Kysympä nyt ihan huvikseni EU:n kannattajilta, että jos olisitte Norjan tai Sveitsin kansalaisia, niin kannattaisitteko maanne liittymistä EU:n jäseneksi?
Myös pienet perustelut olisi kiva saada ihan riippumatta kumpaa vaihtoehtoa kannattaisitte.
Ajatusleikki 2: Jos olisitte ruotsalaisia, kannattaisitteko liittymistä rahaliittoon?
-Ja perustelut.
Myös pienet perustelut olisi kiva saada ihan riippumatta kumpaa vaihtoehtoa kannattaisitte.
Ajatusleikki 2: Jos olisitte ruotsalaisia, kannattaisitteko liittymistä rahaliittoon?
-Ja perustelut.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitäpä nuo rikkaat maat tekisivät köyhien kaatopaikalla, EU:ssa. Tänne kuuluvat vain entiset itäblokin maat ja muut, jotka tahtovat kuulua niiden kanssa samaan viiteryhmään.
Olisi kai siihen jotain perusteluita liittymisen kannattamiselle mutta en norjalaisena/sveitsiläisenä - heidän kannaltaan ajatellen olisi niin rohkea että uskaltaisin EU-jäsenyyttä kannattaa.
Norja öljynsä ja Sveitsi historiallisen erikoisasemansa takia ovat poikkeustapauksia. Turha "tavallista" Suomea verrata niihin. Kuitenkin on vain ajan kysymys, koska ne liittyvät EU:hun. Syrjässä loisiminen ei pitemmän päälle huvita ja kannata.
Loisiiko Norja ja Sveitsi jotain?
Mitä muuten Norjan öljy ja Sveitsin "erikoisasema" tähän kuuluu?
Nythän on ennustettu, että Norja on jäsen vuonna 2012, Sveitsi myöhemmin.
Norjan suuri ongelma on nyt se, että se joutuu sopeuttamaan lainsäädäntöään EU-direktiiveihin pystymättä itse vaikuttamaan niihin lainkaan, ja tämä on aiheuttanut siellä yhä pahenevaa arvostelua. Maa kuuluu kuitenkin ETA:aan ja maksaa kuuliaisesti ETA-maksunsa.
Myös kalliit elintarvikkeiden hinnat syövät tavallista kuluttajaa, ruokaa käydään hamstraamassa naapurimaasta Ruotsista.
Eli nykykokemuksella Suomen jäsenyysajasta äänestäisin KYLLÄ.
oikeasti vaikuttamaan näihin direktiiveihin? Taitaa olla pelkkää puhetta. Norjassa kallista, siellä on palkatkin aivan toista luokkaa, Suomen terveydenhuoltoväkeä jonossa Norjaan. Kaikkialla käydään halpamaissa hamstraamassa, se elintasokuilu, suomalaiset käyvät Virossa, Venäjällä hamstrausmatkoilla.
Ruotsin EMU-jäsenyys olisi Suomen kannalta periaatteessa hyvä asia, koska se hillitsisi Suomen talouden häiriöitä. Matti Vanhasella ja muilla suomalaispoliitikoilla oli hyvä syy kerjätä Ruotsia rahaliittoon. Jos asiaa sen sijaan katsotaan Ruotsin kannalta, jäsenyyttä ei voi kuitenkaan pitää edullisena vaihtoehtona. Syy tähän on se, että Ruotsin kaltaisissa EU:n reuna-alueen maissa talouden häiriöt ovat epäsymmetrisiä suhteessa EU:n ydinmaihin. Lisäksi työvoiman heikko liikkuvuus EU:n sisällä on esteenä sopeutumiselle näihin häiriöihin. Samat ongelmat pätevät myös Suomeen, kuten Suomen EMU-asinantuntijatyöryhmä raportissaan totesi:
"Suomen talous on lähihistoriassa käyttäytynyt suhdanteissa selvästi eri tavalla kuin EU:n ydinmaat. Vaikka tämän epäsymmetrian taustalta löytyykin tekijöitä, joilla ei enää ole merkitystä, ei ole syytä olettaa, että ongelma olisi poistunut. On jopa mahdollista, että ongelma on pahenemassa taloudellisen integraation syvenemisen myötä."
"Yleinen tulos tällaisista laskelmista Suomen osalta on, että kansantaloutemme on melko epäsymmetrinen muihin EU-maihin, ennen kaikkea EU:n ydinmaihin (Saksaan, Ranskaan, Benelux-maihin ja Itävaltaan), verrattuna. EU:n ydinmaista löytyy puolestaan useissa tutkimuksissa ryhmä, joiden kesken vallitsee huomattava symmetria. Suomen vaihtelut ovat sen sijaan olleet symmetrisempiä muiden Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin, suhteen."
Työryhmä ilmeisesti viitasi epäsymmetrian mahdolliseen pahenemiseen integraation edistymisen myötä USA:n esimerkin pohjalta. Yhdysvalloissa tuotantorakenne on hyvin voimakkaasti erikoistunut alueiden suhteen. Yhdysvalloilla on kuitenkin paremmat mahdollisuudet vastata epäsymmetrian tuomiin haasteisiin, koska työvoiman liikkuvuus alueella on parempaa esimerkiksi yhteisen kielen ansiosta. EMU-työryhmä varoitti myös jäsenyyden vaikutuksista työllisyyteen:
"Taloudelliseen tilanteeseen huonosti sopivan rahapolitiikan riski on suuri erityisesti epäsymmetrisille häiriöille alttiissa osallistujamaassa, jonka suhdannevaihtelut poikkeavat euroalueen yleisestä kehityssuunnasta ja jonka ulkomaankauppa suuntautuu muista osanottajamaista poikkeavasti. Vaikka hinnat ja palkat joustaisivat rahaliitossa nykyistä enemmän, ne todennäköisesti edelleen joustaisivat helpommin ylös- kuin alaspäin. Tästä syystä poikkeavan maan työttömyys saattaisi kasvaa tuntuvasti laskusuhdanteessa ja jäädä keskimäärinkin korkeaksi."
EMU-työryhmän päätelmä Suomen EMU-jäsenyydestä oli tyly:
"Tällaisin optimaalisen valuutta-alueen kirjallisuuteen liittyvin kriteerein suoritettu tarkastelu tukee kaiken kaikkiaan johtopäätöstä, että yhteinen raha voisi olla perusteltu ratkaisu EU:n ydinmaille, muttei juuri Suomelle. Rahaliittoon osallistuminen toisi mukanaan sen ongelman, miten Suomen talous sopeutuu, jos se altistuu häiriöille, joita muut maat eivät kohtaa."
Voidaankin pitää kummallisena, että Suomi on liittynyt rahaliittoon vaikka Suomen talouden häiriöiden epäsymmetria EU:n ydinmaihin nähden on jopa suurempi kuin Tanskan, Ruotsin ja Britannian, jotka ovat viisaasti jättäytyneet EMU:n ulkopuolelle.
Linkki EMU-työryhmän raporttiin:
http://www.vm.fi/tiedostot/rtf/fi/57156.rtf