Mitä mieltä itse olette näistä Jeesus kuvista mitä on netissäkin? Entä leffoista?
Mulla on vähän liikaa kolahtanut tuo Jeesus Nasaretilainen (77) ja se Powell, joka siinä on Jeesus, niin on todella upea! En ajattele häntä siis Powellina vaan Jeesuksena *nolo**. On siit leffast kuviakin mulla koneella:)..En nää mitenkään syntinä tätä kyllä. Luotan, että Jumala puhuu mulle näistä, jos oon liikaa ihastunu tuohon...Toivon mukaan en saa kovasti könnää niskaan.
Mulla on vähän liikaa kolahtanut tuo Jeesus Nasaretilainen (77) ja se Powell, joka siinä on Jeesus, niin on todella upea! En ajattele häntä siis Powellina vaan Jeesuksena *nolo**. On siit leffast kuviakin mulla koneella:)..En nää mitenkään syntinä tätä kyllä. Luotan, että Jumala puhuu mulle näistä, jos oon liikaa ihastunu tuohon...Toivon mukaan en saa kovasti könnää niskaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mun suosikki Jeesus filmeistä on The Jesus film (1979), suomessa yksinkertaisesti nimellä Jeesus. Kuvattu ilmeisesti aidoilla tapahtumapaikoilla ja perustuu yksinomaan Luukkaan evankeliumiin. Myös kaikki sanat jotka "Jeesus" tässä filmissä sanoo ovat suoraan Luukkaan evankeliumista. Siis fiktion määrä on lähes olematon, toisin kuin monissa "hollywood-filmeissä". silti elokuva toimii ja etenee kuin junan vessa. Pääosan esittäjä on hyvä ja "Jeesuksen oloinen", pehmeä ja lauhkea brittiläinen näyttelijä.
http://www.amazon.com/gp/product/B00009MEID/102-5247155-7907316?v=glance&n=130&_encoding=UTF8&v=glance
Suosittelen kaikille elokuvan katsomista (löytyy useimmista kirjastoista VHS:nä.) Kuuleman mukaan elokuvan on nähnyt jo yli 3,5 miljardia ihmistä (!) ja elokuva on käännetty yli 800 kielelle.
The Passion oli joiltakin kohdiltaan hyvä, mutta kokonaisuutena ainakin minulle jonkinlainen pettymys. Vaikka väkivaltaa oli paljon, kuitenkin Jeesuksen inhimillinen ja henkinen kärsimys ei välittynyt. Vain ruumiillinen kärsimys.
nähny, mutta aion senkin hankkii:)). Mutta tuo on kans tosi upee leffa mistä kerroin tossa.
palvonta menee todelliselle Jeesukselle eikä jollekin "Jeesuskuvalle".
Jumalan Poika tuli kyllä ihmiseksi eli otti ihmisen muodon, mutta on nyt kirkastettuna taivaassa. Kukaan meistä ei oo nähnyt Jeesusta lihansa päivinä joten emme voi tietää millaiselta hän silloin näytti, esimerkiksi kaikki taiteilijoiden tekemät kuvat on mielikuvituksen tuotetta. En sano että se on pelkästään huono asia ja jos jonkun Powellin roolityöstä heijastuu sellaista lempeyttä tai voimaa että se auttaa ajattelemaan Jeesusta lempeänä ja voimakkaana, mikäpä siinä. Muistetaan kuitenkin että ne on inhimillisiä kuvia, ja rukoillaan ennen kaikkea että voitaisiin Jeesuksen sisällisessä tuntemisessa kasvaa.
Vaarana on että tuodaan hengelliseen rakkaussuhteeseen sellaisia inhimillisiä piirteitä joissa yritetään tyydyttää esimerkiksi omaa romantiikan nälkää ja koko asia vinksahtaa eli että siirrämme omaan kuvaamme Jeesuksesta niitä piirteitä ja toiveita joita tahtoisimme inhimillisellä ihmisellä rakkautemme kohteena olevan. Samasta asiasta mutta käänteisesti on kyse kun joku sielullisesti epätasapainoinen ja rakkaudennälkäinen laulaa seurakunnassa "sulle kaikkeni annan, oot ihanin, vain sinua mä kaipaan ja tarvitsen" ja tunteellisesti kohdistaakin laulunsa inhimillisen rakkautensa kohteelle eikä Jeesukselle. Eräässäkin tilaisuudessa seurusteleva pari lauloi tuollaista laulua ja piti toisiaan kädestä kiinni ja katseli posket hehkuen toisiinsa. Haureuden henki on eksyttäväinen henki.
Jos ajattelen omaa Jeesuskuvaani, niin oikeastaan en ajattele Jeesusta juuri minkään muotoisena inhimillisesti, siis ihmisen muotoisena. Koen hänet enemmänkin pyhyytenä, sovittavana rakkautena. Missään tapauksessa en voi ajatella rukoilevani jotain partaista, pitkätukkaista mieshenkilöä kun Jeesusta rukoilen.
Johanneksen kuva Jeesuksesta kun Jeesus ilmestyi hänelle kirkkaudessaan on jossain määrin aika lähellä sitä kuvaa joka itselläni Jeesuksesta on. Luultavasti Johannes kaikista ihmisistä on saanut nähdä Jeesuksen aidoimmillaan eli sellaisena kuin Hän on Isän luona kirkastettuna. Tuo kuva löytyy Ilmestyskirjan toisesta luvusta.
Jos Powellin roolityö Jeesuksesta auttaa sinua ajattelemaan Jeesusta jotenkin läheisesti, niin ok. : )
Olkoon rukouksemme kristittyinä kuitenkin:
Herra Jeesus, auta minua tuntemaan sinut juuri sellaisena kuin sinä olet.
Silloin emme rakastu johonkin ulkonaiseen kuvaan tai muotoon, vaan asian tosi sisältöön, siihen mitä oikeasti on.
palvo kuvaa, mutta kauniita ne on kaikki, koska "Jeesus" on silleen siinä ikäänkuin..En todellakaan ajattele kuvia tms., mutta jokaisella on jokin mielikuva Jeesuksesta! Se on totta:)Enkä ole mikään ns. uusi uskovakaan, että tiiän aika hyvin jo asioita:)Mieluummin pidän työpöydän taustana"Jeesusta" , kuin jotakin muuta laulajaa tms..:/..Rakkautta ei puutu multa, että en tosiaan itse aattele, että laulan vaikka miehelleni:) Laulan sitten ihan muuta, jos tarves vaatii. Kyllä ihmiset ovat nähneet Jeesuksen ilmestyksessä/unessa ym., että tähän uskon..Hiljattain olen kuullutkin tämmoista, enkä voi sanoa, että ette varmasti ole nähneet:)Siunataan vaan kaikkia Jeesuksen näyttelijöitä, jos eivät ole uskossa. Kiitos Herralle!
En kirjoitustani kohdistanut sinuun niiltä osin kun puhuin tuosta Jeesuksen romantisoimisesta maallisen rakkaussuhteen tasolle ja maallisen rakkaussuhteen hengellistämisestä jumalalliselle eli ihmisen ja Jumalan väliselle rakkaustasolle. Totesin vaan että tällaistakin tapahtuu.
On ihan luonnollista inhimillisten ominaisuuksien siirtäminen johonkin joka ei ole kaltaisemme, tätä kutsutaan antropomorfismiksi, ja se johtuu siitä että ihmisinä tarkastelemme asioita itsestämme käsin. Äärimmillään antropomorfistinen jumalakäsitys ilmenee esimerkiksi siinä tunteenomaisessa mielikuvassa että Jumala on kuin valkopartainen vanha ukkeli joka ankarana tarkkailee ihmisten menoa valmiina heittämään syntisiä kuumalla kivellä päähän. Sanoin "kuin" sillä tuskinpa kukaan kristitty ajattelee että Jumala on ihan just sellainen, mutta tunteenomaisesti hän saattaa suhtautua Jumalaan kuin Jumala olisi sellainen.
Meidän jumalakuvaan, olkoon se sitten tietoinen kuva tai tunteellinen asennoituminen Jumalaan, vaikuttaa omat toiveet ja pelot, jotka osittain on menneiden kokemustemme, esimerkiksi lapsuuden traumojen seurausta. Siksi on tärkeää haluta oppia tuntemaan Jumalaa juuri sellaisena kuin Hän on. Tällöin emme lähesty Jumalaa minkään oman kautta, vaan tunnustamme olevamme kokonaan Hänen varassaan.
Voimme ymmärtää ja kokea Jumalaa vain siinä määrin kuin Hän itse ilmaisee itseään Raamatun ilmoituksen ja Pyhän Hengen välityksellä.
On luonnollista että meillä on mielikuvia ja käsityksiä Jumalasta, mutta kun lähestymme Jumalaa suoraan ja pyydämme tuntea Häntä juuri sellaisena kuin Hän on, silloin Pyhä Henki voi vaikuttaa meihin iskostuneisiin kuviin niin että ne muotoutuvat enemmän todellisuuden mukaisiksi. Pyhän Hengen parantavan työn kautta vapaudumme lapsuuden traumojen vaikutuksesta jumalakuvaamme ja yhtä lailla omien romanttisten haaveilujemme vaikutuksesta niin että ne eivät vääristä kokemustamme Jeesuksesta.
* *
Uskon kyllä että Jeesus voi antaa itsestään kokemuksen ilmestyksen tai unen kautta. Tällaisessa ilmestyksessä Jeesus voi kohdata ihmisen vähän eri muotoisena riippuen kohdattavasta henkilöstä ja kuitenkin on aina kyse samasta todellisesta Jeesuksesta.
Esimerkiksi emmauksen tiellä kohdatessaan opetuslapset he eivät tunteneet häntä ennenkuin hän alkoi selittää kirjoituksia.
Käsittääkseni ilmestykset joissa Jeesus kohtaa ihmistä ovat Jumalan Hengen toimintaa? Tällä tavalla Jeesus voi ihmisille antaa ilmestyksiä itsestään saman aikaisesti useassa eri paikassa: hän voi ilmestyä kiinalaiselle kiinassa ja suomalaiselle suomessa, sillä Henki ei ole sidottu yhteen paikkaan.
Koska meidän on hyvin vaikea kokea ja ymmärtää Jumalan ehdotonta rakkautta ja armollisuutta Jeesus usein - antaessaan Hengen välityksellä ilmestyksen itsestään - antaa kokemuksen Jumalan rakkaudesta ja armosta, siis ilmestyy erityisesti rakastavana ja armollisena Jeesuksena jonka olemuksesta välittyy läheisyys, lämpö, hellyys. Esimerkiksi hänen katseensa saattaa olla täynnä lempeyttä.
Kuitenkin Jeesus saattaa ilmestyä myös murheellisena, tuoden ilmi sitä olemuksensa puolta että hän murehtii ihmisten synneistä, tai ankarana ja kiivaana, osoittaen sitä olemuksensa puolta jossa hän kokee vihastusta ihmisten tottelemattomuuden tähden.
Eräs ystäväni näki joitain vuosia sitten unen että hän oli puolisonsa kanssa lomamatkalla, he kävelivät kadulla rakastuneesti käsi kädessä hymyillen toisilleen ja äkkiä aivan varoittamatta hänen puolisonsa irrotti käden hänen kädestään, käänsi kylmästi selkänsä ja käveli pois mitään sanomatta. Unessa ystäväni sydämen täytti valtava tuska, hylätyksi joutumisen kipu ja ihmetys, jolloin hän huusi Jumalan puoleen ja kysyi mitä tämä tarkoittaa. Samalla hetkellä hän heräsi Jeesuksen ääneen kun Hän sanoi hänelle: Juuri tältä minusta tuntuu joka kerran kun käännät minulle selkäsi ja teet syntiä.
* *
Jeesus voi siis ilmestyksen kautta läheisellä ja ymmärrettävällä tavalla ilmaista erilaisia asioita sekä vahvistaa kokemusta että Hän on todellinen, kokeva persoona ja Hänen suhteensa ihmiseen on oikeasti persoonallinen ja läheinen suhde.
En usko että kukaan meistä kestäisi jos Jeesus todella omassa persoonassaan - ei siis ilmestyksen tai unen välityksellä vaan omana itsenään - laskeutuisi kohtaamaan meitä. Vaikka olemmekin Jeesuksen veren suojissa tuskin siltikään kestäisimme Hänen valtavaa pyhyyttään ja kirkkauttaan. Se olisi syntiselle liian murskaava kokemus. Jos Jeesus siis tulisi omassa persoonassaan, kirkastettuna Vapahtajana kohtaamaan meitä, hänen olisi pakko jotenkin verhota itseään ja olemustaan. En tiedä verhosiko Jeesus itseään jollain tavalla vai saiko Johannes kohdata hänet juuri sellaisena kuin Hän on, joka tapauksessa Jeesus ilmaisi pyhyyttään, auktoriteettiaan ja voimaansa sellaisella tavalla että Johannes luuli kuolevansa.
Käsitykseni on että Jeesuksen antamat näyt, ilmestykset ja unet, joiden kautta Hän tulee ihmistä lähelle antaen kokemuksia itsestään, ovat Pyhän Hengen työtä. Ne ovat henkikokemuksia joilla on kahtalainen tarkoitus 1) ilmaista jotakin Jeesuksen ominaisuutta, piirrettä tai asiaa, jota Hän haluaa tehdä meille tunnetuksi ja 2) välittää kokemus Hänen persoonallisuudestaan ja siitä läheisestä suhteesta joka on kristityn ja Jumalan välillä.
Usko ei ole monologia. Se on dialogissa olemista Jumalan kanssa.
vaikka kommentoin;)..Onhan tää mun alotus.