Mielipidepankin mieliaihe on maatalouden syyllistäminen ja päähän pinttymänä maataloustuet .
Tosiasiahan on kuitenkin, että kuluttajat ovat kannattamassa nykyistä EU yhteistä maatalouspolitiikkaa, jonka pyrkimyksenä on pitää kuluttajan ruokakorin hinta alle todellisten tuotantokustannusten. Tämän takia esim sossu-johtoinen SAK oli etunenässä kannattamassa Suomen EU-jäsenyyttä, siis pyrkimässä tähän tukijärjestelmään. Tämä on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että maataloustuet, tai tosiasiassa kuluttajien syöntipalkkiot ja koko EU- maatalouspolitiikka ovat kuluttajapiirien ajavien tahdosta syntyneet ja kehittyneet nykyiseen sairaaseen muotoon.
Maaseutuväestöä valheellisin perustein syyllistäen tämä roskapankki perustelee...
"Suomihan on yhtenä kannattamassa EU- yhteistä maatalouspolitiikkaa.."
Tosiahan kuitenkin, että Suomen väestö ryhmistä juuri maaseutuväestö vastusti EUhun liittymistä ja samalla tätä roskapankin mielestä "yhteistä" maatalouspolitiikkaa.
Pankkiirin väitteet ovat tältäkin osin niin sanotusti"sian perseestä."
Mutta haloo.....? Esitin tuolla alempana väitteen, että yhteiskunta rohmuaa kuluttajan ruokakorin hinnasta valtavasti suuremman osan, mitä maatalousyrittäjä saa siitä tuloa. ALViahan yhteiskunta perii jokaisessa jalostusasteessa ja kaupanportaassa aina maatilalta lähtien. Tämän kaiken maksaa kuluttaja kaupan kassalla. Mitä yhteiskunta koko elintarvikeketjua ajatellen menettää, on tutkimaton asia.Siinä voi helposti kääntyä miinukset plussan puolelle, tai sitten päinvastoin.
Minun käsitykseni mukaan tuottajat luopuisivan mielellään tuotantotukien hakemisesta ja perisivät palkkansa tuotteiden hintana, mutta käsitykseni mukaan se kävisi kohtalokkaaksi vähävaraisille ja keskituloisille. He joutuisivat tilanteeseen, jossa syödään enemmän kuin tienataan. Sitä EU-kuluttajapiirit eivät tule hyväksymään.
PS.Mielipidepankin hengen heimolaisten motiivit on löydettävissä kateudesta, sillä heille ei ole niin väliä, jos valtio rohmuu ruokalaskusta enemmän kuin tuottaja, mutta se on paha asia,kun tuottaja saa työstään edes kohtuullisen korvauksen.
Tosiasiahan on kuitenkin, että kuluttajat ovat kannattamassa nykyistä EU yhteistä maatalouspolitiikkaa, jonka pyrkimyksenä on pitää kuluttajan ruokakorin hinta alle todellisten tuotantokustannusten. Tämän takia esim sossu-johtoinen SAK oli etunenässä kannattamassa Suomen EU-jäsenyyttä, siis pyrkimässä tähän tukijärjestelmään. Tämä on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että maataloustuet, tai tosiasiassa kuluttajien syöntipalkkiot ja koko EU- maatalouspolitiikka ovat kuluttajapiirien ajavien tahdosta syntyneet ja kehittyneet nykyiseen sairaaseen muotoon.
Maaseutuväestöä valheellisin perustein syyllistäen tämä roskapankki perustelee...
"Suomihan on yhtenä kannattamassa EU- yhteistä maatalouspolitiikkaa.."
Tosiahan kuitenkin, että Suomen väestö ryhmistä juuri maaseutuväestö vastusti EUhun liittymistä ja samalla tätä roskapankin mielestä "yhteistä" maatalouspolitiikkaa.
Pankkiirin väitteet ovat tältäkin osin niin sanotusti"sian perseestä."
Mutta haloo.....? Esitin tuolla alempana väitteen, että yhteiskunta rohmuaa kuluttajan ruokakorin hinnasta valtavasti suuremman osan, mitä maatalousyrittäjä saa siitä tuloa. ALViahan yhteiskunta perii jokaisessa jalostusasteessa ja kaupanportaassa aina maatilalta lähtien. Tämän kaiken maksaa kuluttaja kaupan kassalla. Mitä yhteiskunta koko elintarvikeketjua ajatellen menettää, on tutkimaton asia.Siinä voi helposti kääntyä miinukset plussan puolelle, tai sitten päinvastoin.
Minun käsitykseni mukaan tuottajat luopuisivan mielellään tuotantotukien hakemisesta ja perisivät palkkansa tuotteiden hintana, mutta käsitykseni mukaan se kävisi kohtalokkaaksi vähävaraisille ja keskituloisille. He joutuisivat tilanteeseen, jossa syödään enemmän kuin tienataan. Sitä EU-kuluttajapiirit eivät tule hyväksymään.
PS.Mielipidepankin hengen heimolaisten motiivit on löydettävissä kateudesta, sillä heille ei ole niin väliä, jos valtio rohmuu ruokalaskusta enemmän kuin tuottaja, mutta se on paha asia,kun tuottaja saa työstään edes kohtuullisen korvauksen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
...
Aikanaan tuilla varmistettiin elintarvikeomavaraisuus, ja myös se sosiaalinen tulonsiirto, että "köyhät" saivat kaupasta ruokansa halvemmalla, kun valtio maksoi tuottajille tukea "rikkaiden" kovemman veroprogression muodossa.
Sitten tuesta tuli maatalouspolitiikan ohjailun instrumetti, kun ruvettiin kasvattamaan tilakokoa ja erikoistumaan yhteen tuotantosuuntaan, jotta näiden tukea eniten saavien suurtuottajien perustamien tuottajaosuuskuntien omistama elintarviketeollisuus saisi halpaa raaka-ainetta yhteiskunnan tukemena.
Nyt ollaan EU:ssa, jota tuottajat vastustivat, koska liittyminen vei heiltä suljetun talouden kartellisuojan vapauttamalla elintarviketuonnin.
Kuluttaja maksaa nyt kaupan kassalla aika lailla liikaa, kun suomalainen elintarviketeollisuus (maidonjalostus, lihanjalostus, myllyt, osin leipomoteollisuus) on pääasiassa yksien ja samojen omistajien, eli maataloustuottajien osuuskuntien käsissä, eikä kotimaista kilpailua ole lainkaan. Elintarvikekaquppa on 80-prosenttisesti S-ryhmän, Keskon ja Tradekan käsissä, vaikka kioskeilla, bensa-asemilla ja Lidlillä onkin jo jonkinmoinen osuus, vaikka pieni onkin.
Tiukasti ketjuuntunut kauppa imee katteisiinsa sen hyödyn, jonka maataloustuottaja on tukena saanut, sitä kautta, että teollisuuden raaka-aine on ollut halpaa, ja kauppa tanssittaa teollisuutta mielensä mukaan tinkiessään sisäänostohinnat alas ja markkinointituen ylös.
Kuluttajan kannattaa tietää, että maataloustuki näkyy jokaisessa elintarvikkeiden mainoksessa, johon kauppa ei pane senttiäkään omaa rahaansa, kun se vaatii mainostuen elintarviketeollisuudelta, joka pystyy sen antamaan, koska saa halpaa raaka-ainetta maataloustuen ansiosta.
Kun maataloustukia arvostellaan, niin ei siinä aina ole kyse syyllistämisestä ja aika harvoin kateudestakaan. Pitäisi vaan tajuta, että kyseessä on suljetun talouden aikainen systeemi, jossa maataloustuottajien hyväveli-verkostot hoitelivat rahat itselleen, kun olivat sekä tuottajia, että elintarviketeollisuuden omistajia.
Nyt asiaa pitäisi katsoa uudelleen, koska kansainvälinen kilpailu tulee päälle kuin juna eikä siitä selvitä tukia lisäämällä, vaan toimintatapoja muuttamalla. meidän pitäisi ryhtyä sietämään sitä, että bulkkiruoka tuodaan halvalla ulkomailta, mutta kotimaassa tehdään alueelliset herkut ja erikoisuudet "pellolta pöytään"-systeemillä lähituotantona ja luomuna, alueellisesti erikoistuneissa, perheyrityspohjaisissa jalostamoissa, joille keskittyneen ja kartellisoituneen kaupan tulisi jo antaa enemmän tilaa valikoimissaan.
viroahan voidaan pitää tuollaisena halpa maana?
Kuitenkin virolaisen saama ja suomalaisen saama hinta kananmunasta on kutakuinkin sama, mutta se ei kuitenkaan näy kaupan hyllyllä. Kaupan kate senkuin kasvaa.
Luomua kannatetaan vain puheissa, ja sanoihan aikoinaan joku vihreä kansanedustaja että luomuruuan hintaa pitää laskea alemmas.
Tuosta, että maataloustuki uppoaa viime kädessä kaupan katteisiin, moni on varmasti samaa mieltä. Mutta tässä vastakommentteja eräisiin muihin seikkoihin kommentissasi:
1. Maataloustuottajahan ei voi sille mitään, että kaupan rakenne on sellainen kuin on. Jos sille joku jotain voi, niin kuluttaja tai kilpailuvirasto.
2. Elintarviketeollisuuden rakennemuutos on noudattanut yleistä teollisuuden rakennemuutosta. Pienet häviävät kilpailussa ja sulautuvat suurempiin, kuten Karl Marx jo 160 vuotta sitten ennusti.
Tiedä sitten, mitä auttaisi, vaikkei teollisuus olisi keskittynytkään. Helpompihan kaupan olisi pompottaa pieniä elintarviketeollisuusyrityksiä.
3. Tuottaja osuuskunnan yhtenä omistajana yhdellä osuudellaan saa osuuspääoman korkoa ehkä muutaman euron vuodessa. Ei siis kannata puhua rahojen vetämisestä elintarviketeollisuuden kautta.
4. Elintarvikkeiden jalostaminen jokaisella maatilalla erikseen on naurettavaa idealismia. Rahat uppoaisivat kuljetuskustannuksiin, tuotantotiloihin ja -välineisiin, joiden pitää olla EU-direktiivejä vastaavat. Sata vuotta vanha tekniikka ei enää kelpaa. Markkinointikin maksaa ja vaatii taitoja.
Harvalla tilalla riittäisi oma tuotantokaan sellaiseen määrään, jolla saadaan katettua jalostuskustannukset. Miten koulutettaisiin kymmenet tuhannet maanviljelijät persoonallisia tuotteita valmistaviksi leipureiksi, juustomestareiksi ja makkaratehtailijoiksi? Kuka jalostaisi tuotteet nykyisissä pienissä perheissä, kun vähintään yhden pitää toimia itse päätyössä eli tuotannon parissa?
Nykyiseen malliin muutama tuollainen yhden perheen tuotantolaitos kullekin tuotannonalalle jokaiseen maakuntaan riittää. Kun niitä on riittävän vähän, kuluttajalla riittää kiinnostustakin, mutta ei enää, kun pitäisi hallita mielessään tuhansia tai edes satoja juusto-, makkara- ja leipämerkkejä.
... tuo lapsenomainen usko, että maatalous- ja elintarvikepolitiikan tukiaiset ovatkin alan teollisuuden ja kaupan ongelma. Ei asia niin ole. Teollisuus ja kauppa toimii markkinoilla niillä ehdoilla, mitkä yhteiskunta asettaa.
Myykää tilakaupoista suoraan.Mikä ihme sen estää ????????
Perustakaa tilakauppoja , -teurastamoja jne jne.
Siinähän saatte kaiken "suuren varastointikustannusken ja katteen" itsellenne.
Arvonlisäverosta senverran että eihän sitä veroa veron päälle makseta kuin korkoa teidän ökypankkitileillenne osuuspankissa vaan 22% loppuhinnassa on se vero.
Kaikki portaat siinä välissä saavat ostoissaan vähentää ostettavan tavaran veron suoraan.
vain hirvittävä kateus maaseudun elinkeinoja kohtaan.
On käsittämätöntä että, hän (kaupunkilaisena) yrittää esittää naurettavaa idealismiaan maaseudun "hyväksi", niinkuin nimimerkki "pystyyn kuollut" tuossa osuvasti totesi.
Energiapolitiikassa olisi sensijaan vielä tekemistä tuon kotimaisuusasteen lisäämiseksi.
Hakelämpökeskukset, pelletti ja yleensäkin puun käytön lisääminen lämmityksessä toisi todellista työtä maaseudulle, mutta demarit suosii mieluimmin ydinvoimaa?
"PS.Mielipidepankin hengen heimolaisten motiivit on löydettävissä kateudesta, sillä heille ei ole niin väliä, jos valtio rohmuu ruokalaskusta enemmän kuin tuottaja, mutta se on paha asia,kun tuottaja saa työstään edes kohtuullisen korvauksen."
Tulee jotenkin mieleen paperiliiton haukkumiset!!
"valtion" tilalle pannaan "metsäteollisuus"
"tuottajan" tilalle pannaan "paperityöntekijä"
Vai sallitaanko tuottajalle se, mitä ei sallittaisi paperiduunarille??