Miehen ja naisen suhde ei ole mikään pieni suhde eikä mitätön. Miehen ja naisen suhdetta ei saa noin vain mitätöidä. Erittäin huolestuttava osa-alue nyky-yhteiskunnassa on armeija, jossa tällä hetkellä miehen ja naisen väliseen suhteeseen puututaan vakavalla tavalla. Miehen ja naisen suhde perustuu rakkauteen, pyyteettömään rakkauteen jossa asioissa tehdään toistensa puolesta. Nyky-armeija mitätöi tämän pyhän asian. Siellä tällä hetkellä mies ja nainen asetetaan käskyttämään toisiaan.
Minä vielä korostan tätä asiaa.
Nyky-armeijassa mies ja nainen asetetaan käskyttämään toisiaan. Vielä minä sanon. Nyky-armeijassa mies ja nainen asetetaan käskyttämään toisiaan.
Eikö ketään muuta tuo asia häiritse?
Itse en tosiaankaan tule ketään naista koskaan käskyttämään.
Minkä takia mies ja nainen yhtä-äkkiä laitetaan näin vastakkain? Kun luonnollinen olotila miehen ja naisen välillä on toisistaan huolehtiminen ja välittäminen.
Minä vielä korostan tätä asiaa.
Nyky-armeijassa mies ja nainen asetetaan käskyttämään toisiaan. Vielä minä sanon. Nyky-armeijassa mies ja nainen asetetaan käskyttämään toisiaan.
Eikö ketään muuta tuo asia häiritse?
Itse en tosiaankaan tule ketään naista koskaan käskyttämään.
Minkä takia mies ja nainen yhtä-äkkiä laitetaan näin vastakkain? Kun luonnollinen olotila miehen ja naisen välillä on toisistaan huolehtiminen ja välittäminen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
eipä tuohon ole lisättävää. Paitsi muuta kun että pirun ämmä kun viipyy saatana yhtä jääkaapin ja telkkarin väliä mulle kaljapulloa hakemassa yli 2 min
valtiolta tutkimus apuraha ja tehdä poikittais pitkittäis ja päre tutkimusta siitä kuinka kauan oikein on kohtuullista joutua odottamaan sitä kaljaa.... kaksi minuuttia kuulostaa huolestuttavan pitkältä ajalta.
Ja jotenkin tuntuu ihan siltä että mies tutkimuksen ja miehiä kiinnostavien asioiden tutkimus on jäänyt pahasti feminististen tutkimushankkeiden jälkeen... tähänkin asiaan on saatava parannus...
--- ja ennen kaikkea sen kaljan tulee olla KYLMÄÄ
piikkiq
ps. sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan
mutta tekstiesi perusteella et vaikuta ihan psyykkisesti terveeltä. Ei armeijassa ihmisiä asetella vastakkain. Siellä on tarkoitus puhaltaa yhteen hiileen, ja käskyt on tarkoitettu turvaamaan systeemin toimivuus tiukassa tilanteessa. On pelkästään hyvä, jos naisetkin oppivat joukkuepeliä ja "kaveria ei jätetä"-mentaliteettia.
Se on feministille kova paikka, kun arvomaailmat törmäävät.
Kun yhtä-äkkiä aletaankin puhumaan siitä, kumpiko sukupuoli on valmiimpi uhrautumaan toisen puolesta, niin armeijanpikkutyttöfeministeille tulee pupu pöksyyn. Voi ruveta tulemaan hiki kun mies sanoo että naista ei tule vaaraan päästää vaan miehen täytyy uhrautua naisen puolesta.
Siellä puolestaan feministit itse pönkittävät omaa itsetuntoaan käskemällä miehiä niin että silmät pullistuu.
Kun onkin yhtä-äkkiä kerrottava että mitä se maanpuolustus on, ja kun vastaukseksi kun ei kelpaakkaan se että oman uran takia tätä maata puolustetaan. Myöskään ei kelpaa se selitykseksi että tätä Suomen rajojen sisällä olevaa multaa suojellaan.
Se on perhe se mitä suojellaan. Kotia.
Kukaan mies ei pyydä vaimoaan rintamalle. Tähän on armeija perustettu ja siinä on sen ylväin periaate.
Kukaan isä ei pyydä tytärtään rintamalle.
Feministit eivät ilmeisesti ole vielä tajunneet, että mitä se sota on.
Miehet ne on sotineet. Tämä on miessukupolven henkinen taakka jota miehet kantavat. Sodat ovat miesten verisiä riitoja jossa ei ole yhtään sankaria. Sodassa ei ole mitään hienoa, ei mitään tavoiteltavaa, paitsi rauha.
Se pistää miehet hiljaiseksi kun raajat irtoaa ja päät lentelee.
Sota on paskaa, olen sen aiemminkin sanonut.
Jos sitä ei pikkutyttöfeministit armeijassa tajua, niin siinäpähän eivät tajua ja sieltä tulee minulle sellaista tekstiä että hankkiudu hoitoon, lääkkeet unohtunut ottamatta…
Minä sanon vain että hoitakaa keskenänne asiat älkääkä ängätkö miesten keskelle riesaksi.
Ja ketä sieltä rajan takaa hyökkää?
Ketä?
Myttä önhän se niin hienöä tämä nykymyötöärmeijässä.
Tasa-arvo ei toteudu ennen kuin feministit alkavat rakastamaan miehiä niin kuin miehet rakastavat feministejä.
Feministit haukkuvat patriarkaalisen järjestelmän täysin ymmärtämättä sen perusteita.
Minua on muuten sanottu sellaiseksi ihmiseksi, että minä nukun muka rynkky tyynyn alla, heh heh heh. Että olen suuri pelastaja jne. Että minä pidän itseäni jonakin ”Suurena Puolustajana”. No en pidä.
Sanonpahan vaan, että olen vain perustellut asiat, että miten ne ovat oikeasti, ja miten kaikki on syntynyt. Näiden armeija-asioiden luonne on sellainen, että kun asiat kertoo niin kuin ne ovat, se voi kuulostaa että minä esiinnyn sankarina yms. Mutta miten muuten asian voi kertoa. Niitä ei voi kertoa muuten.
Kun minä kerron, miksi armeija on syntynyt, niin minä sanon vain totuuden, että miehet ovat armeijan perustaneet uhkaa vastaan (joka muuten muodostuu muista miehistä, sodat ovat aina olleet miesten välisiä riitoja) puolustaakseen perhettään. Puolustaakseen rakkaita vaimojaan, lapsiaan, lastenlapsiaan.
Minä sanon vain totuuden, ja sanon että mies on hoitanut kaiken hyvin ja oikeilla periaatteilla. Ei kukaan noista miehistä naista käskyttele tms.
Siis koko armeijan perusluonne, perustuskivi rikotaan, kun noin vain hutkitaan eikä lähdetä perusasioista liikkeelle.
Koko armeijan luonne muuttuu, kun peruskivi rikotaan.
Mutta feministit ovat vielä alkuasteilla. Eivät osaa välittää miehistä niin kuin mies naisesta. Noh, kyllä jotkin miehet alentuvat naisia käskyttämään, he käskyttelevät siitä vaan toisten vaimoja ja tyttäriä. Tällaiseen toimintaan Suomen laki pakoittaa.
Minusta tuo on täysin älytöntä. Itse en kykene moiseen.
Mutta niin kuin olen aiemminkin monesti jo sanonut, niin onneksi on naisia.
Siis mahtavia naisia on oikeasti olemassa.
Galleriasivulla on kirjoitus Naisten vapaaehtoisesta asepalvelusta sivun oikeassa laidassa, linkki.
Jatkan vielä.
Kysympä tässä nyt vaikka armeijanpikkutyttöfeministiltä, että löysitkö jotakin armeijasta?
Löysittekö sen naisen, jota olitte etsimässä?
- Monihan sanoo että menee armeijaan koettelemaan rajojaan yms.
Kun mieheltä kysyy, mitä löysit armeijasta, niin mies joka todella on pohtinut ja yrittänyt löytää järjenhivenen siihen touhuun, niin sanoo että kyllä, jos ymmärtää perheen merkityksen ja oman vastuunsa perheestä. Mies löytää itsensä, rakkauden naiseen. On sanonta "miesten koulu", mutta moniko mies ymmärtää mitä se tarkoittaa.
Armeijassa juuri täytyy selittää kaikki. Kaikkeen on perusteet. Mutta jos uupuu se pääperuste, niin hommat eivät maistu.
Armeijaan-astumisikä on hyvin varhainen. On hyvin harvat ne miehet ketkä armeijaan astuessaan ovat ymmärtäneet perus perusteen. Ennen armeijaan astumis-ikä oli suurempi.
Entä sota-aikaan. Silloin se varsinkin oli suuri, tuo armeijaan astumisikä. Siellä on miehillä ollut oikea motivaatio. Monet lähtivät vapaa-ehtoisesti armeijaan, vaikka tiedossa ei ollut muuta kuin verta, kyyneliä ja lisää verta.
Harmittaa lukea hyvin usein sellaista tekstiä, missä mies on ensin hyvin innostunut armeijasta, mutta jo pian ilmenee todellisen motivaation puute. Erittäin usein joudun lukemaan tällaista tekstiä. Se on surullista.
En tule koskaan siis ketään naista käskyttelemään. En tohdi toimia vastoin periaatetta. En tahdo ottaa vastuuta toisten miesten vaimoista enkä tytöistä. Vähiten käskyttelen omaa vaimoa tai tytärtä.
Enkä muitakaan.
En usko todellakaan siihen, että kukaan mies tahtoo vaimoaan rintamalle. Itsekään en tahdo. En siis tahdo tehdä kenenkään miehen vaimolle sitä, mitä en omalle vaimollenikaan tekisi.
En tahdo että miehet alkavat toimia niin että naisia alkavat käskyttelemään. En näe tuossa mitään järkeä. En koe tuollaista toimintaa nk. miehekkäänä.
Ilmeisesti feministit kokevat sitten miesten käskyttelyn jotenkin naisekkaana, naisellisena?
Kohottaako se jotenkin naisten (?) itsetuntoa kun miehiä käskytellään posket pulleana?
Sotatilanne perkele. Jokainen tajuaa, että käskyn antaja käskee mahdolliseen kuolemaan.
Vastuullisen miehen esimiesasema laittaa hyvin hiljaiseksi. Tosin tämä ilmenee täysin päinvastaisena toimintana.
En tahdo toimia niin kuin jotkut miehet ovat valmiit ottamaan suurenkin vastuun naisten hengestä käskyttelemällä??
Turvaan käskyttäminen on tietenkin eriasia, mutta se ei liity millään tavalla armeijaan.
Jos ei jotakuta kiinnosta käydä armeijaa sillä periaatteella, että perheen puolustaminen on kysymyksessä, niin minä ihmettelen että mitkä periaatteet siellä takana sitten oikein on.
Sodat lähtee miesten keskinäisistä riidoista. Siinä jompikumpi mies on uhannut perheen turvallisuutta ja vankkoja perhe-arvoja.
Toinen mies hyökkää pahat aikeet mielessään ja toinen puolustautuu.
Sitä se on se sota.
Paljon enemmän kuin pitäisi keskittyä pelkkään asevarusteluun, on saada rauha miesten välille.
Olen tälläkin palstalla kysynyt, että miten feministit osaavat miestä auttaa. Kukaan feministi ei osaa vastata.
Miten feministit sitten armeijassa saavat rauhaa aikaiseksi?
Tämä on lainausta ”on suuri edistysaskel naiselle kun on vihdoin ja viimein päässyt armeijaan”. Jatkuu…. ”tasa-arvo on edistynyt”.
Tässä niin kuin ajatellaan, että armeija tms. instituutio on jotenkin elämään liittyvä asia.
Että niin kuin kaikki mitä mies on keksinyt niin se on sitä todellista elämää.
Armeijat ovat miesten paska keksintö. Minusta olisi paljon mielekkäämpää sovitella riidat esimerkiksi nyrkkitappelulla. Mutta se tässä on ikävää, että rikolliset miehet turvautuvat epäreiluihin menetelmiin,
rauhaa rakastavan miehen on turvauduttava samalla tavalla.
Vai onko?
Mutta ainakaan feministit eivät osaa siihen vastata.
Kyllä minusta on ääretön harmi kun naista kiusataan tuolla nk. tasa-arvolla juuri näissäkin armeija-asioissa.
En ikinä kirjoittaisi lakikirjaan, että kenenkään naisen on koe-ajan jälkeen palveltava 60 vuotiaaksi asti.
Naisen elämä on paljon raskaampi verrattuna miehen elämään.
Helpotanko minä sitä elämää naista käskyttämällä?
Entä miten naiset helpottavat miesten toimintaa sotarintamalla?
- Kukaan mies ei naisia kutsu armeijaan, niin se myös sitä tarkoittaa, että naisia ei sinne haluta.
Mies ymmärtää mitä se sota on. Sodissa kuolee ihmisiä.
Itse ainakin suhtaudun armeijaan hyvin vakavasti. On hienoa tavata vielä niitä miehiä ketkä suhtautuvat myös. Nämä miehet eivät koskaan käskytä naisia.
On myös hienoa tavata niitä naisia, ketkä todella ovat kiinnostuneet miesten hyvinvoinnista. Nämä naiset eivät koskaan käskytä miehiä.
Eikö olekkin tasa-arvoista.
Tämä on sitä oikeaa tasa-arvoa.
Kanssasi on rasittavaa keskustella kun hoet samoja asioita ja kaikki meidän muiden sanomat asiat menee ns. toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Yritetään kuitenkin.
"Siellä puolestaan feministit itse pönkittävät omaa itsetuntoaan käskemällä miehiä niin että silmät pullistuu."
Taitaa kyllä olla ihan oma fantasiasi tai jotain. Mistä olet muuten saanut päähäsi että armeijaan menevät naiset ovat feministejä? Ja muista ihmeessä että naisia on miehistössäkin.
"Kukaan mies ei pyydä vaimoaan rintamalle.-- Kukaan isä ei pyydä tytärtään rintamalle."
Luuletko että minä pyytäisin isääni rintamalle? En todellakaan. Tai miestäni jos sellainen olisi.
"Feministit eivät ilmeisesti ole vielä tajunneet, että mitä se sota on."
Me naiset emme ole idiootteja vaikka saatat niin luullakin. Turha kuvitella että tietäisin siitä vähemmän kuin sinä. Tosin en oikeastaan ole feministi, mutta tunnut käyttävän tätä nimitystä laajemmin, esim kaikista armeijan käyneistä naisista.
"Tasa-arvo ei toteudu ennen kuin feministit alkavat rakastamaan miehiä niin kuin miehet rakastavat feministejä."
Ai niin kuin sinäkin rakastat feministejä? Kommenteistasi kyllä näkee selvästi kuinka halveksit feministejä, joten älä turhaan yritä kiillottaa sädekehää.
"Minä sanon vain että hoitakaa keskenänne asiat älkääkä ängätkö miesten keskelle riesaksi."
Joo tietenkin me kaikki ollaan siellä pelkkä riesa. Ei sillä väliä ettet ole edes nähnyt mitä olemme tehneet ja miten joukot joihon kuulumme ovat toimineet.
"Minä sanon vain totuuden, ja sanon että mies on hoitanut kaiken hyvin ja oikeilla periaatteilla."
Rajoita nyt vähän. Puhut jo miehestä samaan tapaan kuin Raamattu puhuu Jumalasta.
"Kysympä tässä nyt vaikka armeijanpikkutyttöfeministiltä, että löysitkö jotakin armeijasta?
Löysittekö sen naisen, jota olitte etsimässä?"
Saan varmaan vastata tähän kysymykseen vaikkei määritelmäsi ihan minuun sovikaan? En ollut etsimässä mitään tietynlaista naista itsestäni. Halusin tehdä oman osuutei armeijan työstä ja olla myös valmis puolustamaan läheisiäni. Miksi mielestäsi mies saa tehdä näin mutta nainen ei?
"Kyllä minusta on ääretön harmi kun naista kiusataan tuolla nk. tasa-arvolla -- En ikinä kirjoittaisi lakikirjaan, että kenenkään naisen on koe-ajan jälkeen palveltava 60 vuotiaaksi asti."
No hyvä ettei sinun sitä tarvinnut kirjoittaa. Me itse halusimme tämän lain, mikä siinä on ongelma kun olemme vapaaehtoisia? Murehtisit ennemmin sitä että miehillä ei ole edes valinnanvaraa. Emme ole pikkulapsia, meitä ei tarvitse holhota.
Käsityksesi sodasta on melko arkaainen. sodat ovat nykyään hyvin monimutkaisia tapahtumaketjuja, eivätkä mitään: "miehille tulee riita ja miehet selvittävät sen sodassa"-tyyppisiä kahakoita. Toinen maailmansotakaan ei enää ollut kuvauksesi kaltainen.
Maanpuolustus on sinulle tärkeä asia, mitä piirrettä todella arvostan. Mikä minua ihmetyttää on se, että miksi parjaat meitä maanpuolustustahtoisia naisia? Kyllä monen motiivi mennä armeijaan on nimenomaan se, että on tarvittaessa valmis puolustamaan kotiaan ja maataan? Jos joku haluaa käskyttää miehiä, niin se on ihan mahdollista esim. työelämässä tai perheessä. Ei sen takia tarvitse inttiin mennä. En usko, että moni edes nauttii käskyttämisestä. Käskyt ovat armeijassa olemassa systeemin toimivuuden takia eivätkä jonain sukupuolten välisenä valtakapulana.
Miksi naiset, jotka vapaaehtoisesti käyttävät puoli vuotta tai yhden kokonaisen vuoden elämästään oppiakseen puolustamaan kotia ja maata ovat mielestäsi huonoja ihmisiä? Luulisi sinun ennemmin olevan vaikka sivarien kimpussa, jotka väistävät tätä "miehen vastuuta".
sinulla on oikeus mielipiteeseen, mutta voisitko perustella sen faktoilla ja järjellä, eikä paatoksella? Kiitos.
Sota käsitteenä on itsessään arkaainen, se on niin perinteinen ja perimmäinen ihmisen ajattelumuoto kuin mikään voi olla. Kyse on reviireistä: koira virtsaa ja ihminen lyö.
Vielä vanhentuneemmaksi tavaksi ratkaista asioita armeijan tekee se, että todellisia uhkia ei humaanisuuden nimissä todennäköisesti tulla ratkaisemaan asein. Puhun nyt esim. vesipulasta, nälänhädästä, sairauksista.
Oletko ajatellut, mitä maanpuolustaminen todellisuudessa tarkoittaa tänä päivänä?
Se on (omasta mielestäni) oman kielen ja kulttuurin puolustamista, lähimmäisen rakkautta ja toisen hyväksymistä.
Paljon vaahdotaan esimerkiksi natosta ja ns. turvallisuusvajeesta, joka todellisuudessa on Suomen rajojen sisä- ei ulkopuolella. Yksinäisyys, syrjäytyneisyys ja kasvavat tuloerot ovat uhkia, ja jos ne voidaan kitkeä on maata silloin myös puolustettu.
Kävin armeijan, olin siellä yhden vuoden. Olin niin miesten kuin naistenkin määräysvallan alaisena - yksikään varusmiesjohtajista ei osannut vastata kysymykseeni: Pelastaako tämä toiminta Suomen vai ei? Sanoivat niskoitteluksi.
Kun kertausharjoituskutsu tulee, suoritan sen siviilipalveluksena. En tuhlaa puolustusmenoja itseeni.
Kaikki hullut vaan kadulle ja tietokoneen ääreen... ei oo määrärahoja, ei oo hoitopaikkoja...
”Kanssasi on rasittavaa keskustella kun hoet samoja asioita ja kaikki meidän muiden sanomat asiat menee ns. toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Yritetään kuitenkin.”
Siellä puolestaan feministit itse pönkittävät omaa itsetuntoaan käskemällä miehiä niin että silmät pullistuu.
”Taitaa kyllä olla ihan oma fantasiasi tai jotain. Mistä olet muuten saanut päähäsi että armeijaan menevät naiset ovat feministejä? Ja muista ihmeessä että naisia on miehistössäkin.”
- Naisia on vain naisistossa.
Kukaan mies ei pyydä vaimoaan rintamalle.-- Kukaan isä ei pyydä tytärtään rintamalle.
”Luuletko että minä pyytäisin isääni rintamalle? En todellakaan. Tai miestäni jos sellainen olisi.”
- Ei sinuakaan kukaan pyydä.
Feministit eivät ilmeisesti ole vielä tajunneet, että mitä se sota on.
”Me naiset emme ole idiootteja vaikka saatat niin luullakin. Turha kuvitella että tietäisin siitä vähemmän kuin sinä. Tosin en oikeastaan ole feministi, mutta tunnut käyttävän tätä nimitystä laajemmin, esim kaikista armeijan käyneistä naisista.”
En ole naisia sanonut missään kohden idiooteiksi. Nainen ja feministi eivät ole sama asia.
Tasa-arvo ei toteudu ennen kuin feministit alkavat rakastamaan miehiä niin kuin miehet rakastavat feministejä.
”Ai niin kuin sinäkin rakastat feministejä? Kommenteistasi kyllä näkee selvästi kuinka halveksit feministejä, joten älä turhaan yritä kiillottaa sädekehää.”
Höp. Minä rakastan feministejä, vaikkei sitä kovin huomata. Minulle kaikki naiset ovat jotakin suurempaa. Mutta vain yksi on suurin.
Feministit, joita minä kuvailen, elävät arvotyhjiössä minun mielestäni. Välitän heistä niin paljon, että yritän saada heitä pois tuosta arvotyhjiöstä.
Minä sanon vain että hoitakaa keskenänne asiat älkääkä ängätkö miesten keskelle riesaksi.
”Joo tietenkin me kaikki ollaan siellä pelkkä riesa. Ei sillä väliä ettet ole edes nähnyt mitä olemme tehneet ja miten joukot joihon kuulumme ovat toimineet.”
Riesoja naiset ovat miesten keskellä armeijassa. Minä ainakin pysyn teistä mahdollisimman kaukana. Vihollisen ja teidän naisten välissä.
Minä sanon vain totuuden, ja sanon että mies on hoitanut kaiken hyvin ja oikeilla periaatteilla.
”Rajoita nyt vähän. Puhut jo miehestä samaan tapaan kuin Raamattu puhuu Jumalasta.”
Mies perusti armeijan, että perhe saadaan turvattua.
Feministit eivät ole koskaan perustaneet armeijaa. Ehkä ovat perustaneet jonkin ihmetiimin "sukupuolten väliseen sotaan", mutta se ei liity mihinkään.
Kysympä tässä nyt vaikka armeijanpikkutyttöfeministiltä, että löysitkö jotakin armeijasta?
Löysittekö sen naisen, jota olitte etsimässä?
”Saan varmaan vastata tähän kysymykseen vaikkei määritelmäsi ihan minuun sovikaan? En ollut etsimässä mitään tietynlaista naista itsestäni.”
”Halusin tehdä oman osuutei armeijan työstä ja olla myös valmis puolustamaan läheisiäni.”
Kukaan mies ei ole antanut sinulle mitään osaa armeijassa. Sinulla ei ole mitään ”omaa osuutta”. Kukaan ei sinua ole kutsunut sinne.
”Miksi mielestäsi mies saa tehdä näin mutta nainen ei?”
- Mies tekee mitä huvittaa. Mies määrittelee itse omat velvollisuutensa.
-Nainen saa tehdä mitä huvittaa. En voi puuttua naisen omiin velvollisuuksiin.
Tulee sota ja jos vain isä ja tytär vihollisia vastassa. Tyttärien isät uhrautuisivat tyttäriensä puolesta. Ja miten se toteutuu käytännössä, minä olen isiä auttamassa. Ei pikkutyttöjä sinne kaivata.
Vaikka minua mollataan jne. Sotatilanteessa isät kiittää minua paljon enemmän, kuin tyttösiä. Ajateltuna että oma tytär olisi sodassa, olisin hyvin kiitollinen miehelle, joka tytärtäni auttaisi ja suojelisi.
Mutta tyttäreni saisi aina selkäsaunan kun olisi menossa vaaraan. Pahimman ”selkäsaunan” tyttäreni saisi, jos hänelle joskus kävisi jotakin pahaa. En tiedä ymmärtääkö tätä tekstiä muut kuin isät, jotka välittävät tyttäristään. Selkäsauna ei nyt ehkä tarkoita aivan sananmukaisesti selkäsaunaa.
Sinä sanot että et kutsuisi isääsi sotaan, olet lähellä ydintä. Mutta käytännössä tuollainen sanontasi ei näy mitenkään. Sinä suostuisit käskyttelemään tuosta vain toisten isiä jne. Mutta tuo epäkohta ei ole sinun oma syysi. Olen kritisoinut koko naisten vapaa-ehtoista asepalvelusta, joka on täysin hakoteillä. Ei ole sinun syy.
Mutta en tohdi neuvoa, koska en tykkää neuvoa naisia. Se on parasta naisissa, kun he ajattelevat itse. Sanon vain, että jos naiset olisivat keksineet armeijan samoilla periaatteilla kuin miehet, eivätkä miehet koskaan olisi armeijaa olleet nähneetkään, olisitteko naiset iloisia siitä, että nyt miehet, joita te olette verellänne suojelleet, yhtä-äkkiä tulisivat teidän keskelle sotkemaan teidän asiat?
Minä itse tuossa tilanteessa en tulisi teidän naisten keskelle mihinkään mimmiliigaan. Minä perustaisin oman yksikön.
Osaisin ottaa huomioon juuri miesten tarpeet, miesten ajatukset, miehen rakkauden naista kohtaan.
Osoittaisin välittämiseni naista kohtaan eri tavalla, kuin käskyttämisellä ja tuppautumisella ja puuttumisella.
Kyllä minusta on ääretön harmi kun naista kiusataan tuolla nk. tasa-arvolla. En ikinä kirjoittaisi lakikirjaan, että kenenkään naisen on koe-ajan jälkeen palveltava 60 vuotiaaksi asti.
”No hyvä ettei sinun sitä tarvinnut kirjoittaa. Me itse halusimme tämän lain, mikä siinä on ongelma kun olemme vapaaehtoisia?”
- Minulle on täysin eriasia onko vapaa-ehtoinen mies vaiko nainen. Jotkut feministit ovat sitten pakottaneet lakikirjaan sen tekstin, että he saavat kyllä miehiä tasa-arvon nimissä käskyttää ja johtaa kuolemaan.
- Te ette ole oikeaa armeijaa maistaneetkaan. Teitä paapotaan armeijassa kuin pikkulapsia, kun ette itse osaa tarttua asioihin. Tuhkamunat teitä paapoo, ja parhaat miehet pysyvät teistä kaukana.
- Missä on teidän itsenäisyytenne.
”Murehtisit ennemmin sitä että miehillä ei ole edes valinnanvaraa.”
Minä murehdin sitä, millaisessa yhteiskunnassa aletaan elämään, kun mies ja nainen käskyttelevät toisiaan, oikein lain tuoman ”oikeutuksen” luvalla.
Mitä tulee tuohon miesten valinnanvaraan, niin itse en ole ketään pakottamassa mihinkään.
”Emme ole pikkulapsia, meitä ei tarvitse holhota.”
Te olette aivan pienoisia rakkaita pikkutytöntylleröitä siellä armeijassa miesten keskellä.
Ts. Kahvinkeittäjiä.
Hyvä niin.
naisvihasi ei ole siis laantunut vieläkään (lääkitys ei taida muutenkaan olla ihan vielä kohdallaan). Vai että ovat naiset armeijassa nyt sitten kahvinkeittäjiä.. Kas kun eivät oikein kynnysmattoja, sitä tuntuvat naiset sinulle kyllä olevan..
Ota nyt hyvä mies vaan itseäsi niskasta kiinni ja ala toimia kuin MIES! Jätät tuollaiset surkeat ruikutukset siitä, miten naiset nakertavat sinun viimeisiä miehuuden valtakuntiasi ja yrität rakentaa sukupuoli-identiteettiäsi terveemmälle pohjalle..
Mistä muuten johtuu, että olet taipuvaisempi monologeihin kuin dialogeihin? Jokin aika sitten teit aloituksen feministien asenteesta, johon omankin kirjoitukseni raapustin, mutta ilmeisesti et nähnyt sitä vastaamisen arvoiseksi. Niin, voin kuvitella, että on helpompi elää omassa fantasiamaailmassa ja laittaa sanoja toisten ihmisten suuhun kuin tulla keskustelemaan niistä asioista.
"Feministit eivät ilmeisesti ole vielä tajunneet, että mitä se sota on.
”Me naiset emme ole idiootteja vaikka saatat niin luullakin. Turha kuvitella että tietäisin siitä vähemmän kuin sinä. Tosin en oikeastaan ole feministi, mutta tunnut käyttävän tätä nimitystä laajemmin, esim kaikista armeijan käyneistä naisista.”
En ole naisia sanonut missään kohden idiooteiksi. Nainen ja feministi eivät ole sama asia.
Tasa-arvo ei toteudu ennen kuin feministit alkavat rakastamaan miehiä niin kuin miehet rakastavat feministejä.
”Ai niin kuin sinäkin rakastat feministejä? Kommenteistasi kyllä näkee selvästi kuinka halveksit feministejä, joten älä turhaan yritä kiillottaa sädekehää.”
Höp. Minä rakastan feministejä, vaikkei sitä kovin huomata. Minulle kaikki naiset ovat jotakin suurempaa. Mutta vain yksi on suurin."
Huomaatkohan itse mitään epälogiikkaa tuossa? Ensin feministit eivät ole naisia ja sitten ovatkin. Mikset muuten vastannut minulle mitään?
Kinasteluksi taitaa taas mennä. Sääli.
Kukaan mies ei minua armeijaan käskenyt, mutta koen silti velvollisuudekseni olla valmis puolustamaan kotiani, perhettäni, ystäviäni. Ja tätä maata. Pitääkö siihenkin saada mieheltä käsky? Pidät näköjään miestä ylempiarvoisena kuin naista.
"Naisia on vain naisistossa"
Ns tavalliset rivisotilaat (alikersanttia alemmat) ovat miehistö, vaikka joukossa on naisiakin. Turha saivarrella sanoista.
"Höp. Minä rakastan feministejä, vaikkei sitä kovin huomata. -- Feministit, joita minä kuvailen, elävät arvotyhjiössä minun mielestäni. Välitän heistä niin paljon, että yritän saada heitä pois tuosta arvotyhjiöstä"
Älä naurata. Solvaat feministejä jatkuvasti. Jäänyt jotenkin elävästi mieleen lausahduksesi: 'teistä ei ole housuunpaskovatvaippafeministit mihinkään'
"Minä sanon vain totuuden, ja sanon että mies on hoitanut kaiken hyvin ja oikeilla periaatteilla."
Kuten sanoin, puhut miehestä kuin Jumalasta. Kaikessa ihmisten tekemässä on jotain vikaa.
"Sinä sanot että et kutsuisi isääsi sotaan, olet lähellä ydintä. Mutta käytännössä tuollainen sanontasi ei näy mitenkään. Sinä suostuisit käskyttelemään tuosta vain toisten isiä jne."
Olen miehistössä, minulla ei ole käskyvaltaa. Tuliko mieleen että sinäkin suostuisit käskyttäisit toisten isiä? Miksi katsot että sinulla on siihen oikeus, naisella ei? Yhtä todennäköisesti isälle voisi käydä huonosti, oli käskemässä sitten kumpi tahansa.
"Minä itse tuossa tilanteessa en tulisi teidän naisten keskelle mihinkään mimmiliigaan. Minä perustaisin oman yksikön."
Mitenköhän tuokin pitäisi käytännössä toteuttaa? Vapaaehtoisesti inttiin hakeutuu vuosittain n. 400-500 naista. Näistä saataisiin kasaan vain pari komppaniaa joihin tulisi kaikki armeijaan menevät naiset joka puolelta Suomea. Entäs sitten kun pataljoonan, joukko-osaston tai vaikka koko puolustusvoimien komentaja saisi päähänsä että "minähän en naisia käskytä"?
"Te ette ole oikeaa armeijaa maistaneetkaan. Teitä paapotaan armeijassa kuin pikkulapsia, kun ette itse osaa tarttua asioihin. Tuhkamunat teitä paapoo, ja parhaat miehet pysyvät teistä kaukana."
Sinähän et sitä tiedä. Äläkä tule solvaamaan minun kouluttajiani ja palvelustovereitani, siellä oli paljon fiksuja, reiluja ja asiallisia miehiä.
Ja vai olemme kahvinkeittäjiä. Tein muuten ihan samoja hommia kuin miehetkin. Ja jos otetaan tuo "kahvinkeittäjät" kirjaimellisesti niin tiedoksi että miehet siellä enemmän kahvia keitti kuin minä.
"Kinasteluksi taitaa taas mennä. Sääli."
"Kukaan mies ei minua armeijaan käskenyt, mutta koen silti velvollisuudekseni olla valmis puolustamaan kotiani, perhettäni, ystäviäni. Ja tätä maata. Pitääkö siihenkin saada mieheltä käsky?"
- Siinähän se pointti onkin. Ikinä ei sellaista käskyä miesten suunnalta tulekaan.
"Pidät näköjään miestä ylempiarvoisena kuin naista."
- Sanot sinä.
Naisia on vain naisistossa
"Ns tavalliset rivisotilaat (alikersanttia alemmat) ovat miehistö, vaikka joukossa on naisiakin. Turha saivarrella sanoista."
- Ne ei ole mitään pelkkiä sanoja. Miehistö on miehistö, se tarkoittaa miehiä.
Höp. Minä rakastan feministejä, vaikkei sitä kovin huomata. -- Feministit, joita minä kuvailen, elävät arvotyhjiössä minun mielestäni. Välitän heistä niin paljon, että yritän saada heitä pois tuosta arvotyhjiöstä
"Älä naurata. Solvaat feministejä jatkuvasti. Jäänyt jotenkin elävästi mieleen lausahduksesi: 'teistä ei ole housuunpaskovatvaippafeministit mihinkään'"
- Se oli vain epäluottamuslause vakavista asioista.
Miten hyvin feministit kumminkaan tuntevat itse miehet, miten hyvin osaavat ajatella miesten tunteita?
---Sotatilassa nuo kaikki asiat ovat elintärkeitä. Siellä ei todellakaan naisten vaivat saa vaivata, kun on miesten hengistä kysymys sotatantereella. Aivan varmasti moni suoranaisesti valehtelee siellä armeijassa vaivansa. Miten sitten sotatilanteessa käy.
Se oli kyllä kovasti sanottu tuo housuunpaskovatvaippafeministit, mutta siinäpähän oli. Edelleenkin näkee naisia joilla on pitkät hiukset jne. jne. Sellaiset housuunpaskovatvaippafeministit tappavat koko oman joukkonsa.
Ja kun yksikin mies herää totuuteen sodassa, kun huomaa, että viehättävä nainen tuolla yksin ahertaa, ja tämä mies tulee naista sokeana auttamaan ja saa kuulan kalloonsa, niin eikö olisi parempi vain pysytellä kaukana naisten poissa miesten keskeltä. Sodan hirveydet pistävät miehen miettimään, että mikä tässä maailmassa on oikein tärkeää.
Minä sanon vain totuuden, ja sanon että mies on hoitanut kaiken hyvin ja oikeilla periaatteilla.
"Kuten sanoin, puhut miehestä kuin Jumalasta. Kaikessa ihmisten tekemässä on jotain vikaa."
- En ole uskovainen, joten en osaa sanoa tuohon mitään.
Sinä sanot että et kutsuisi isääsi sotaan, olet lähellä ydintä. Mutta käytännössä tuollainen sanontasi ei näy mitenkään. Sinä suostuisit käskyttelemään tuosta vain toisten isiä jne.
"Olen miehistössä, minulla ei ole käskyvaltaa."
Naisistossa. Sinä olet vapaaehtoisten naisten komentaja. Kenraalitasoa.
Miksi olla iänikuinen alokas miesten seurassa (kahvinkeittäjä), kun itse voisitte naiset olla suoraan vaikka tosiaan kenraaleita.
Naiset tulevat sinulta kysymään neuvoa.
"Tuliko mieleen että sinäkin suostuisit käskyttäisit toisten isiä?"
- Miehillä on keskenään side ja tasavertaisuuden tunne. Itsekin olen käskyvallan alla.
"Miksi katsot että sinulla on siihen oikeus, naisella ei?"
- Minulla on oikeus käskeä miestä, jos mies sen oikeuden minulle antaa. Mies joko tulee armeijaan, tai ei. Kun tulee, tietää mihin tulee ja on valmis hyväksymään kaiken minkä minäkin aikoinani.
"Yhtä todennäköisesti isälle voisi käydä huonosti, oli käskemässä sitten kumpi tahansa.
- Parhaimmat miehet sodassa ovat isät jotka kantavat huolen perheestään. He pyrkivät koko ajan rauhaan ja vihaavat itse sotaa.
Heiltä löytyy tiukanpaikan tullen sitä sisua ja esimerkkiä.
Minä itse tuossa tilanteessa en tulisi teidän naisten keskelle mihinkään mimmiliigaan. Minä perustaisin oman yksikön.
"Mitenköhän tuokin pitäisi käytännössä toteuttaa?"
- Ei ole minun ongelma.
"Vapaaehtoisesti inttiin hakeutuu vuosittain n. 400-500 naista. Näistä saataisiin kasaan vain pari komppaniaa joihin tulisi kaikki armeijaan menevät naiset joka puolelta Suomea."
- Ei kuulu minulle.
"Entäs sitten kun pataljoonan, joukko-osaston tai vaikka koko puolustusvoimien komentaja saisi päähänsä että "minähän en naisia käskytä"?
- Itse olen joskus aiheesta kirjoittanut tällä palstalla.
- Nyky-yhteiskunnassa sellainen mies saisi todennäköisesti potkut.
Te ette ole oikeaa armeijaa maistaneetkaan. Teitä paapotaan armeijassa kuin pikkulapsia, kun ette itse osaa tarttua asioihin. Tuhkamunat teitä paapoo, ja parhaat miehet pysyvät teistä kaukana.
"Sinähän et sitä tiedä. Äläkä tule solvaamaan minun kouluttajiani ja palvelustovereitani, siellä oli paljon fiksuja, reiluja ja asiallisia miehiä."
- Tuhkamunia kaikki tyynni.
"Ja vai olemme kahvinkeittäjiä. Tein muuten ihan samoja hommia kuin miehetkin."
- Toki toki.
"Ja jos otetaan tuo "kahvinkeittäjät" kirjaimellisesti niin tiedoksi että miehet siellä enemmän kahvia keitti kuin minä."
Älä nyt suutu.
Varsinaisesti en minä sinussa pahaa näe.
"Mikset muuten vastannut minulle mitään?"
- Lue kaikki minun kirjoitukset ja kysy sitten. Tämä ei ollut käsky.
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=&exclude_words=&exact_words=&conference=&poster=M135&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0
"naisvihasi ei ole siis laantunut vieläkään (lääkitys ei taida muutenkaan olla ihan vielä kohdallaan). Vai että ovat naiset armeijassa nyt sitten kahvinkeittäjiä.. Kas kun eivät oikein kynnysmattoja, sitä tuntuvat naiset sinulle kyllä olevan.."
"Ota nyt hyvä mies vaan itseäsi niskasta kiinni ja ala toimia kuin MIES! Jätät tuollaiset surkeat ruikutukset siitä, miten naiset nakertavat sinun viimeisiä miehuuden valtakuntiasi ja yrität rakentaa sukupuoli-identiteettiäsi terveemmälle pohjalle.."
"Mistä muuten johtuu, että olet taipuvaisempi monologeihin kuin dialogeihin? Jokin aika sitten teit aloituksen feministien asenteesta, johon omankin kirjoitukseni raapustin, mutta ilmeisesti et nähnyt sitä vastaamisen arvoiseksi. Niin, voin kuvitella, että on helpompi elää omassa fantasiamaailmassa ja laittaa sanoja toisten ihmisten suuhun kuin tulla keskustelemaan niistä asioista."
On pikkuisen suuremmista asioista kysymys, kuin pikkutyttöfeministien sukupuoli-identiteetistä.
Miten muuten naistutkimus selittää sen keskustelun, jonka rakastavainen mies ja nainen käy sotatilanteesta, kun siinä mies ja nainen molemmat sanovat uhrautuvansa toistensa puolesta?
Tälläinen keskustelu, joka on todellinen, ei anna mitään perusteluja sille, miksi miehen ja naisen täytyy armeijassa, sodassa, toimia samassa ryhmässä.
Suurin side miehillä ja naisilla on suhde aviopuolisoonsa, rakkaaseensa.
Sellainen side, kuin esimerkiksi aseveljillä on keskenään, ei ole mitään verrattuna miehen ja naisen rakkaus-suhteeseen.
Tämä on totta.
Kumman kanssa mies viettää mieluummin aikaa, aseveljen vai oman vaimonsa, niin vastaus on päivänselvä. Eli joka mies viettää paljon ennemmin aikansa vaimonsa kanssa, mieluiten koko loppuelämänsä. Se on päivän selvä asia.
Koko armeija on täten siis miesten paikka, miehillä on side keskenään, se on vahva, se on juuri sellainen side, joka on aseveljille ominainen. Se on se side, että jokainen mies puolustaa perhettään.
Mutta kun nainen sitten astuu miesten keskelle, niin jokainen mies ymmärtää, että juuri tuo nainen on jonkun miehen oma kulta.
Ei kukaan mies ole niin paska, että tätä naista alkaa käskyttelemään ja tuolle naiselle huutamaan.
Koska kukaan mies ei tekisi niin omalle vaimollekaan.
"
Miten muuten naistutkimus selittää sen keskustelun, jonka rakastavainen mies ja nainen käy sotatilanteesta, kun siinä mies ja nainen molemmat sanovat uhrautuvansa toistensa puolesta?
Tälläinen keskustelu, joka on todellinen, ei anna mitään perusteluja sille, miksi miehen ja naisen täytyy armeijassa, sodassa, toimia samassa ryhmässä."
Saman perheen ihmisiä ei yleensä sijoiteta samman sodanajan yksikköön. Sitä paitsi, jos pariskunnalla sattuu olemaan lapsia, niin Puolustusvoimat kutsuu palvelukseensa vanhemmista sen, jota katsoo enemmän tarvitsevansa.
...eikä sammaan.
"Saman perheen ihmisiä ei yleensä sijoiteta samman sodanajan yksikköön. Sitä paitsi, jos pariskunnalla sattuu olemaan lapsia, niin Puolustusvoimat kutsuu palvelukseensa vanhemmista sen, jota katsoo enemmän tarvitsevansa."
- Kuka mies jää kotiin kun vaimo lähtee rintamalle?
On aivan turhia tuollaiset PV:n suunnitelmat. Vahingollisia jopa.
Naiset palvelevat eri yksikössä armeija-aikana. Sitten nainen jätetään kutsumatta sotaan.
>>>>>>>>>>>>>>>>>> Naisen sodan aikainen joukko on puutteellinen. Jos tilalla olisi mies jo alunperin, ei moista ongelmaa olisi.
Ja jos taas tuossa tilanteessa nainen kutsutaan, mies ei taatusti jää lasta kotiin paapomaan. Kotona lapsi on turvassa, mutta rintamalla vaimo ei.
Se on varma, että mies jo alunperinkin on jo lähtenyt vapaaehtoisena sotaan, ennen kuin kutsu on käynyt. Ei mies jää kotiin vaimon kanssa odottelemaan, että kumpikohan tässä nyt lähtee. Aivan turhia tuollaiset PV:n suunnitelmat.
Ja perskele se häiritsisi sotatilanteessa helvetin paljon, jos tietäisin, että vaimo ei ole täysin turvassa, eli kaukana rintamasta.
Sotimisesta ei tulisi niin tehokasta.
"
että todellisia uhkia ei humaanisuuden nimissä todennäköisesti tulla ratkaisemaan asein. Puhun nyt esim. vesipulasta, nälänhädästä, sairauksista.
"
Oletpa naivi, todella naivi. Menepä vaikka halaamaan puita.
Miten menee, kuinka hurisee ...,,?
"On aivan turhia tuollaiset PV:n suunnitelmat. Vahingollisia jopa.
Naiset palvelevat eri yksikössä armeija-aikana. Sitten nainen jätetään kutsumatta sotaan."
Jos mies on vaikkapa b-mies jonkin fyysisen vamman takia ja vaimo reservin upseeri, niin kummankohan PV kutsuu palvelukseen? Mieti.
B-mies on hyvä mies.
Mies tulee vaikka rullatuolissa sotimaan, jo ennen kuin vaimo on ehtinyt "kutsun" saada.
Itseltäni ei lähde naisille yhtä ainotta kutsua.
Minä en toisten vaimoja kutsu.
Voisitko, hyvä M135 vastata edes näihin lyhyesti ja selkeästi?
1. Oletko ollut sodassa? Jos, niin missä ja milloin
?
2. Millä vuosikymmenellä kävit armeijan?
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi käyttää normaaleja rivivälejä - saan jännetuppitulehduksen kelatessani näitä... Sinun viestejäsi en toki jaksa lukea, mutta usein vilkaisen, olisiko vastausten joukossa mitään älykästä.
Tismalleen. Vilaisen nopsaan, ketkä ovat vastanneet. Nyt luin minttulin ja Sanelman, muut arvattavissa. Kyseenalaisen avaajan kirjoitus on seitkytprosenttisesti tyhjää täynnä, se loput kolkytä toistaa vanhaa nauhaa. Eli molemmat osiot yhdessä: aina samat, otsikko vaihtuu.
P.s. Symboloisko se tyhjä jotenkin ajattelua? A) kirjoittajalla lyö tyhjää, b) lukijan tarttee miettiä tyhjissä kohdissa (vink vink), c) vastaus pitäisi kirjoittaa tyhjään tilaan, d) näppäimistö rikki, e) jokin muu rikki/vajaa, f) muuta, ninku mitä?
Meneppä tuonne Israelin tai vaikka Yhdysvaltain sotavoimiin katsomaan osaako nainen sotia vai ei.
Toisekseen opettele hyvä mies käyttämään normaali mittaista kappaleväliä. Vai myytkö työksesi rullahiiriä? Rasittavia luettavia.
Toisekseen järkeväkin ajatuksenkulku menettää merkityksensä kun sen julkaisutapa panssarivääpelin perseestä.
"Meneppä tuonne Israelin tai vaikka Yhdysvaltain sotavoimiin katsomaan osaako nainen sotia vai ei."
- Kysymys ei olekaan siitä osaako nainen sotia.
Kysymys ei ole siitä mitä mies ja nainen osaa.
Kysymys on siitä, mitä mies ja nainen ovat valmiita tekemään toistensa puolesta.
Kysymys on perheistä. Miehen ja naisen välisestä suhteesta.
"Toisekseen järkeväkin ajatuksenkulku menettää merkityksensä kun sen julkaisutapa panssarivääpelin perseestä."
- Parempi on lukea vaikka lause päivässä, jos sen lauseen ymmärtää, kuin lukea 1000 lausetta päivässä eikä tajuta siitä ainuttakaan.
Jos minä kirjoittaisin kaikki kirjoitukseni yhteen tai kahteen kappaleeseen, ei minun kirjoituksia jaksettaisi tms. lukea.
Nyt vain erottelen tärkeimmät lauseet erikseen.
Kiitos kumminkin kritiikistä.
Sinä lähdet siitä olettamuksesta, että nainen on jollain tavalla suojelua ja huolenpitoa tarvitseva olento.
Tähän sanoisin, että herää tähän päivään. Sitä paitsi kautta aikojen on ollut naisia jotka menestyneet tasa-arvoisesti miehen rinnalla. Niin liike-elämässä kuin monelle muullakin inhimillisen toiminnan osa-alueella. Myös sodankäynnissä.
Itse kuvittelisin ottavani pystyvän ja motivoituneen naisen mukaani sotimaan kuin jonkin pakolla armeijaan joutuneen piipertäjän jolle tulee äiti mieleen ekassa vähän pahemmassa paikassa.
"Sinä lähdet siitä olettamuksesta, että nainen on jollain tavalla suojelua ja huolenpitoa tarvitseva olento."
... Siitä olettamuksesta. (Olento? Käykö vaikka Enkeli.) Näinhän se on. Kyllä mies naisen hyvinvoinnista huolehtii. Tämä me tiedetään, tässä ei ole mitään uutta. Huolehtiihan naisetkin meidän miesten hyvinvoinnista.
"Tähän sanoisin, että herää tähän päivään. Sitä paitsi kautta aikojen on ollut naisia jotka menestyneet tasa-arvoisesti miehen rinnalla."
Ei tule mieleen sotia, jossa avioparit ovat voitokkaasti rintamalla keskenään toimineet.
Aina ovat miehet keskenään hommat hoitaneet. Miehet ovat kokoontuneet yhteen, ja hoitaneet hommat kotiin. Perheen parhaaksi.
"Niin liike-elämässä kuin monelle muullakin inhimillisen toiminnan osa-alueella. Myös sodankäynnissä."
- Sota tuskin on kovin inhimillistä. Armeijaa ja sitä kautta sotaa ei voi noin vain verrata rauhan ajan toimintaan.
"Itse kuvittelisin ottavani pystyvän ja motivoituneen naisen mukaani sotimaan"
"kuin jonkin pakolla armeijaan joutuneen piipertäjän jolle tulee äiti mieleen ekassa vähän pahemmassa paikassa."
- Jaa. No minä en.
- Tuolla periaatteella käskyttelisit toisten miesten vaimoja, köh köh köh. Minunkin? Tai paremmin vaikkapa parhaan ystäväsi naista, tai vaikka veljesi vaimoa?
- Kyllä se vaan siihen menee sodassakin, että miehet kantavat perheestä vastuun keskenään. Naisia "syrjitään", niin kuin feministit sanoo.
- Vaikka kirjoitukseni voi kuullostaa lapsellisilta ja typeriltä, on siinä sekin puoli, etten myöskään milloinkaan käskyttelisi sinun vaimoasi. Tuskin sitä tahtoisitkaan, olenhan jo muutenkin niin vastenmielinen tyyppi. Toivot varmaan että pysyn sinusta mahdollisimman kaukana jo muutenkin, niin kyllä minä osaan kaukana pysyä sinusta ja perheestäsi muutenkin. Jos vielä pari kirjainta heitän sinnepäin, niin älä siitä nokkiisi ota. Saatte elää aivan rauhassa ilman minun turhanpäiväisiä kirjoituksia. Mutta siinä vaiheessa, kun joku Oikea aakaksneljätoistaläinen hyökkäilee kohti rauhaisaa kotianne, niin kyllä minä voin sinua auttaa, ollaan nimittäin samojen rajojen sisällä, muutenkin kotomaan yrittäjät ovat lähellä sydäntäni, vaikkei minusta niin välitetä. Täällä Suomessa meidän kaikkien on rauhaisa elellä. Mutta miten auttaisin sinua saattamalla perheesi vaaran lähelle. Käskyttelemällä sinun perheenjäseniä?
Tuskin sinuakaan käskyttelisin. Mutta olemme armeijassa, koska ymmärrämme, että se on tehokkaampi vihollista vastaan, kuin pelkkä jengiläistoiminta pesäpallomailojen kanssa. Ymmärrämme, että tehokas toiminta vaatii käskyjä ja erilaisia toimintamalleja.
Seuraavasta kappaleesta alkaa eriasia, yleensä laittaisin vähintään 10 rivinväliä, mutta tässä tapauksessa en.
Ei minunkaan vaimo keneltäkään mieheltä mitään kysele.
Naiset osaa kyllä toimia ilman miehiä.
Mutta se on perin ikävää, että nykynaiset puuttuvat miesten keskinäisiin riitoihin. Kuka nainen on Suomeen milloinkaan hyökkäämässä?
Taas seuraavasta alkaa uusiasia.
- En itsekään hyvällä katsoisi miestä joka käskyttelisi minun vaimoa, vaikka vaimoni sitä pyytäisi.
(No ei pyydä, koska vaimoni osaa kyllä itse toimia ilman miesten käskyjä. Ihmetyttää armeijan naiset, kun he nykysysteemissä noin vain eivät tule ilman miehiä toimeen. Itsenäinen toiminta puuttuu.
Armeija vain nyt ei ole sellainen ihan tosta vaan asia, tiedät itsekin. Siellä toimitaan kimpassa. Kuten tiedät.
Nk. "tasa-vertainen" toiminta vaatisi, että siellä minä niin kuin sinäkin toistemme vaimoja käskisimme, niin emmekö jossakin vaiheessa katsoisi, että hei, missä nyt oikein mennään... Armeijassa on ne käskysuhteet, niin ne hommat toimii.)
- Armeija nyt vain on hieman erilainen kuin jokin yritystoiminta yhteiskunnassa.
Yleisiä kysymyksiä, ei naisille eikä feministeille, vaan miehille:
- Vai olemmeko me miehet sellaisia, että kasvatamme tyttäristä ja naisista tappokoneita sotatantereille?
- Kannustammeko naisia ottamaan vastuun meidän miesten hengestä?
- Olemmeko me miehet valmiit uhraamaan perheet?
Et minulle vastaustasi virallisesti antanut, mutta aihe on sen verran mielenkiintoinen, että hyppään väliin.
Vaimo on myös nainen kuten aviomies on myös mies.
Mies ja nainen ovat molemmat ihmisiä, jotka ovat vastuussa luomastaan yhteiskunnasta.
"- Tuolla periaatteella käskyttelisit toisten miesten vaimoja, köh köh köh. Minunkin? Tai paremmin vaikkapa parhaan ystäväsi naista, tai vaikka veljesi vaimoa?"
Armeissa täytyy käskyttää toisten miesten veljiä tai isiä. Siellä täytyy käskyttä aivan samalla tavalla myös toisten miesten vaimoja tai toisten naisten aviomiehiä.
Jos sotaan joudutaan, niin eivätkö kaikki isät, vaimot, äidit, veljet, siskot, aviomiehet, jotka taistelevat sodassa, ole sotilaita. Armeijassa pyritää käsittääkseni luomaan hyvää sotakoneistoa ihmisistä. Sotilaita, jotka uhraavat itsensä isänmaan puolesta. Mietittiinkö juoksuhaudoissa vastapuolen sotilaita isinä, veljinä taikka aviomiehinä? tuskin ainakaan haluttiin..
Sota on kamala asia, enkä sitä halua..Mutta jos ihmiset vapaaehtoisesti haluavat puolustaa maataan, eivät sellaiset seikat kuten toisten vaimojen käskyttämis-ongelmat ole oleellisia.
"Nk. "tasa-vertainen" toiminta vaatisi, että siellä minä niin kuin sinäkin toistemme vaimoja käskisimme, niin emmekö jossakin vaiheessa katsoisi, että hei, missä nyt oikein mennään... Armeijassa on ne käskysuhteet, niin ne hommat toimii.)"
Tarkoitatko (yllä oleva lainaus), että naisten armeijassa toimiminen kaatuu siihen, että miehille tulee ongelmia kun joutuvan käskyttämään toisen miehen vaimoa?
Kirjoititpa Minttuli hyvin.
Minulla ei ole oikeastaan mitäään lisättävää. Olet oivaltanut asian aivan oikein.
Armeijassa olemme kaikki sotilaita, emme miehiä, vaimoja, veljiä tai siskoja.
Jos tätä asiaa ei ymmärrä, niin lienee viisainta pysyä pois armeijan hommista.
"Et minulle vastaustasi virallisesti antanut, mutta aihe on sen verran mielenkiintoinen, että hyppään väliin."
"Vaimo on myös nainen kuten aviomies on myös mies."
- Ja molemmat rakastavat pyytettömästi toisiaan?
"Mies ja nainen ovat molemmat ihmisiä, jotka ovat vastuussa luomastaan yhteiskunnasta."
Niin ovat.
Suomen yhteiskunta ei hyökkää minnekään. Vain tänne hyökätään. Otamme vastuun siitä, että olemme hyviä naapureita naapurimaille.
Tuolla periaatteella käskyttelisit toisten miesten vaimoja, köh köh köh. Minunkin? Tai paremmin vaikkapa parhaan ystäväsi naista, tai vaikka veljesi vaimoa?
"Armeissa täytyy käskyttää toisten miesten veljiä tai isiä."
Se on sellainen systeemi. Se on joka miehen hyväksymä toimintatapa. Se on miesten keskenään keksimä toimintatapa.
"Siellä täytyy käskyttä aivan samalla tavalla myös toisten miesten vaimoja tai toisten naisten aviomiehiä."
- Niin. Miehet pakotetaan käskyttämään toisten miesten vaimoja.
Sanon vielä. Itse en käskytä vaimoani, vaikka hän olisikin armeijassa.
En katso ketään miestä hyvällä, joka vaimoni vaaraan saattaisi ja käskisi tuleen.
Koska jos sota syttyy, minä käyn puolustamaan perheeni henkeä, vaimon ja lasten henkeä.
Koska välitän perheestäni.
Kiellän vaimoani hakeutumasta vaaraan. Vaimo tekee niin kuin itse näkee parhaaksi.
Mutta minä pysyn vihollisen ja vaimon välissä.
Miten minä, joka sanon rakastavani vaimoani, käskisin vaimoani tuleen, enkä itse menisi ennemmin.
"Jos sotaan joudutaan, niin eivätkö kaikki isät, vaimot, äidit, veljet, siskot, aviomiehet, jotka taistelevat sodassa, ole sotilaita."
Tietyllä tavalla kyllä.
"Armeijassa pyritää käsittääkseni luomaan hyvää sotakoneistoa ihmisistä. Sotilaita, jotka uhraavat itsensä isänmaan puolesta."
Mikä isänmaa sinulle on jos se ei ole perheesi?
Mitä minulle jää, jos minä käskytän vaimoni tuleen ja vaimo kuolee?
Multakasa, paskaako minä millään multakasalla teen.
"Mietittiinkö juoksuhaudoissa vastapuolen sotilaita isinä, veljinä taikka aviomiehinä? tuskin ainakaan haluttiin.."
- Itseasiassa on hyvä miettiä ja ajatella noin.
Koska se on totuus.
Sota on paskaa. Sota on näihin päiviin asti ollut vain miesten välisiä riitoja.
Miehiä on pakotettu, huijattu, palkattu jne. sotiin.
Vapaa-ehtoisten joukko on vain puolustusvoimilla.
Ei milloinkaan hyökkäysvoimilla. Kai.
"Sota on kamala asia, enkä sitä halua..Mutta jos ihmiset vapaaehtoisesti haluavat puolustaa maataan, eivät sellaiset seikat kuten toisten vaimojen käskyttämis-ongelmat ole oleellisia."
- Se on hyvin oleellista.
Minä en käskytä ketään naista. Enkä käskytä ketään muuta kuin vapaa-ehtoista miestä.
En käskyttele toisten vaimoja jne.
Kenelle se on ongelma?
Ennen oli hyvä kun ei ollut naisia armeijassa miesten keskellä. Siihen on ollut syy.
Se on ollut miesten vapaa-ehtoista toimintaa mitä enemmissä määrin. Naisia ei ole tahdottu mukaan, koska miesten rakkaus on ollut suurenmoista naisia kohtaan.
"Nk. "tasa-vertainen" toiminta vaatisi, että siellä minä niin kuin sinäkin toistemme vaimoja käskisimme, niin emmekö jossakin vaiheessa katsoisi, että hei, missä nyt oikein mennään... Armeijassa on ne käskysuhteet, niin ne hommat toimii.)"
"Tarkoitatko (yllä oleva lainaus), että naisten armeijassa toimiminen kaatuu siihen, että miehille tulee ongelmia kun joutuvan käskyttämään toisen miehen vaimoa?"
Minä en tee kenellekään miehelle sitä "palvelusta", että vahingossa käskyttäisin sen miehen rakkaan vaimon tuleen.
Mutta jos ei minuun luoteta miesten keskuudessa, niin siitä vaan alennuspyyntö esikuntiin. Siitä vaan lähettelemään alennuspyyntöjä.
Minulle kelpaa aivan hyvin rivimiehen osa. Sen vain pidän, että varmasti olen perheen ja vihollisen välissä.
Se riittää minulle.
Itse vaan arvostan naista suojelevan miehen hyvin korkealle. Kuka mies ikinä tekee vaimolleni palveluksen tai hyvän päivän toivotuksen, niin minä arvostan sen miehen hyvin korkealle ja se mies on hyvä ystäväni.
Mies ei pyydä apua toiselta muuta kuin tärkeissä asioissa. Mikään ei ole tärkeämpää kuin perhe.
Niin se armeija on syntynytkin. Miehet keskenään ovat tuumanneet, että perhettä täytyy auttaa, kun vihollinen on tulossa.
Mitähän mieltä veteraanit ovat asiasta, he ovat sodan hirveydet nähneet. Kuinka moni veteraani on iloinen siitä, että kaverit auttoivat niin kovasti, ettei vaimon ja lasten tarvinnut rintamalle lähteä.
Mutta seuraava sota, jos sellainen tulisi, olisi myös hirveä, koska perhe, jota mies suojelee, on sodan ytimessä.
Kenen miehen mielen sen saa iloiseksi?
Tällainen hirveys täytyy ehkäistä jo ennalta.
Minä olen sitä mieltä, että armeijan nyky-muoto tekee pahaa perheille.
Vielä pahempi tilanne on Ruotsissa.
Mutta eikö vain kaikki tämä näy avioerotilastoissa.
-> Vaikuttaa yhteiskuntaan. Ikävällä tavalla.
Voisin kuvitella, että meitin rouva suuttuisi jos häntä estäisin 'tuleen' lähtemästä. Sitte se vasta suivaantuisi jos alkaisin häntä siellä hyysäämään.
Nainen ei ole lapsi vaan omiin päätöksiin ja valintoihin kykenevä aikuinen ihminen. Tämä taitaa olla asia jota et ymmärrä?
_lisäys aiempaan lausuntooni, lukaisen myös oravat (ei aina aivan arvattavissa) ;).
"Nainen ei ole lapsi vaan omiin päätöksiin ja valintoihin kykenevä aikuinen ihminen."
Nimenomaan. Sen tähden minä en naisten asioihin puutukkaan.
"Tämä taitaa olla asia jota et ymmärrä?"
Se voi näyttää siltä. Kuitenkin nainen on minun seurassa täysin vapaa omiin päätöksiin.
Toimintasi, hyvä M135, on todella ärsyttävää. Alottelet tällaisia ketjuja, mutta et voi vastata sinulle esitettyihin kysymyksiin. Olen kysynyt monia asioita, etkä ole vastannut mihinkään. Koska et voi vastata hyvin perusteltuihin kysymyksiin, annat kuvan, että pakkomielteinen asenteesi naisten armeijaan menoa kohtaan ei kestä analyyttista pohdintaa. Miten ihmeessä uskallat puolustaa vaimoasi ja maatasi, jos et uskalla puolustaa edes mielipiteitäsi vastaamalla kritiikkiin ajattelevan ihmisen tavoin?
eikä onks viljoo jne:lle. Meni vahingossa väärään kohtaan.
Monennellako sivulla olet menossa?
sä jookaat: Sotilasarvossa "vanhempi" komentaa. Ja kantaa vastuun. Sotilaitten tunne elämä ei siihen kuulu... ei pätkääkään. Eikä suhteet eikä mikään...
Sotilaitten tehtavä on tappaa, emämmän, nopeammin, kuin vihollinen, sitä sota on.
Armeija on koulutusta tähän, ei muuta. Jos Siitä tehdään "ihmis-suhde leiri" niin ollan tekemisissä väärän asian kanssa...
Ja JOS SIITÄ(armeijasta) tulee joku musta-tuntuu-leiri niin jotain jossain täytyy muuttaa, ja sassiin...
Mä ymmärrän, että myös naisilla on oikeus kaikkiin virkoihin, joita suomenmaassa on. Mutta ei koko "kapistuksen" alkuperäisen tarkoitusen kustannuksella. Jos "tämmöisiä" ajatuksia edes syntyy, niin homma pitää laittaa uuteen harkintaan...
" Siellä tällä hetkellä mies ja nainen asetetaan käskyttämään toisiaan."
Luoja sen tären...perkele. Tolla ei paljon oo varaa pelleillä.
-Vastuu yksillä oikeus toisilla-
olitko muka m135:n kanssa samaa mieltä asiasta?
Mä ymmärrän, että myös naisilla on oikeus kaikkiin virkoihin, joita suomenmaassa on. Mutta ei koko "kapistuksen" alkuperäisen tarkoitusen kustannuksella. Jos "tämmöisiä" ajatuksia edes syntyy, niin homma pitää laittaa uuteen harkintaan...
"sä jookaat: Sotilasarvossa "vanhempi" komentaa. Ja kantaa vastuun. Sotilaitten tunne elämä ei siihen kuulu... ei pätkääkään. Eikä suhteet eikä mikään...
Sotilaitten tehtavä on tappaa, emämmän, nopeammin, kuin vihollinen, sitä sota on.
Armeija on koulutusta tähän, ei muuta. Jos Siitä tehdään "ihmis-suhde leiri" niin ollan tekemisissä väärän asian kanssa...
Ja JOS SIITÄ(armeijasta) tulee joku musta-tuntuu-leiri niin jotain jossain täytyy muuttaa, ja sassiin...
Mä ymmärrän, että myös naisilla on oikeus kaikkiin virkoihin, joita suomenmaassa on. Mutta ei koko "kapistuksen" alkuperäisen tarkoitusen kustannuksella. Jos "tämmöisiä" ajatuksia edes syntyy, niin homma pitää laittaa uuteen harkintaan...
" Siellä tällä hetkellä mies ja nainen asetetaan käskyttämään toisiaan."
Luoja sen tären...perkele. Tolla ei paljon oo varaa pelleillä.
-Vastuu yksillä oikeus toisilla- "
Mielenkiintoinen kirjoitus.
Koko ajanhan tuo kaikki on tuohon menossa, että avioparit alkavat sitten olla sotatantereella.
Miten sotatilanne sitten on aivan sekaisin, kun avioparit ovat samassa asemassa?
Molemmilla miehellä ja naisella, on tunteet pelissä, ja nimenomaan molemmat sokeutuu tunteiden johdosta. On päivän selvää, että tunteet on pelissä aina, missä rakastavaiset ovat keskenään.
Olen aiemmin jo kertonut, että tuossa vaimon kanssa kuviteltiin sotatilanne, ja johtopäätöksemme oli, että kumpikaan ei ensinnäkään toista käske. Ja varma on, että suojelen vaimoni henkeä omallani.
On täysin mahdotonta, että tehokasta toimintani olisi, jos vaimo olisi samassa yksikössä, saati myös rintaman toisessa laidassa. Tehokas armeija ei voi toimia, jos kummatkaan eivät toinen toistaan auta, vaan molemmat uhrautuvat toistensa puolesta.
Sotatilanteessa on sotarintama ja rintama, jossa soditaan vähemmän. Tuolla rauhallisemmalla rintamalla on haavoittuneet ja vanhukset ja lapset ja raskaana olevat naiset. Minä en tiedä, minne rintamalle vaimo haluaa, mutta se on hänen oma päätöksensä. Hän osaa ampua ja käsitellä aseita, eikä kuntokaan ole mikään huono. Mutta minä olen sanonut vaimolle, että minä olen (hänen) perheeni ja vihollisen välissä. Kuulostaa vanhanaikaiselle?
Itse olen sanonut, että sotatilanteen uhatessa meillä on kyllä sellainen tehokas joukko, joka pärjää. Tämä on totta. Kaikki ovat ainakin omassa sodanaikaisessa joukossani miehiä. Kenenkään ei tarvitse olla huolissaan omasta vaimostaan. Kaikki miehet voivat keskittyä rauhassa sotimiseen.
Kukaan mies ei omaa vaimoaan käske. Tämä on fakta.
Jokainen mies rakastaa vaimoaan. Joka mies ymmärtää, että myös toiselle miehelle on hänen vaimonsa rakas, koska myös itse rakastaa omaa vaimoaan. Kukaan mies ei tahdo toiselle miehelle sitä, mitä ei itselleenkään tahtoisi, eli että vaimo mahdollisesti kuolisi. Vaikka me teemme kaikkemme, ettei meistä (miehistä) yksikään kuolisi rintamalla, on riski saada luodista. Vaikka minä sotatilanteen tullessa vakuutan vaimolleni, että me pärjäämme siellä miesten kesken, jokainen tiedostaa mikä riski siinä silti on. Sota on paskaa.
Itse en kykene käskyttämään ketään naista.
Maailmassa on vain kaksi ihmistä. Mies ja nainen. Jos nämä alkavat jakaa toisilleen käskyjä ja velvollisuuksia, niin mikä onni siitä seuraa. Ei mikään.
Armeija ei todellakaan ole sellainen paikka missä tunteet ovat niin suuria kuin miehen ja naisen välisessä rakkaudessa. Mutta myöskään aseveljeys ei ole pikkujuttu. Ja se on todellakin veljeyttä. Sen täytyy olla. Ja muuta sen ei tarvitse olla. Veljekset puolustavat toinen toistaan, niin kuin veljekset tekevät.
Ei ole hyvä purkaa miehen ja naisen suhdetta noin vain keveästi. Ei ollenkaan.
Sen tähden on hyvä että miehet saavat keskenään olla aivan rauhassa. Miehillä ei ole keskenään tunnesiteitä, jotka ovat niin voimakkaita kuin naista kohtaan.
Olen kuullut, että on tehty tutkimuksia (en ole löytänyt lähdettä, joten varma asia ei ole) sotatilanteista, joissa on ollut naisia miesten keskellä. Niissä tilanteissa miehet ottivat ylisuuria riskejä puolustaessaan naista. Minusta tämä on täysin luonnollista.
Se on hyvä että asia on joidenkin mielestä noin. Tämä pitää maapallon elossa.
Miten kiitollinen onkaan sen naisen mies noille miehille, ketkä uhrautuvat ja pelastavat tuon naisen hengen?
- Mutta miten turha onkaan noiden miesten kuolema, kun sotilas joutuu tunnesiteiden valtaan ja saa luodista.
- Niin siinä käy.
Itse välttelen naisia armeijassa sen minkä kerkeän. Itse pystyn niin tekemään. Mutta moniko mies nykyään, kuka armeijaan alokkaaksi tulee, pystyy niin tekemään vaikka tahtoisi?
Minusta koko touhu on mennyt mauttomaksi.
Olen hyvin onnellinen siitä, että kävin armeijan kauan sitten. Ei ollut meidän yksikössä yhtä ainutta naista. Joka mies teki kaiken tasa-puolisesti. Joka jamppa oli samalla viivalla. Kaveria autettiin. Kaveria autettiin perheensä puolustamisessa. Isoveljiä autettiin pikkusiskon auttamisessa. Miehiä autettiin naisystäviensä auttamisessa. Miehiä autettiin vaimojensa auttamisessa. Isiä autettiin lastensa auttamisessa.
Sotatilanteen varalta.
Mahdollisen sotatilan (jota pidän erittäin epätodennäköisenä) tullessa pysyn vihollisen ja perheeni välissä. Millään muulla ei ole merkitystä.
Jotta tämä olisi mahdollista, on armeija tehokas siihen toimintaan. Armeija on miehen luoma tehokas instituutio perheensä suojelemiseksi.
Enkä tule kenellekään miehelle tekemään karhunpalveluksia, käskyttämällä miehen vapaa-ehtoista vaimoakaan. En tahdo vastuuta itselleni toisen miehen epäonnesta.
Sota on paskaa. Arvaamattomat ovat luotien kiertoradat.
Jos sota syttyy, olen perhettäni puolustamassa. Ennen miehet ajattelivat näin. Miesten keskinäinen yhteistyö oli enemmän motivoitunutta.
Sotilaat puolustavat isänmaata. Millainen on se isänmaa jossa isät tekevät tyttäristään tappokoneita eivätkä itse uhraudu tyttäriensä puolesta. Millainen on se mies joka ei uhraudu vaimonsa puolesta.
Mitkä ovat yhteiskunnan arvot mitä sotilaat puolustavat, jos ei perhearvot.
Perhe on yhteiskunnan ensimmäinen ja ainoa yhteiskuntaa ylläpitävä osa. Muut arvot ovat toissijaisia.
-----
Ennen ovat miehet ymmärtäneet perheen merkityksen paremmin. En voi muuta sanoa tässä nyky-yhteiskunnassa.
Kyllä ennen oli miehet miehiä. On vielä joitakin eksynyt haukuttavaksi tälle aikakaudellekin.
asia oli ennen näin. Suomalainen yhteiskunta oli suomen sotien aikaan erilainen kuin nyt. Nyt on kuitenkin uusi aika, johon vanhat periaatteet eivät täysin sovi. Yhteiskunta on erilainen ja ihmiset ajattelevat asioista erilailla. Tietysti jäänteitä jää jokaiselta suokupolvelta uudelle sukupolvelle.
Ajanjaksot eivät muodostu yhdestä aatteesta tai ideologiasta vaan siihen limittyvät useat suuntaukset, aatteet, ympäristölliset olot ym.
Ei kukaan voi luoda täydellisen samankaltaista ajanjaksoa uudestaan. Niitä voi lavastaa, kuten museioissa, mutta silloinkin ne ovat vain palasia tietystä ajasta.
Helpompaa on sopeutua aikaan kuin pyrkiä menneesseen. Ne asiat mitä menneessa ajassa arvostettiin, ovat vielä jäljellä. Ne ovat vain muuntautuneet ajan vaatimaan muotoon.
Taisi tämä keskustelu taas tyssätä tähän.
Mutta hyvä niin.
Palaillaan taas joskus aiheeseen.
kun et vastaa sinulle esitettyihin asiallisiin kysymyksiin.
aiheesta saada tietenkin joka kuukausi uusi kertaus! Hanki vähän uutta materiaalia ja samalla toimivampi lääkitys......
Kuvitellaan tilanne, missä myös vaimoni olisi käynyt armeijan.
Tulisi sota.
Palvelisimme eri yksikössä.
Perkele että olisi huoli oman vaimon turvallisuudesta.
Hän joutuisi olemaan tuhkamunien seurassa, jotka vähät välittäisivät hänen turvallisuudesta.
Oikeita "Tasa-arvon kuninkaita" helvetti sentään.
Paskat luottaisin tuollaisiin "kavereihin", ei tuollaisilla olisi mitään rakkautta naista kohtaan. Ei mitään uhrautumiskykyä Naisen puolesta. Toivottavasti ei koskaan tarvitse tutustua tuollaisiin köyhiin ritareihin.
Parhaimpina miehinä pidän niitä, ketkä vaimoani kieltäisivät astumasta vaaraan.
Heillä on oikea asenne.