http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=81372
Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin mielestä Metsähallituksen hakkuut Nellimissä Ylä-Lapissa ovat ristiriidassa Suomen ihmisoikeussitoumusten kanssa.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) totesi maanantaina, että Metsähallitus ei ole syyllistynyt oikeudellisiin rikkomuksiin, vaan hakkuuta, suojelua ja saamelaisten asemaa koskevat asiat on käsitelty asianmukaisesti, ja että maa- ja metsätalousministeriö tukee Metsähallituksen toimintaa Ylä-Lapissa.
- Metsähallituksen hakkuut Nellimissä ovat ristiriidassa Suomen ihmisoikeussitoumusten kanssa. Hakatessaan saamelaisten arvokkaita laidunmetsiä, Suomi rikkoo Yhdistyneiden Kansakuntien kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta vuodelta 1966. YK:n ihmisoikeuskomitea on myös todennut, että Suomi rikkoo kyseistä sopimusta salliessaan hakkuut alueilla, jotka ovat tärkeitä laidunmetsiä saamelaisille poromiehille, Scheinin totesi Greenpeacen tiedotustilaisuudessa.
Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin mielestä Metsähallituksen hakkuut Nellimissä Ylä-Lapissa ovat ristiriidassa Suomen ihmisoikeussitoumusten kanssa.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) totesi maanantaina, että Metsähallitus ei ole syyllistynyt oikeudellisiin rikkomuksiin, vaan hakkuuta, suojelua ja saamelaisten asemaa koskevat asiat on käsitelty asianmukaisesti, ja että maa- ja metsätalousministeriö tukee Metsähallituksen toimintaa Ylä-Lapissa.
- Metsähallituksen hakkuut Nellimissä ovat ristiriidassa Suomen ihmisoikeussitoumusten kanssa. Hakatessaan saamelaisten arvokkaita laidunmetsiä, Suomi rikkoo Yhdistyneiden Kansakuntien kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta vuodelta 1966. YK:n ihmisoikeuskomitea on myös todennut, että Suomi rikkoo kyseistä sopimusta salliessaan hakkuut alueilla, jotka ovat tärkeitä laidunmetsiä saamelaisille poromiehille, Scheinin totesi Greenpeacen tiedotustilaisuudessa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
greenpeacen tavoitteena porotalouden turvaaminen? Epäilen enemmänkin, että kyseessä on vain valiaikainen ratkaisu. Lopullinen tavoite lienee tukahduttaa myös porotalous ja saattaa loputkin lapin metsät hyödyttömiksi rääseiköiksi...
käyttää vain törkeästi porotaloutta hyväksi että saavat Lapista metsätalouden lopetettua. Sen jälkeen on porotalouden vuoro, saavat poromiehet luvan unohtaa mönkijät ja moottorikelkat ja alkaa oikeasti elämään perinteistä poronhoitoa, niin kuin gp valehtelee niiden tekevän koko ajan. Se olisi kyllä poromiehille ihan oikein kun ovat niin tyhmiä että ovat hypänneet gp:n kelkkaan
Vain pieni osa poromiehistä sinne griinpiisin kelkkaan on hypännyt. Enemmistö on ihan järkevää sakkia.
Näin varmaan on. Tuskin kukaan järkevä poromies uskoo greenpeacen etujaan huomioivan. Luulenpa vaan, että nekin, jotka siihen symbioosiin on erehtyneet, pettyvät vielä...
Varma tieto,siellä GB:n kelkassa on tosiaanki paljon muitakin ku saamelaisia,itse asiassa ei juurikaan niitä,vaan savolaisia,ja muita etelästä tulleita,ehkä niilä harmittaa ku kotoperältä on mettät hakattu pelloiksi,niin nyt sitten pitäs lapin metsät jollakin verukkeella saaha rauhotettua....Eiköhän niitä maailmassa ole suuremmanluokan metsä ongelmia, kun tämä ns.pohjois suomen!Menkööt GB sinne missä ongelmat on todellisia.....!
Olisi mielenkiintoista kuulla myös muutaman puolueettoman asiantuntijan kanta asiaan.
Suomi toimii asiassa sen mukaan, mitä YK:n ihmisoikeuskomitea on päättänyt. Ei siis sen mukaan, mitä mieltä Scheinin ilmoittaa olevansa.
Uutisissa kerrottiin äsken, että Inarin nimismies on määrännyt vakuusmaksun suuruudeksi miljoona euroa. Se on pikkusumma Gp:n rahoissa.
mikäs se on Miksun järki? Mitä se GP:n rahoihin kuuluu? Poromiehet siellä oikeutta käy eikä GP. on se kumma kun ei järki kulje.
...olisi kohtuullista, että Greenpeace ottaisi vastuuta edes jostain. Et kai tosissasi kuvittele, että poromiesten omat rahat riittävät ammattimaiseen käräjöintiin?
uutisissa?
Ettei vain olisi ns. hevosmiesten tietotoimisto?
Lapin radiossa juuri paasaavat...
Onpas vain rapsakat takuurahat. Taitaa Inarin nimismiehellä olla kuumat paikat kohta...
Jos on saatu muutama poromies petollisesti vietellyksi mukaan rintamaan, kai olisi kohtuullista osallistua vakuuksiin? Silläkin uhalla, että voisi upota aiheettomasta keskeytyksestä aiheutuneisiin vahinkoihin? Tuollainen "hit and run" politiikka kun ei oikein vaikuta täysjärkisten touhulta...
ne ratkaisevat Inarin vanhojen petäjien kohtalon, ei GP, ei poromiehet ja kaikkein vähiten metsähallitus.
Jos jopa 500-vuotiaasta kuidusta jauhettu paskapaperi ei oikein käy kaupaksi niin ei sitten, ei se ainakaan kuluttajan vika ole.
Kaikkein limaisimmat törkimykset vielä vaahtoavat että tuosta karmeasta faktasta pitäisi vaieta ja valehdella paperin tulevan jostain "talousmetsästä".
Oksettavaa.
juuri "hit and run" toimintatapaa. Kerrotko, kuinka vanhaa se inarin tämänhetkisen puuston keski-ikä on? Millaisia puita näissä hakkuissa on tarkoitus säästää? Mikä on talousmetsää Suomen eri kasvuvyöhykkeillä (mielipiteesi), eli kuinka vanhana pitää saavuttaa tukkipuujäreys maksimissaan? Talousmetsiä kai täytyy suomessa kuitenkin olla, joten vastaappa näihin.
Päätehakattava metsä Inarin korkeudella on luontaisesti syntynyttä, usein yli 300 vuotiasta männikköä. Vanhimmat aihkit saavuttavat 500 vuoden iän. Kiertoaika eli päätehakkuuiän saavutus on 150-200 vuotta, kasvupaikasta riipuen. Valtapituus jää alle 15 metrin. Nuo männiköt ovat kutakuinkin pohjoisella metsänrajalla - syy miksi sielläpäin on ylipäänsä metsää on Inarin laakion mataluus merenpintaan nähden ja suotuisa ilmasto.
Suomen kasvullisesta metsämaasta on talouskäytössä yli 96 %, onko se paljon vai vähän? Vastaapa siihen.
hakkuualueen puuston keski-ikä? Nyt ei riitä "yleensä" tai "usein". Tuskinpa 500v? Ja millaisia puita tai kuvioita on tarkoitus säästää suunnitelman mukaisissa hakkuissa? Hakataanko kitukasvuisia kalliomaastoja? Missä ne 500v. wanhat aihkit kasvavat? Ja kysyin edelleen, mikä on mielestäsi talousmetsän sopiva kasvatusikä eri kasvuvyöhykkeillä? Tuo mainitsemasi 150v ja yli tukkijäreyteen on totta havupuurajalla. Kuinka esim. keskisuomessa? Et vastannut...
omissa kuviotiedoissa on hakkuukypsissä metsissä merkintä "yli 200 v". Todella vanhojen puiden iän arviointi on hankalaa, koska lustot ovat kairatussakin näytteessä vain mikroskoopilla erotettavissa. Käytännössä tasalatvainen mänty Inarissa on yli 200-vuotias, terävälatvainenkin helposti yli 100 v. Esimerkkejä yli 500 v. puista voi katsella vaikkapa Inarinjärven rannoilta ja saarista.
Kiertojata voi katsoa vaikkapa Tapion Taskukirjasta, joka on eräänlainen metsämiesten Katekismus.
Keski-Suomessa kiertoaika on paljon lyhyempi, kunnon tukkipuumittoihin pääsee jo 50-70 vuodessa.
on ollutkin, YK:n ihmisoikeuskomiteahan nimenomaan päätti 19.4.2005 etteivät hakkuut riko alkuperäiskansakulttuuria harjoittavien oikeuksia.
kun ollaan EU:SSA, hehän hoitavat alkuperäisväestön asioita.