...yksinäisten naisten ja lesboparien hedelmöityshoitoon? En ole kuullut kannanottoja tähän asiaan.
Kokoomuksen kanta...?
Sirkku
7205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Luulen, ettei kokoomus ota asiaan kantaa edustajia sitovalla puoluepäätöksellä, mutta en ole varma.
Asia lienee sen verran omantunnon kysymys, että tässä taitaa moni puolue jättää puoluekurin sivuun ja antaa kansanedustajilleen vapauden äänestää oman mielioiteensä mukaan, mikä on ihan hyvä asia.
Itse en kannata sitä, että yhteiskunta tukisi muita kuin lapsettomien ja avioliitossa olevien heteropariskuntien hedelmöityshoitoja, mutta jos muutkin niitä haluavat, niin miksi se pitäisi kieltää, jos itse maksavat kaikki kulut.
Minusta koko asiaa on liian vähän käsitelty lapsen kannalta miettien sitä, mihin tilanteeseen lapsi joutuu päiväkodissa, koulussa ja hankalassa murrosiässä, kun hänellä on joko kaksi äitiä tai kaksi isää, muttei molempia kuitenkaan. Se voi olla lapselle sen verran rankkaa, että kannattaisi miettiä menevätkö "vanhempien" halu omiin oikeuksiinsa lapsen edun edelle.
Kiitos vastauksesta Jaba_43.
Yhdyn edelliseen puhujaan, mitä kokoomuksen kantaa tulee; yhteistä ei ole. Sen sijaan puolueen sisällä on hyvinkin liberaaleja näkemyksiä, kuten vaikka paljon puhutulla Alexander Stubbilla.
Minun mielestäni biologinen kyky lisääntymiseen ei ole kykyä vanhemmuuteen. Samalla tavoin ajattelen ei-heterosuhteissa eläviä. Hyvän harkinnan jälkeen lapsen -tavalla tai toisella- saanut lesbopariskunta saattaisi hyvinkin olla huomattavan hyvät ja kykenevät vanhemmat.
Moni lapsi saa alkunsa vaikkapa baaritoilailujen seurauksena, jonka jälkeen kumpikaan vanhemmista ei välttämättä a) haluaisi koko lasta b) pysty vastuuseen jota kasvatus edellyttää. Mutta heillä katsotaan yleisesti lisääntymiskyvyn vastaavan kykyä vanhemmuuteen.
Olen eri eri mieltä, jokainen tapaus tulisi arvioida erikseen. Hedelmöityshoidoissa, niin hetero, kuin ei-heteroparin tapaus.
Ja luonnollisesti, sama tilanne on yksinäisellä naisella. Miksi häneltä tulisi evätä hoito, jos muuta syytä ei ole kuin isän puute.
Jaban kanssa jaan käsityksen siitäkin, että harkinnassa tulee ottaa huomioon tapa jolla vanhemmuus on järjestetty, myös lapsen edun kannalta. Varmaa silti minusta on, että parempi yhden tai kahden naisen hyvässä hoidossa (jos näin on), kun heteroavioparin ei toivottuna, ja kaltoin kohdeltuna rakkaudettomana lapsena.
Olisin erityisen kiinnostunut hänen kannastaan jos kukaan sitä tietää? Kiitos etukäteen vastaajalle...
Eiköhän tuollaisiin näkemyksiin vaikuta enemmän muut kuin puoluepoliittiset näkemykset kristillisiä lukuunottamatta.
Toivottavasti kukaan Kokoomuksen kärkipoliitikko ei ota tiukkaa kantaa moisiin arvoasioihin, etteivät vastapelurit lähde liikoja aiheesta spekuloimaan.
Kukin vastatkoon oman arvomaailmansa mukaisesti, oli sitten minkävärinen puoluekirja taskussa tahansa.
Vasikka Stubbin kanta tiedetään.
Kauppi ja Stubb: Tasa-arvo ja lapsen etu hedelmöityshoitolain kulmakiviksi - Eri perhemuodot samalle viivalle
Julkaistu 11.5.2005
Euroopan parlamentin kokoomuslaiset jäsenet Piia-Noora Kauppi ja Alexander Stubb vaativat hallitusta ottamaan huomioon tasa-arvon hedelmöityshoitolain valmistelussa. Lakiesitys on tulossa eduskuntaan syksyllä.
"Erilaiset perhemuodot ovat tämän päivän todellisuutta. Hallituksen olisikin pikaisesti tuotava eduskunnan käsittelyyn hedelmöityshoitolaki sellaisessa muodossa, joka kohtelee perheitä tasa-arvoisesti, riippumatta vanhempien sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai siviilisäädystä", Kauppi ja Stubb toteavat.
Hedelmöityshoitojen rajaamista heteroparien yksinoikeudeksi on perusteltu lapsen edulla. Kaupin ja Stubbin mukaan tasapainoisten lasten kasvattaminen ei ole parisuhteen tyypistä tai vanhempien sukupuolesta riippuvainen. "Tärkeintä on, että lapsella on ympärillään välittäviä ja lapseen sitoutuneita aikuisia", he toteavat.
Hedelmöityshoitolakia on valmisteltu eri muodoissa jo 1980-luvulta asti. Tällä välin hedelmöityshoitoja on käytännössä annettu myös yksinäisille naisille tai naispareille. Jos käytäntöä kiristettäisiin nyt lainsäädännön keinoin, näiden lasten oikeus olemassaoloon asetettaisiin todella kummalliseen valoon.
Euroopan parlamentti on ottanut kantaa hedelmöityshoitokeskusteluun jo heinäkuussa 2002. Parlamentti kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia tarjoamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden käyttömahdollisuuksia ilman sukupuolisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai siviilisäädyn perusteella tapahtuvaa syrjintää. Kauppi ja Stubb toivovat, että Suomen hallitus huomioi nämä Euroopan parlamentin jo 3 vuotta sitten esittämät ajatukset ohjenuorakseen hedelmöityshoitolakia valmistellessaan. Mepit kehottavat myös kokoomuslaisia kansanedustajia toimimaan aktiivisesti tasa-arvon puolesta lakiesityksen tullessa eduskuntaan.
Piia-Noora Kauppi on yksivuotiaan pojan äiti ja viidennellä kuulla raskaana. Alexander Stubb on kolmivuotiaan tytön ja yksivuotiaan pojan isä.
Euroopan parlamentin päätöslauselma seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja seksuaali- ja lisääntymisoikeuksista (2001/2128(INI), kohta 24): ..."kehottaa jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden hallituksia tarjoamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden käyttömahdollisuuksia ilman mitään sukupuolisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai siviilisäädyn perusteella tapahtuvaa syrjintää;"...