanoa, että esim rappusten ja tasoitetöiden hinnat olivat tänä kesänä PK-seudulla ennätykselliset ja ensi kesänä ennätykset rikotaan taas 10% marginaalilla.
Kiviainesrunkoisten talojen markkinaosuus on noussut melkein tuplaksi vain kolmessa vuodessa, joten kysynnän ja tarjonnan laki nostaa hintoja, jotka jo nyt ovat hirvittäviä.vuonna 2003 kun laskin kaikki kulut niin Lammia kalliimmaksi jäi vain siporex ja betonielementtitalo.
Minäkin laskin betonikulut pystytysurakan liian halvoiksi ja sillä korjauksella sipo ois ollut loppuviimein saman hintainen.
Hintaerot olivat minulle 10 000€ haarukassa kun valvojan kanssa räknättiin nuita läpi. Lopuksi oli sanat valvojan suusta "valitte se mikä on mielestäsi paras koska hintaeroa ei ole". - pitipä lisätä
raksaaja--sh kirjoitti:
talokauppojen jälkeen:
- on saatu sovittua aikataulumuutokset ja sisältömuutokset
- välittänyt työmniesehdokkaita
- käynyt neuvomassa raksalla
- kolmet sapuskat tarjonnut
- kolmet kahvit
- noin 15kpl asuntomessulippuja
- kahvit aina kun käyn turinoimassa
- porisee mukavia kun nähdään kaakkurin citymarketissa jne...
Ei ihan perseestä.pitipä lisätä moinen hoxio kun en alunperin hoxannut
-raksaaja - omat arvonsa
raksaaja--sh kirjoitti:
vuonna 2003 kun laskin kaikki kulut niin Lammia kalliimmaksi jäi vain siporex ja betonielementtitalo.
Minäkin laskin betonikulut pystytysurakan liian halvoiksi ja sillä korjauksella sipo ois ollut loppuviimein saman hintainen.
Hintaerot olivat minulle 10 000€ haarukassa kun valvojan kanssa räknättiin nuita läpi. Lopuksi oli sanat valvojan suusta "valitte se mikä on mielestäsi paras koska hintaeroa ei ole".minulle 10000€ tarkoittaa, että voin vaihtaa auton uuteen rojektin lopussa. Hankkia laadukkaamma pintamatskut. Rakentaa 5m2 suuremman talon.
käydä perheen kanssa pari kertaa thaimaassa tai karibialla.
Harrastaa 150 yötä kiihkeää vaakamaboa salarakkaan kanssa hotelissa tai jotakin muuta vastaavaa.
Sijoittaa raha osakkeisiin ja tehdä yllä olevia asioita lopun ikääni. ;) - mutta elämä on
omat arvonsa kirjoitti:
minulle 10000€ tarkoittaa, että voin vaihtaa auton uuteen rojektin lopussa. Hankkia laadukkaamma pintamatskut. Rakentaa 5m2 suuremman talon.
käydä perheen kanssa pari kertaa thaimaassa tai karibialla.
Harrastaa 150 yötä kiihkeää vaakamaboa salarakkaan kanssa hotelissa tai jotakin muuta vastaavaa.
Sijoittaa raha osakkeisiin ja tehdä yllä olevia asioita lopun ikääni. ;)Kun kustannusarvio oli about 300 000, tuntui fiksummalta valitta mielestäni paras kuin että säästää 3% ja valita mielestäni huonompi.
- Mouse Mickey
raksaaja kirjoitti:
Missään kivitalossa ei ole mitään "ylimaallista".
Mun top ten:
1: Lammi
2: Papana
3: Betonielementti
Myös tiilitalot, sipotalot ja palikat lienee ok mutta painotan itse ominaisuuksia jotka eivät helpolla käy yhteen niiden kanssa...Itsellä on tarkoitus alkaa ensi vuonna rakentamaan. Olen miettinyt lähes kaikkia harkkovaihtoehtoja. Olen vakavasti miettinyt myös Alanderin EPS-valuharkkoa kevytsoraharkon vaihtoehdoksi. kts. http://www.malander.fi
Rakennustavan suurin etu on mielestäni pienemmät työkustannukset, mitkä ainakin täällä Espoon seudulla ovat merkittävät.
Itse rakenne vastaa lujuudeltaan 140mm betoniseinää, eli ei nyt ihan heppoinen styroksitalo kuitenkaan.
Vaikka rakennustavassa on mielestäni paljon hyviä ominaisuuksia, niin silti EPS-harkosta rakentaminen on ainakin Suomessa suhteellisen harvinaista, tiedä sitten mistä tämä johtuu.
Onko kellään jotain varoittavia esimerkkejä tai huonoja kokemuksia näistä EPS-harkoista? - EPS = Ei Puhua Saa
Mouse Mickey kirjoitti:
Itsellä on tarkoitus alkaa ensi vuonna rakentamaan. Olen miettinyt lähes kaikkia harkkovaihtoehtoja. Olen vakavasti miettinyt myös Alanderin EPS-valuharkkoa kevytsoraharkon vaihtoehdoksi. kts. http://www.malander.fi
Rakennustavan suurin etu on mielestäni pienemmät työkustannukset, mitkä ainakin täällä Espoon seudulla ovat merkittävät.
Itse rakenne vastaa lujuudeltaan 140mm betoniseinää, eli ei nyt ihan heppoinen styroksitalo kuitenkaan.
Vaikka rakennustavassa on mielestäni paljon hyviä ominaisuuksia, niin silti EPS-harkosta rakentaminen on ainakin Suomessa suhteellisen harvinaista, tiedä sitten mistä tämä johtuu.
Onko kellään jotain varoittavia esimerkkejä tai huonoja kokemuksia näistä EPS-harkoista?EPS-valuharkoista ei synny oikeaa kivitaloa, vaan "tyröksitalo", jonka seinien läpi tuulee. Mahtaako pysyä edes pystyssä, kun seinän sisällä on vaan vaaksan paksuinen saumaton K30-teräsbetonirunko ?
Rappaukset putoilee ja seinät kopisee. Eikä taida kuitenkaan olla helppotekoinen. Eihän se nyt VOI toimia, kun kerran KAIKKI eivät niistä rakenna...
(Kaikesta "essonbaari-tietoudesta" huolimatta olen pystyttänyt ja valanut itse ison ok-talon rungon EPS-harkoista. Kurakuskin lisäksi ulkopuolisia tekijöitä ei ollut eikä tarvittu. Talopakettina ei EPS:ää saa, joten suunnitteluun täytyy/saa panostaa. Myös muut materiaalihankinnat pitää osata/viitsiä tehdä itse samasta syystä. Kokemuksella voin sanoa, että ota selvää kunkin harkon oikeasta pystytystavasta, koska käytännön eroja on aika lailla. Esim. jotkut harkot pitää liimata yksitellen, toisia taas ei. Joissakin harkoissa on erikseen päätypalat, toisissa ei, jne. Jos jotain negatiivista voisi sanoa, niin ovi- ja ikkuna-aukkojen ylityspalkkien raudoitus on hieman työlästä, mutta jos aukkoja ei tule paljoa, työmäärä ei ole suinkaan kohtuuton ja enemmän kuin kompensoituu ladontatyön nopeuden ja keveyden kautta.) - Lammisti
omat arvonsa kirjoitti:
minulle 10000€ tarkoittaa, että voin vaihtaa auton uuteen rojektin lopussa. Hankkia laadukkaamma pintamatskut. Rakentaa 5m2 suuremman talon.
käydä perheen kanssa pari kertaa thaimaassa tai karibialla.
Harrastaa 150 yötä kiihkeää vaakamaboa salarakkaan kanssa hotelissa tai jotakin muuta vastaavaa.
Sijoittaa raha osakkeisiin ja tehdä yllä olevia asioita lopun ikääni. ;)Niin taikka olisi valinnut kaikkein halvimman mahdollisen ratkaisun ja örveltänyt kokonaista kakssataatonnia!! Mikesei tullut mieleen kun omaa Lammiani rakensin!!!
Kymppitonni on mielestäni niin onnettoman pieni summa, että en olisi kyllä sen takia taloani huonompaan vaihtanut. - kopio, mikset osta
Mouse Mickey kirjoitti:
Itsellä on tarkoitus alkaa ensi vuonna rakentamaan. Olen miettinyt lähes kaikkia harkkovaihtoehtoja. Olen vakavasti miettinyt myös Alanderin EPS-valuharkkoa kevytsoraharkon vaihtoehdoksi. kts. http://www.malander.fi
Rakennustavan suurin etu on mielestäni pienemmät työkustannukset, mitkä ainakin täällä Espoon seudulla ovat merkittävät.
Itse rakenne vastaa lujuudeltaan 140mm betoniseinää, eli ei nyt ihan heppoinen styroksitalo kuitenkaan.
Vaikka rakennustavassa on mielestäni paljon hyviä ominaisuuksia, niin silti EPS-harkosta rakentaminen on ainakin Suomessa suhteellisen harvinaista, tiedä sitten mistä tämä johtuu.
Onko kellään jotain varoittavia esimerkkejä tai huonoja kokemuksia näistä EPS-harkoista?sitten suoraan kalalaatikoita vaikka Viipurin torilta, halavalla. On vain yksi alkuperäinen EPS-harkko, jonka ominaisuudet ovat täysin ylivertaiset muihin nähden.
Ei mistään selänmurskaajaharkoista, saati jostain virkaheiton veturinlämmittäjän surkeista plagiaatista, löydy edes kilpailijaa Alkuperäiselle Ilmastoidulle ja Patentoidulle EPS-harkolle.
Ota selvää asioista. Käy messuilla. Googleta. - ...onkohan...
kopio, mikset osta kirjoitti:
sitten suoraan kalalaatikoita vaikka Viipurin torilta, halavalla. On vain yksi alkuperäinen EPS-harkko, jonka ominaisuudet ovat täysin ylivertaiset muihin nähden.
Ei mistään selänmurskaajaharkoista, saati jostain virkaheiton veturinlämmittäjän surkeista plagiaatista, löydy edes kilpailijaa Alkuperäiselle Ilmastoidulle ja Patentoidulle EPS-harkolle.
Ota selvää asioista. Käy messuilla. Googleta....siinä peräpukamia??? ...buhahahahahaaaaaaaa
- matin kirjoittama
Mouse Mickey kirjoitti:
Itsellä on tarkoitus alkaa ensi vuonna rakentamaan. Olen miettinyt lähes kaikkia harkkovaihtoehtoja. Olen vakavasti miettinyt myös Alanderin EPS-valuharkkoa kevytsoraharkon vaihtoehdoksi. kts. http://www.malander.fi
Rakennustavan suurin etu on mielestäni pienemmät työkustannukset, mitkä ainakin täällä Espoon seudulla ovat merkittävät.
Itse rakenne vastaa lujuudeltaan 140mm betoniseinää, eli ei nyt ihan heppoinen styroksitalo kuitenkaan.
Vaikka rakennustavassa on mielestäni paljon hyviä ominaisuuksia, niin silti EPS-harkosta rakentaminen on ainakin Suomessa suhteellisen harvinaista, tiedä sitten mistä tämä johtuu.
Onko kellään jotain varoittavia esimerkkejä tai huonoja kokemuksia näistä EPS-harkoista?Tai sitten hyvä imitaatio käsialasta.
Palikka (EPS) harkoilla kun talon tekee niin siitä jää puuttumaan mm. kivitalon massiivisuus, palamattomuus ja ehkä jotain muuta.
Siitä kyllä saa kivitalon näköisen ja ne on keveitä käsitellä.
Ei henk koht kokemusta, enkä ole koskaan moisen raksalla käynyt.
Rakentaako Ouluun kukaan moisesta?
Ois kiva käydä vilkaiseen?
-raksaaja - Quo ?
matin kirjoittama kirjoitti:
Tai sitten hyvä imitaatio käsialasta.
Palikka (EPS) harkoilla kun talon tekee niin siitä jää puuttumaan mm. kivitalon massiivisuus, palamattomuus ja ehkä jotain muuta.
Siitä kyllä saa kivitalon näköisen ja ne on keveitä käsitellä.
Ei henk koht kokemusta, enkä ole koskaan moisen raksalla käynyt.
Rakentaako Ouluun kukaan moisesta?
Ois kiva käydä vilkaiseen?
-raksaajaMiten täyttä teräsbetonia olevasta seinästä jää puuttumaan "massiivisuus" ???
??? - raksaaja--sh
Quo ? kirjoitti:
Miten täyttä teräsbetonia olevasta seinästä jää puuttumaan "massiivisuus" ???
???Teräsbetonia on vain styroxin keskellä.
Se ei siellä varaa eikä luovuta lämpöä, se vaan on. ;) - raksaaja--sh
raksaaja--sh kirjoitti:
Teräsbetonia on vain styroxin keskellä.
Se ei siellä varaa eikä luovuta lämpöä, se vaan on. ;)varaahan se hieman, mutta sen vaikutus lämpötalouteen on erittäin paljon pienempi kuin jos se betoni on lämmöneristeen sisäpuolella eikä keskellä.
Ääntä EPS harkko eristänee huonommin kuin muut harkot koska betonissa on reikiä harkon sisällä. - Mouse Mickey
raksaaja--sh kirjoitti:
Teräsbetonia on vain styroxin keskellä.
Se ei siellä varaa eikä luovuta lämpöä, se vaan on. ;)eli saisikohan tuota varaavaa masssa riittävästi tekemällä Kahi tms. matskusta väliseinät. Lisäksi jos tulee ontelo/liittolevyvälipohjat ja talon keskelle massiivinen varaava takka. Luulisi että vaikka se ulkosienissä betoni onkin styroksin välissä, niin se varaisi kuitenkin edes jonkin verran.
Edelleenkään ei ole kokemuksia/tietoa, vaan ainostaan mielikuvia... - raksaaja--sh
Mouse Mickey kirjoitti:
eli saisikohan tuota varaavaa masssa riittävästi tekemällä Kahi tms. matskusta väliseinät. Lisäksi jos tulee ontelo/liittolevyvälipohjat ja talon keskelle massiivinen varaava takka. Luulisi että vaikka se ulkosienissä betoni onkin styroksin välissä, niin se varaisi kuitenkin edes jonkin verran.
Edelleenkään ei ole kokemuksia/tietoa, vaan ainostaan mielikuvia...Jos on kiviset ja soraset väliseinät niin se toki parantaa talon lämpökapasiteettia.
EPS harkkotalon jos tekisin niin ehdottomasti siihen kiviset väliseinät. - ..kuten..
raksaaja--sh kirjoitti:
Teräsbetonia on vain styroxin keskellä.
Se ei siellä varaa eikä luovuta lämpöä, se vaan on. ;)..lammikin....60% styroxia!!
- EPS vs EMH
..kuten.. kirjoitti:
..lammikin....60% styroxia!!
EPS harkko(EPS, betoniEPSkannaksineen, EPS)
EMH harkko (betoni, EPS, betoni)
Eroa on kuin yöllä ja päivällä. - Kiinnostu-nut
EPS vs EMH kirjoitti:
EPS harkko(EPS, betoniEPSkannaksineen, EPS)
EMH harkko (betoni, EPS, betoni)
Eroa on kuin yöllä ja päivällä.Kun kerran eroa on kuin yöllä ja päivällä, niin olisi kiva tietää miten se käytännössä ilmenee.
- raksaaja--sh
Kiinnostu-nut kirjoitti:
Kun kerran eroa on kuin yöllä ja päivällä, niin olisi kiva tietää miten se käytännössä ilmenee.
ulkopinnassa EPS ei varaa auringon lämpösäteilyä
sisäpinnassa EPS ei varaa hukkalämpöjä talteen (ylilämpöjä syntyy)
EPS kannaksien kautta voi äänet kulkea läpi
rappausten halkeamista voi tulla ilmavuotoja
jne... - Mouse Mickey
raksaaja--sh kirjoitti:
ulkopinnassa EPS ei varaa auringon lämpösäteilyä
sisäpinnassa EPS ei varaa hukkalämpöjä talteen (ylilämpöjä syntyy)
EPS kannaksien kautta voi äänet kulkea läpi
rappausten halkeamista voi tulla ilmavuotoja
jne...Onko tämä lämmönvarauskyky ollenkaan niin tärkeä ominaisuus kun annetaan ymmärtää. Jos asuntoon tulee esim. ilmalämpöpumppu, niin eikö (ainakin teoriassa) sisälämmön pitäisi olla aika tasainen, kun lämmitys/jäähdytys hoidetaan ilmanvaihdolla.
Toisaalta jos lämpöenergia siirtyy esim. EPS-rakenteen ulkopinnasta sisäpintaan(tai toisinpäin), niin silloinhan lämpöenergia joutuu siirtymään tuon EPS:n sisällä olevan betonin kautta, jolloin tämän betoni ikään kuin tasaisi lämpötilavaihteluita ja sitoisi tuota lämpöenergiaa.
Tuo auringosta saatava energia näillä leveysasteilla on tuskin kovinkaan merkittävä. Lämmitysenergiaahan tarvitaan eniten juuri silloin kun aurikoa ei näy eli talvella. Kesäaikaan auringosta saatavaa lämpöenergiaa halutaan jopa välttää, ainakin helteillä, jolloin hyvä lämpöeriste rungon ulkopinnassa voisi olla jopa hyväksi.
.. ja kaikki tämä edelleen mutua - raksaaja--sh
Mouse Mickey kirjoitti:
Onko tämä lämmönvarauskyky ollenkaan niin tärkeä ominaisuus kun annetaan ymmärtää. Jos asuntoon tulee esim. ilmalämpöpumppu, niin eikö (ainakin teoriassa) sisälämmön pitäisi olla aika tasainen, kun lämmitys/jäähdytys hoidetaan ilmanvaihdolla.
Toisaalta jos lämpöenergia siirtyy esim. EPS-rakenteen ulkopinnasta sisäpintaan(tai toisinpäin), niin silloinhan lämpöenergia joutuu siirtymään tuon EPS:n sisällä olevan betonin kautta, jolloin tämän betoni ikään kuin tasaisi lämpötilavaihteluita ja sitoisi tuota lämpöenergiaa.
Tuo auringosta saatava energia näillä leveysasteilla on tuskin kovinkaan merkittävä. Lämmitysenergiaahan tarvitaan eniten juuri silloin kun aurikoa ei näy eli talvella. Kesäaikaan auringosta saatavaa lämpöenergiaa halutaan jopa välttää, ainakin helteillä, jolloin hyvä lämpöeriste rungon ulkopinnassa voisi olla jopa hyväksi.
.. ja kaikki tämä edelleen mutua>Onko tämä lämmönvarauskyky ollenkaan niin tärkeä ominaisuus kun annetaan ymmärtää.
Ei se mun mielestä ole mikään mahdoton tärkeä. Mutta jos sen saa sillä että maksaa talostaan 3% enemmän niin se on mielestäni "nice to have".
(VTT väittää että lämmitysenergiaa säästyy jopa 19%, minä uskon jotta vain 4% säästyy)
>Jos asuntoon tulee esim. ilmalämpöpumppu, niin eikö (ainakin teoriassa) sisälämmön pitäisi olla aika tasainen, kun lämmitys/jäähdytys hoidetaan ilmanvaihdolla.
Jep. Jos takka lämmittää liikaa niin pistetään ILP jäähdyttämään. Nou problem. Mutta energiaa ja rahaa menee hukkaan.
Masiivisuus pelaa automatique ilman hilpetööritekniikkaa.
>Toisaalta jos lämpöenergia siirtyy esim. EPS-rakenteen ulkopinnasta sisäpintaan(tai toisinpäin), niin silloinhan lämpöenergia joutuu siirtymään tuon EPS:n sisällä olevan betonin kautta, jolloin tämän betoni ikään kuin tasaisi lämpötilavaihteluita ja sitoisi tuota lämpöenergiaa.
Kesällä lämmöneristeen läpi sisään tuleva energia on mitätön.
Muuna aikana kun lämpö on matkalla ulos niin se betoni siellä eristeen keskellä hieman varmaan tasailee. Mutta paljon vähemmän kuin jos betoni on talon sisällä. Eikä se betoni siellä harkon sisällä pysty estämään huoneen ylilämpöjä.
>Tuo auringosta saatava energia näillä leveysasteilla on tuskin kovinkaan merkittävä.
Muutama tuhat kilowattituntia vuodessa. Kaikki ilmainen on kotiinpäin.
Jotkuthan kuulemma lämmittää koko talonsa maaliskuusta lokakuuhun pelkällä aurinko-energialla, ainaskin eteläsuomessa, ainakin jos aurinko-öljy-yhtiöitä on uskominen.
>Lämmitysenergiaahan tarvitaan eniten juuri silloin kun aurikoa ei näy eli talvella.
Jep. Mutta kevätauringon teho on jo melkoinen. Aurinkokin on silloin lähimpänä maata ja auringonsäteet tulevat sopivassa kulmassa seinäpintoihin ja ikkunoihin nähden.
>Kesäaikaan auringosta saatavaa lämpöenergiaa halutaan jopa välttää, ainakin helteillä, jolloin hyvä lämpöeriste rungon ulkopinnassa voisi olla jopa hyväksi.
Kun talossa on kunnon räystäät ja parvekkeet etelän puolella, suojaavat ne seinää auringon lämmitykseltä. Ja yön aikana jäähtynyt talon ulkokuori suojaa eristekerrosta lämpenemiseltä
Myutta seinä eristeiden läpi tuleva lämpömäärä on mitätön koska suurin osa lämmöstä pääsee sisään ikkunoista. Sen sijaan talon sisällä oleva kivimassa auttaa säilyttämään vuorokautisen lämpötasapainon eli yön ja päivän lämpötilaero tasaantuu ja yöllä tehty viilennys auttaa myös päivällä.
>.. ja kaikki tämä edelleen mutua
Mullon mutua vaan 50%
=) - Eps-harkkotalossa asuva
raksaaja--sh kirjoitti:
ulkopinnassa EPS ei varaa auringon lämpösäteilyä
sisäpinnassa EPS ei varaa hukkalämpöjä talteen (ylilämpöjä syntyy)
EPS kannaksien kautta voi äänet kulkea läpi
rappausten halkeamista voi tulla ilmavuotoja
jne...Rappaukset ei halkeile, voit tulla katsomaan.
Äänet ei tule läpi voit tulla kuuntelemaan.
Eps ei myöskään varaa kylmää, eikä pakkasta.
Meillä lämmitetään ainoastaan sisäilmaa, ei seiniä.
Lämmittää ei käytännössä tarvitse, kuin talvikuukausina n. 1500 Kw/kuukausi.
Maailmassa on miljoonia Eps-harkkotaloja jo 50 luvulta lähtien, etsi vaikka Googlella Epsforms, saatat yllättyä ! - Hämmästynyt
kopio, mikset osta kirjoitti:
sitten suoraan kalalaatikoita vaikka Viipurin torilta, halavalla. On vain yksi alkuperäinen EPS-harkko, jonka ominaisuudet ovat täysin ylivertaiset muihin nähden.
Ei mistään selänmurskaajaharkoista, saati jostain virkaheiton veturinlämmittäjän surkeista plagiaatista, löydy edes kilpailijaa Alkuperäiselle Ilmastoidulle ja Patentoidulle EPS-harkolle.
Ota selvää asioista. Käy messuilla. Googleta.Suomenkin pienillä markkinoilla on tietääkseni kolmea erilaista EPS-muottiharkkoa tarjolla ja maailmalla näyttäisi olevan vastaavia enemmänkin. Kaipa ne kaikki on sitten sen ensimmäisen plagiaatteja.
Mutta eikös se ole koko menetelmälle uskottavuuskysymys, että valikoimassa löytyy ? Onhan autojakin useita merkkejä ja malleja, vaikka joku senkin on ekana keksinyt.
Mielestäni jokainen saa tehdä valintansa ominaisuuksien ja hinnan perusteella. Sitä paitsi hyvä tuote pärjää kilpailutilanteessakin, huono vain monopolimarkkinoilla... jos sielläkään. - raksaaja--sh
Eps-harkkotalossa asuva kirjoitti:
Rappaukset ei halkeile, voit tulla katsomaan.
Äänet ei tule läpi voit tulla kuuntelemaan.
Eps ei myöskään varaa kylmää, eikä pakkasta.
Meillä lämmitetään ainoastaan sisäilmaa, ei seiniä.
Lämmittää ei käytännössä tarvitse, kuin talvikuukausina n. 1500 Kw/kuukausi.
Maailmassa on miljoonia Eps-harkkotaloja jo 50 luvulta lähtien, etsi vaikka Googlella Epsforms, saatat yllättyä !"Rappaukset ei halkeile, voit tulla katsomaan."
Eipä huvita.
Ei varmaan sen halkeamattomanpi kuin muutkaan.
(Ei liene haittaa jos ilmanpitävyys on varmistettu muutoinkin kuin vain rappauksella...)
Mutta monastihan henkselit on turhat jos on jo vyö.
"Äänet ei tule läpi voit tulla kuuntelemaan."
Pitäisi olla laboratorio olosuhteet jotta voisi verrata. Luulis että betoni sitoo joitain äänitaajuuksia paremmin kuin EPS...
"Eps ei myöskään varaa kylmää, eikä pakkasta."
Suomessa lienee kovia pakkaspäiviä vähemmän kuin lauhoja päiviä. Siksi kannattaa keskiarvoistaa.
Ilman auringon paistetta on melkein aivan sama onko ulkokuori raskas vaiko ei. Kun aurinko paistaa se antaa lisälämmön massiiviseen ulkokuoreen.
(se kyllä on totta että lammitalon ulkoseinää vois käyttää luistinratana syysaamuisin, vaikka se alku-yöstä onkin plussalla)
"Meillä lämmitetään ainoastaan sisäilmaa, ei seiniä."
Kaikissa taloissa lämmitetään myös seinät. Siitä ei kylläkään tule energiankulua. Painavan sisärakenteen tapauksessa sitä ilmaa ei tarvitse pakkasyön takia lämmittää niin paljoa.
Jos taat viittaat yölliseen lämmönpudotukseen niin sitten voi miettiä että onko se pois asumismukavuudesta ja että paljonko energiaa menee hukkaan sitten kun lämpö joudutaan lataamaan takaisin ylilämmöllä lämmityspisteissä.
"Lämmittää ei käytännössä tarvitse, kuin talvikuukausina n. 1500 Kw/kuukausi."
Samat sävelet kaikissa matalaenergiataloissa. Mutta hukkalämmöt massiivinen rakenne hyödyntää himpun tehokkaammin.
"Maailmassa on miljoonia Eps-harkkotaloja jo 50 luvulta lähtien, etsi vaikka Googlella Epsforms, saatat yllättyä !"
No on kyllä yllättävää. Isukkikaan kun ei 71 raaskinut laittaa lattia EPS:ää kuin 25mm, mutta kaipa 50 luvulla EPS oli halvenpaa...?
So?
Myös kärpäsiä on paljon, paska on hyvää? - Mouse Mickey
raksaaja--sh kirjoitti:
"Rappaukset ei halkeile, voit tulla katsomaan."
Eipä huvita.
Ei varmaan sen halkeamattomanpi kuin muutkaan.
(Ei liene haittaa jos ilmanpitävyys on varmistettu muutoinkin kuin vain rappauksella...)
Mutta monastihan henkselit on turhat jos on jo vyö.
"Äänet ei tule läpi voit tulla kuuntelemaan."
Pitäisi olla laboratorio olosuhteet jotta voisi verrata. Luulis että betoni sitoo joitain äänitaajuuksia paremmin kuin EPS...
"Eps ei myöskään varaa kylmää, eikä pakkasta."
Suomessa lienee kovia pakkaspäiviä vähemmän kuin lauhoja päiviä. Siksi kannattaa keskiarvoistaa.
Ilman auringon paistetta on melkein aivan sama onko ulkokuori raskas vaiko ei. Kun aurinko paistaa se antaa lisälämmön massiiviseen ulkokuoreen.
(se kyllä on totta että lammitalon ulkoseinää vois käyttää luistinratana syysaamuisin, vaikka se alku-yöstä onkin plussalla)
"Meillä lämmitetään ainoastaan sisäilmaa, ei seiniä."
Kaikissa taloissa lämmitetään myös seinät. Siitä ei kylläkään tule energiankulua. Painavan sisärakenteen tapauksessa sitä ilmaa ei tarvitse pakkasyön takia lämmittää niin paljoa.
Jos taat viittaat yölliseen lämmönpudotukseen niin sitten voi miettiä että onko se pois asumismukavuudesta ja että paljonko energiaa menee hukkaan sitten kun lämpö joudutaan lataamaan takaisin ylilämmöllä lämmityspisteissä.
"Lämmittää ei käytännössä tarvitse, kuin talvikuukausina n. 1500 Kw/kuukausi."
Samat sävelet kaikissa matalaenergiataloissa. Mutta hukkalämmöt massiivinen rakenne hyödyntää himpun tehokkaammin.
"Maailmassa on miljoonia Eps-harkkotaloja jo 50 luvulta lähtien, etsi vaikka Googlella Epsforms, saatat yllättyä !"
No on kyllä yllättävää. Isukkikaan kun ei 71 raaskinut laittaa lattia EPS:ää kuin 25mm, mutta kaipa 50 luvulla EPS oli halvenpaa...?
So?
Myös kärpäsiä on paljon, paska on hyvää?...nuo keskustelussa esiin tulleet harkkorekenteiden erot tuskin ovat kovinkaan
merkittäviä(lähinnä kysymyksessä ollut kivirakenteen varaamiskyky).
Tarkoitan siis tapausta, jossa kuitenkin lattiat ja väliseinät ovat betonia tai muuta "kiveä", ja on koneellinen ilmanvaihto.
Koska en ole rakentanut vielä yhtään ns. kivitaloa, niin yritän vertailla näitä eri vaihtoehtoja mahdollisimman objektiivisesti. Toistaiseksi ei ole tullut semmoista argumenttia, joka poissulkisi tuota EPS-harkkorakennetta. Tokihan kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä ja huonoja puolia.
Äänieristävyydestä: Meidän tapauksessa taloon ei tule ulkopuolelta meteliä, koska ei ole teitä yms. melunlähteitä vieressä. Suurimmat metelin lähteet löytyvät seinien sisäpuolelta. Eikös tässä EPS-rakenteessa ole jopa parempi huoneakustiikka, koska betonin ja huonetilan väliin tulee tuo EPS-kerros ja kipsilevy? - raksaaja--sh
Mouse Mickey kirjoitti:
...nuo keskustelussa esiin tulleet harkkorekenteiden erot tuskin ovat kovinkaan
merkittäviä(lähinnä kysymyksessä ollut kivirakenteen varaamiskyky).
Tarkoitan siis tapausta, jossa kuitenkin lattiat ja väliseinät ovat betonia tai muuta "kiveä", ja on koneellinen ilmanvaihto.
Koska en ole rakentanut vielä yhtään ns. kivitaloa, niin yritän vertailla näitä eri vaihtoehtoja mahdollisimman objektiivisesti. Toistaiseksi ei ole tullut semmoista argumenttia, joka poissulkisi tuota EPS-harkkorakennetta. Tokihan kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä ja huonoja puolia.
Äänieristävyydestä: Meidän tapauksessa taloon ei tule ulkopuolelta meteliä, koska ei ole teitä yms. melunlähteitä vieressä. Suurimmat metelin lähteet löytyvät seinien sisäpuolelta. Eikös tässä EPS-rakenteessa ole jopa parempi huoneakustiikka, koska betonin ja huonetilan väliin tulee tuo EPS-kerros ja kipsilevy?"Tokihan kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä ja huonoja puolia."
Kyllä. Makuasiat ja mieltymykset ratkaisee.
"Eikös tässä EPS-rakenteessa ole jopa parempi huoneakustiikka, koska betonin ja huonetilan väliin tulee tuo EPS-kerros ja kipsilevy?"
Kaikuja tullee kait sitä vähemmän mitä pehmoisempaa tai röpelöisempää sisäpinta on.
Teräkset Lammitalon betonin sisällä myös voi johtaa joitain taajuuksia (huomioitava akustiikassa).
Lammissakin tietenkin jos akustiikkaa haluaa parantaa niin vois sisäseinät levyttää vaikka akustiikkalevyillä. Ei maksane kauheata extraa ylimääräistä koska harkkoseinän tasoitusta ei sit tartte tehdä...
- täystiililaho
ja muurauta siihen sitten tiilijulkkari. Saat taatusti riittävän massiivisen rakenteen. Seiniin 200mm villaa ja kattoon puoli metriä. Jos homma ei ole rahasta kiinni, niin pistät vielä rappaukset päälle.
Perfektionisti tietysti tekee sekä sisärungon että julkisivun poltetusta tiilestä (punaisesta tietysti, eli ilman lisäaineita).
Ei kuulu metelit sisään, eikä lämpö karkaa. Kaikkein parasta on se, että kaikki sipo-lammi-palikka-papana-miehet ovat hipihiljaa, ja keskittyvät haukkumaan toisiaan.
Ainiin sori täällähän tiilitalo ei ole kivitalo, vaan savitalo. No mutta tee silti tiilestä.- pikun tarkkailija
Täystiilitalon huonot puolet on kyllä vähissä.
Jos oikein väkisin koetan keksiä:
- ulkokuori on tuuletettu, se ei siksi varaa auringon lämpöä lämmityskulun vähentämiseksi
- villa on kosteudelle arempi materiaali kuin EPS
- tiilirakenne ei ole niin jäykkä kuin teräsbetoni
- talo ei ole niin yksinkertainen rakenteiltaan kuin harkkotalo
- ei yksiaineinen
mutta nuo kaikki on pientä sälää josta vain pilkun n*ssija välittää
Tiilijulkkari voi olla maailman kestävin julkkari.
t. piip n*ssija itte - reikätiili
Tehty täystiilitalo välisinätkin poltettua punaista reikätiiltä,ei ole kuin hyviä puolia kesällä viileä,talvella varmasti lämmin vaikka vähän pitäis ikkunoita auki.Mielyttävä akustiikka,helppo kiinittää seinille mitä vain ja pysyy ei lohkeile,se vanhempi muurari (70v)joka talon teki piti erittäin hyvänä(parhaimpana) edelleen punaista poltettua reikätiiltä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet toisen kanssa
...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain2241556- 291403
Kuka teistä on paras nainen
A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊611269Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!701242- 781204
Osaako joku selittää tätä
Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?751172Jos me joskus nähtäisiin
niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi1031163- 54998
Lesken uusi
Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans18962Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"
Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per177865