Jumalan olemassaolo/olemattomuuskeskusteluun on
Heinrich Ott milestäni esittänyt hyvän näkökulman:
"Jos Jumalan olemassaolo voitaisiin sitovasti todistaa samoin kuin todistetaan matemaattiset oppilauseet tai fysiikan lait tai samoin kuin oikeuden edessä esitetään sitova aihetodiste eli siis siten, ettei vastaväitteestä enää voida järkevästi pitää kiinni, tämä merkitsisi, että Jumala olisi jotain sisäismaailmallista, jotakin, jonka voisimme inhimillisellä ymmärryksellämme valjastaa ja joka olisi henkiselle katseellemme täysin avointa ja läpinäkyvää. Mutta näin käsitettynä Jumala ei enää olisi Jumala. Hän ei enää olisi sellainen todellisuus, joka asettaa meille rajat myös henkisessä olemisessamme. Jos me – puhuaksemme yhdessä Anselm Canterburyläisen kanssa – käsitämme oikein, kuka Jumala on, juuri silloin meidän on pakko käsittää, että Jumalalle on ominaista se, että häntä ei voida käsittää. Jos siis tarkastelemme sitä, mitä tarkoitamme sanalla ’Jumala’, päädymme seuraavaan: Jumala, jonka olemassaolo voitaisiin todistaa aukottomalla todistelulla geometristen todistelujan tapaan, ei olisi Jumala, itse Jumalan olemuksesta käsin katsoen Jumala-todistus on tässä mielessä mahdoton."
Lähde: Heinrich Ott: Jumala. Suom. Riitta Teinonen, Kirjaneliö 1978.
Heinrich Ott milestäni esittänyt hyvän näkökulman:
"Jos Jumalan olemassaolo voitaisiin sitovasti todistaa samoin kuin todistetaan matemaattiset oppilauseet tai fysiikan lait tai samoin kuin oikeuden edessä esitetään sitova aihetodiste eli siis siten, ettei vastaväitteestä enää voida järkevästi pitää kiinni, tämä merkitsisi, että Jumala olisi jotain sisäismaailmallista, jotakin, jonka voisimme inhimillisellä ymmärryksellämme valjastaa ja joka olisi henkiselle katseellemme täysin avointa ja läpinäkyvää. Mutta näin käsitettynä Jumala ei enää olisi Jumala. Hän ei enää olisi sellainen todellisuus, joka asettaa meille rajat myös henkisessä olemisessamme. Jos me – puhuaksemme yhdessä Anselm Canterburyläisen kanssa – käsitämme oikein, kuka Jumala on, juuri silloin meidän on pakko käsittää, että Jumalalle on ominaista se, että häntä ei voida käsittää. Jos siis tarkastelemme sitä, mitä tarkoitamme sanalla ’Jumala’, päädymme seuraavaan: Jumala, jonka olemassaolo voitaisiin todistaa aukottomalla todistelulla geometristen todistelujan tapaan, ei olisi Jumala, itse Jumalan olemuksesta käsin katsoen Jumala-todistus on tässä mielessä mahdoton."
Lähde: Heinrich Ott: Jumala. Suom. Riitta Teinonen, Kirjaneliö 1978.
Vastaukset 33
Vanhimmat
toi jumala on kyllä veikee kaveri.sitä itseensä ei voi "ymmärryksellämme valjastaa",mutta käsittääkseni jotkut pystyvät hänen sanaa ja oppiaan valjastamaa.
jos jumalan todistaminen on mahdotonta,nii eikös hänen sanansa ole myös mahdoton todistaa.eli hänen sanansa,oppinsa ja tekonsa ovat samalla viivalla hänen itsensä kanssa..todistamisen suhteen.
eli mitä raamattu todistaa?
jatkoa edellisee..."Mutta näin käsitettynä Jumala ei enää olisi Jumala. Hän ei enää olisi sellainen todellisuus, joka asettaa meille rajat myös henkisessä olemisessamme. Jos me – puhuaksemme yhdessä Anselm Canterburyläisen kanssa – käsitämme oikein, kuka Jumala on, juuri silloin meidän on pakko käsittää, että Jumalalle on ominaista se, että häntä ei voida käsittää."
entäs parituhatta vuotta sitten?oliko silloin asiat eritavalla?
sen mihin on päättänyt siitä uskoa. Ja koska se on niin ristiriitainen se on todella työlästä selittää.
onko siis oletettava,että jumalan sana on nii vaikeasti tulkittavissa..kenties ristiriitanen olento?
kysymys ei ole jumalan sanasta vaan ihmisten käsitys jumalan tahdosta.
no mistä tästä jumalan tahdosta saa tietoa?
Lue otsikko.
niipä.
että "Itsemme kanssa me tylsistymme." pitää paikkansa sikäli että eläminen merkitsee vuorovaikutusta. Vuorovaikutusta kaiken sen kanssa mikä meitä kohtaa, olivatpa ne ihmisiä, tapahtumia mielipiteitä jne.
On tavallista että etsiydymme seuraan joka vahvistaa käsityksiämme ja siellä tunnemme olomme mukavaksi. Mutta tekeekö se meistä parempia ihmisiä on kyllä toinen kysymys sillä vain omia käsityksiään pönkittävä seura on asiallisesti samaa kun itseensä linnoittautuminen tai tyslistyminen.
ja totta joka sana. Thanks!
Tämä paneekin miettimään millainen paikka taivas on. Jos jumalaa ei pystytä todistamaan niin silloinhan taivaassa jatkuu sama meno kuin täällä maan päällä. Jos taas jumala on taivaassa pystytty todistamaan niin silloinhan tuo väite ei pidä paikkaansa.
seuraavat sanat "....taivaan valtakunta on sisällänne" kuka senkin sitten on sanonut ja mitä tarkoittanut.
ja toisaalta,jos jumala on pystytty toteamaan 2000 vuotta sitten,nii miksi se olisi tänäpäivänä asia,mitä ihmisen mieli ei voisi käsittää?
"nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin" jotenkin tämä Raamatun ajatus kuvaa osuvasti taivaan ja nykyisen olomme perustavaa toisenlaisuutta. Tätä Anselm halusikin alleviivata, taivaassa kaikki on toisin !
Jos jumalaa ei pystytä todistamaan niin silloinhan taivaassa jatkuu eri meno kuin täällä maan päällä.
Jos taas jumala on taivaassa pystytty todistamaan niin silloinhan taivaassa jatkuu sama meno kuin täällä maan päällä.
on Taivaan Valtakunta.
näyttää olevan jonkinlainen patetti vastaus. Mutta mitä se tarkoittaa? Olen sen asian ymmärtänyt niin että kysymyksessä on ihmisen toive ristiriidattomasta ja onnellisesta elämästä.
Täydellinen rakkaus on pelkkä ilmaisu eikä loppujen lopuksi kuvaa muuta kuin ihmisen toivetta jostakin niin hyvästä että sitä ei voi muuta kuin kuvitella.
Juuri näin syntyneen mielikuvaan ihminen vertaa sitä todellisuutta jossa elää ja huomaa ristiriidan. Selviytyäkseen tästä hän kehittää temppuja joista uskomukset ovat yksi. Koko tämän prosessin ymmärtäminen siis eron mielikuvan ja todellisuuden välillä lopettaa ristiriidan ja mielenrauha on saavutettu, joka loppuksi olikin sitä mitä ihminen etsi. Älkäämme riidelkö siitä mikä on todellisuus sillä jokaisella on omansa.
====ja toisaalta,jos jumala on pystytty toteamaan 2000 vuotta sitten,nii miksi se olisi tänäpäivänä asia,mitä ihmisen mieli ei voisi käsittää?===
Koputat juuri oikeaan kohtaan! Meillä on käytössämme kunakin aikana sen verran kuin itseemme hyväksymme Jumalan totuutta.
Ihmiskunnalla on kaikkina aikoina käytössään se "omaisuus" joka totuudesta on meidän sydämiimme ja mieliimme sitoutuneena.
Sen määrän me voimme yhdessä havaita Jumalan viisauden lahjasta.
Jumala vaikuttaa lupauksensa mukaan juuri meidän uskojemme kautta sen määrän mukaan jonka sallimme vapaalla tahdollamme olevan vaikuttamassa.
Mikäli näet sen määrän vähäiseksi, on sinullakin oikeus olla sitä määrää itsesi välityksellä lisäämässä.
Näin Jumala vaikuttaa valtakuntansa voiton meidän ihmisten mielen välityksellä.
Antakaamme sille voitolle itse kukin kohdallamme kaikki valta.Niin se toteutuu.
"Jumala, jonka olemassaolo voitaisiin todistaa aukottomalla todistelulla geometristen todistelujan tapaan, ei olisi Jumala, itse Jumalan olemuksesta käsin katsoen Jumala-todistus on tässä mielessä mahdoton."
eli tän tarinan kertojan mielipiteen mukaan 2000 vuotta sitten "tapahtuneet" tapahtumat eivät varmuudella liittyneet jumalaan.eihän jeesus ole voinut olla jumala tämän mielipiteen mukaan.
nimeen omaan oli täysi ihminen ja täysi Jumala. Ei edellä kuvattu Jumlaan olemassaolon todistamiseen liittyvä teksti tätä mitenkään sulje pois. Sekä Jumalan olemassaolo että Jeesuksen samankainen täysi jumaluus ja täysi ihmisyys ovat puhtaan rationaalisen ajattelun tavoittamattomissa.
ihmiseksi tullut, eli ruumiillistunut Jumala. Eli Hän oli ihminen ja Jumala, samassa persoonassa.
tarinan kertoja on erimieltä.
"tarinan kertoja on erimieltä."
Minkä tarinan kertoja?
Tarkoititko itseäsi? Minkä tarinan olet kertonut?
Ja siitä huolimatta uskonnot pyrkivät märittelemään oman sanansa yksinoikeudella 'jumalan sanaksi'.
Henkilökohtainen usko voi olla hieno asia, ja usein onkin. Kun ihminen rukoilee, meditoi, on luonnon rauhassa tai tekee jotain missä saa käyttää taitojaan ja tunteitaan estotta, hän tuntee usein itsekin elävänsä.
Sen sijaan on mielestäni suorastaan 'jumalanpilkkaa' rukoilla yhtä olentoa jonka säätämät lait muka väittää tietävänsä. Ja ajatella naapurin joutuvan kadotukseen siksi, että hän rukoilee väärän nimistä jumalaa.
Anna jäähyväiset uskonnoille!He ovat vain kaltaisiasi etsijöitä.
Jätä elämäsi totuuden ohjaukseen.
tarkalleen mitä?
Lakkaa etsimästä sillä mitä tahansa löydätkin niin se on oma mielesi tuote. Ainoa todellisuutesi on tässä hetkessä ja siitä selviät kun jätät kuvittelun pois ja toimit. Näinkö?
Kerropa mikä on maailman suurin uskonto.
Jostain ihmeen syystä k-uskikset koettavat usein todistella kahta asiaa:
1) Kristinusko ei ole uskonto
2) Ateismi on uskonto.
Kuitenkin haluaisit sen antavan sinulle enemmän kuin se nyt antaa.
Taivasten valtakunta on meidän sisimmässämme.
Ja meidän sisimmässämme se myöskin voi kasvaa.
Uskon kautta annetaan meille keino ja apu sen kasvattamiseen.
Mitä enemmän se kasvaa, sitä enemmän se sisältää rakkautta.
Rakkauden kautta sinä tulet "hallitsemaan" omia rakkaitasi ja se on jo suuri aarre.
Vain oikea rakkaus on onnellisen perheen salaisuus.
Sellaisen perheen sinäkin olisit halukas "omistamaan". Luulisin.
kumpi on todennäköisempää: Jumalaa ei ole olemassa, tai Ott on oikeassa. Uhraanpa sille kaksi sekuntia. Ott on keksinyt taas uuden näennäisselityksen ihmisten keksimälle näennäisselitykselle, mistä kaikki on saanut alkunsa.
Miten vapaa-ajattelijat kirjoittavat usein OMALLA NIMELLÄÄN!
Sensijaan uskikset piiloutuvat lähes aina nimimerkin taakse, Hmm kumpiahan pitäisin luotettavampina......
Siksi kirjoitankin aina oikealla nimelläni....toisin kuin sinä....joten ei kannata yleistää. Tosin epäilen, että en täytä niitä kriteerejä, joilla sinä "uskiksia" määrittelet, mutta itse pidän itseäni kyllä avoimesti kristittynä.
..on aivan hyvä perustelu näin ateististakin. Ongelma ei kuitenkaan käytännössä koskaan ole Jumalan olemassaolo, vaan se, mitä sillä väitetyllä olemassaololla perustellaan. Eli kun tuollainen määrittelemätön, logiikan ylikäyvä, mittaamaton ja kokemuksen ulkopuolella oleva olento otetaan ihmisten toimesta toimintaa määrittäväksi tekijäksi, ollaan usein heikoilla vesillä. Tämän todistaa kristinuskon pitkä ja verinen historia.Siinä on hankala perustella loogisilla ja humanistisilla syillä, miksi vaikkapa homoseksuaalisuus on hyväksyttävää, kun uskovaiset vetoavat välittömästi johonkin määrittelemisen ulkopuolella olevaan käsitteeseen, jonka tahdon he kuitenkin sitten tietävät mutta joka ei millään tavalla representoi itseään muille.
Eli toisten jumalusko ei ole minulle ongelma, ongelma on se, kun tuo jumalusko määrää miten minun pitää elämäni elämän. Uskon maallisia tuomio-istuimia, lähimmäisiänikin, mutta en ihmisiä jotka argumentoivat tuota kaiken käsityskyvyn ulkopuolella olevan olennon perusteella maallisia asioita.