Mikä on hellarin keskimääräinen ÄÖ?
Veikkaisin sen olevan alle 82.
Onko kenelläkään tutkittua tietoa?
Veikkaisin sen olevan alle 82.
Onko kenelläkään tutkittua tietoa?
Onko tietoa?
asioista kiinnostunut
321192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
varmaan palstalle raamattu-informaatioiskuja tekevällä "totuuden torvella" on tiedossaan joku dosentti, joka on tehnyt tuosta varsin tärkeästä aiheesta väitöskirjan tapaisen.
mikset voisi itse alkaa tutkia asiaa. sinulla itselläsi tuntuu tuota älliä riittävän kohtuullisesti?
aloita vaikka minusta:
muinaisella nyt.fi -foorumilla älykkyysosamääräkseni todettin 800. siitä kun alat ynnäämään, niin veikkaamasi lukema nousee, kuin hississä ja... so what?
Veikkauksesi meni pieleen ainakin mun osalta.
Olen hellari jonka ÄO 137.
Tosin älyä voi testata niin monella tavalla...
Miten asian ajattelet, putoaako ihmisen ÄO hänen tullessaan uskoon, vai voiko uskoon tulla vain alhaisella ÄO:llä?
Jos taas luulet omaa älyäsi keskimääräistä hellarin älyä korkeammaksi, niin kehoitan sua testaamaan omaa älyäsi.
Kerro sitten tulos täällä:)
Hellari myös, ja ÄO 135 (saattaa olla hiukan yläkanttiin), ei kuitenkaan mensan virallisen testin mukaan, jota en ole vielä tehnyt. Erään testin mukaan jopa 145, mutta siihen en niinkään luota.
En pidä itseäni erityisen älykkäänä, mutta en kyllä tavallista tyhmempänäkään. En siltikään näe ristiriitaa uskoni ja järkeni välillä.
Heti alkuun on todettava, että jouduttuani auto-onnettomuuteen ja vammauduttuani jalastani minulle määrättiin 50 prosenttinen osatyökyvyttömyyseläke invalidisoivan vammani johdosta. Kun näytin kyseistä päätösasiakirjaa isosiskolleni niin hän totesi ykskantaan, että "50 % pitäisi antaa tuosta päästä vielä lisää".
Minulle tehtiin 1980-luvun puolivälissä älykkyys- ja soveltuvuustestejä silloisessa Invaliidisäätiön sairaalassa Helsingissä uudelleenkoulutusasioita kartoitettaessa. Testaukseen käytettiin useita päiviä ja vietin tuon ajan sairaalassa. Älykkyystestien osalta käytössä oli mm. mensan menetelmät, joihin kului aikaa 2 vuorokautta. Tulos oli 132. Invaliidisäätiön sairaalan tekemien testien tuloksia on pidetty luotettavina.
Usko Jeesukseen kaunistaa ihmisen. Hänestä tulee Herransa kaltainen, jossa ei ole mitään juonittelua, monimutkaista tai vilppiä. Tässä mielessä uskovainen voi näyttää jumalattoman silmissä yksinkertaiselta ja tyhmältä, koska ei kulje maailman ihmisen tavanomaisia teitä ja käytä heidän keinojaan elämänsä eteenpäin viemiseksi.
Vaikka älykkyys ja viisaus eivät aina kulje käsi kädessä niin todettakoon lopuksi, että "Herran pelko on viisauden alku". Todellista älyä vailla on se ihminen, joka pitää halpana Herran kurin ja nuhteet. Uskoa ja järkeä -jotka mainitsit- on tarkasteltava suhteessa hengelliseen ja luonnolliseen maailmaan. Usko ei ole luonnollista, näkyvää maailmaa eikä järki ole kykenevä väline tarttumaan hengelliseen maailmaan.
Hyvää lauantaipäivää Sinulle veljeni ja kaikille palstalaisille.
tyhmenpiä
http://www.stabu.net/uskojaao.html
Älykkyys ja uskonnollinen usko – statistiikkaa
Alla oleva teksti esittelee lyhyesti kaikki yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset (ennen vuotta 1986) älykkyysosamäärän (eli ÄO:n, eng. IQ) ja uskon välisestä suhteesta. Artikkeli on paljon velkaa Free Inquiryn (1986) vastaavalle artikkelille. Alkuperäisen artikkelin sisältöä ei ole oleellisesti muutettu, tähän artikkeliin on kuitenkin lisätty muutama muu tutkimus aiheesta älykkyys ja uskonnollisuus. Omat kommentit alkuperäiseen artikkeliin on julkaistu kurssivoidulla tekstillä.
Joistain tutkimuksista puuttuu tarkat tekijöiden nimet ja vuosiluvut, lisäksi muutamissa artikkelin esiintuomissa tutkimuksissa on käytetty ns. sekundalähteitä. Artikkelin kieliasua ei ole myöskään tarkastettu. Pahoitteluni, koetan tehdä kyseisille asioille jotain lähiaikoina.
Opiskelijoista tehtyjä tutkimuksia
1. Thomas Howells, 1927
Tutkimus tutki 461 oppilaan älykkyyttä ja totesi että uskonnollisesti konservatiiviset "ovat, yleisesti ottaen, heikompia älyllisissä kyvyissä".
2. Hilding Carlsojn, 1933
Tutki 215 oppilasta ja totesi että "älykkäillä oppilailla on taipumus sympatisoida enemmän... ateismia".
3. Abraham Franzblau, 1934
Tähdensi Howellsin ja Carlsonin tutkimuksia ja testasi Termanin älykkyystestillä 354 juutalaista lasta, 10-16 ikävuoden väliltä. Tutkimuksessa selvisi uskonnollisuudella olevan negatiivinen suhde älykkyyteen (ts. ei-uskonnolliset ovat älykkäämpiä).
4. Thomas Symington, 1935
Testasi 400 oppilaan älykkyyttä lukioissa ja kristillisissä ryhmissä. Hän totesi, "on olemassa jatkuva positiivinen suhde vapaamielisellä ajattelulla ja älyllisillä kyvyillä..."
5. Vernon Jones, 1938
Testasi 381 oppilasta, todeten "on olemassa viitteitä positiivisesta yhteydestä vapaamielisen ajattelun ja älykkyyden välillä".
6. A. R. Gilliland, 1940
Muista aikaisemmista tutkimuksista poiketen, huomasi vain "pienen tai olemattoman yhteyden älykkyyden ja jumaluskon välillä".
7. Donald Gragg, 1942
Todisti päinvastaisen yhtäläisyyden ACE testin ja Thunderstonen "reality of god" testin välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat jälleen älykkäämpiä).
8. Brown ja Love, 1951
Denverin yliopistossa 613 mies- ja naisopiskelijaa testattiin. Keskiverto ÄO oli ei-uskovien keskuudessa 119, kun uskovilla tulos oli ainoastaan 100. Ei-uskonnollisten keskimääräinen tulos oli parempi kuin 80 % väestöstä, uskonnollisten ollessa keskitasoa. Heidän löytönsä "vahvistivat Howellsin tulosta".
9. Michael Argyle, 1958
Tuli älykkyystestisarjassaan tulokseen "vaikka älykkäät lapset pitävät vahvemmin kiinni uskonnollisista käsitteistä, he ovat myös ensimmäisiä jotka uskaltavat kyseenalaistaa uskonnon ja älykkäistä opiskelijoista erittäin harvat hyväksyvät uskonnollisia uskomuksia".
10. Jeffrey Hadden, 1963
Ei löytänyt yhteyttä älykkyyden ja arvosanojen välillä. Löytö oli poikkeava, koska GPA arvosanat ovat yleensä vahvasti kytköksissä älykkyyteen. Muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Wisconsin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
11. Young, Dustin and Holtzman, 1966
Uskonnollisuus laski sitä mukaan kuin GPA arvosanat paranivat.
12. James Trent, 1967
Teetti kyselyn 1400 lukion päättävillä opiskelijoilla. Hän ei löytänyt suuria eroja, mutta älykkäiden opiskelijoiden osuus oli tutkimuksessa ylimitoitettu.
13. C. Plant ja E. Minium, 1967
Älykkäät opiskelijat olivat vähemmän uskonnollisia, sekä ennen että jälkeen lukion.
14. Robert Wuthnow, 1978
532 opiskelijasta, 37 % kristityistä, 58 % kristinuskon jättäneistä ja 53 % ei-uskonnollisista saavutti yli keskiverron SAT testissä. (SAT on amerikkalainen älykkyystesti)
15. Hastings ja Hoge, 1967, 1974
Tutki 200 lukiolaista, eikä löytänyt huomattavaa yhteyttä.
16. Norman Poythress, 1975
Keskiverto SAT arvosanat ovat vahvasti anti-uskonnollisilla 1148, keskiverto anti-uskonnollisilla 1119, hieman anti-uskonnollisilla 1108 ja uskonnollisilla 1022.
17. Wiebe ja Fleck, 1980
Tutki 158 mies- ja naispuolista Kanadan yliopiston opiskelijaa. Hän raportoi "ei-uskonnollisten oppilaiden olevan usein erittäin älykkäitä" ja "huomattavasti älykkäämpiä kuin uskonnollisten oppilaiden".
Muita
Pratt (1937) tutki 3 040 opiskelijaa paikallisessa osavaltion julkisessa lukiossa (uskonnollisuus mitattiin virallisen kuuluvuuden perusteella), ja totesi että "mihinkään kirkkoon kuulumattomat, saavat matalamman ACE tuloksen kuin oppilaat missä tahansa uskonnollisessa ryhmässä".
Francis (1979) (käyttäen rukoilun ja kirkkoon kuuluvuuden tiheyttä mittarina) tutki 2 272 ala-asteen opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä ja totesin "ettei löytänyt minkäänlaista yhtäläisyyttä ÄO:n ja uskonnollisen käytöksen välillä, kontrolloiden vanhempien yhteiskuntaluokan".
Francis (1986) toisti vanhemman tutkimuksensa ja päätyi samoihin tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 6 955 opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä.
Oppilaitosten väliset vertailut
1. Rose Goldsen, 1952
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskoivat jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Harvard 30; UCLA 32; Dartmouth 35; Yale 36; Cornell 42; Wayne 43; Weslyan 43; Michigan 45; Fisk 60; Texas 62; North Carolina 68.
2. National Review Study, 1970
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskovat persoonattomaan henkeen tai jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Reed 15; Brandeis 25; Sarah Lawrence 28; Williams 36; Stanford 41; Boston U. 41; Yale 42; Howard 47; Indiana 57; Davidson 59; S. Carolina 65; Marquette 77. Marquette on uskonnollinen koulu
3. Caplovitz ja Sherrow, 1977
Kristinuskon jättäneiden osuus kasvoi 5 prosentista huonoissa kouluissa, 17 prosenttiin huippu kouluissa.
4. Niemi, Ross ja Alexander, 1978
Eliitti kouluissa, uskoa piti tärkeinä vain 26 prosenttia oppilaista. Vastaava tulos kaikkien oppilaiden kesken on 44 prosenttia.
Tutkimukset erittäin älykkäiden ryhmien keskuudessa
1. Terman, 1959
Tutki ihmisiä joiden ÄO on yli 140. Miehistä vain 10 % ja naisista 18 % olivat vahvasti uskonnollisia. 62 % miehistä ja 57 % ilmaisi uskon olevan vähäpätöinen asia, kun taas 28 % miehistä ja 23 % naisista, ilmoitti uskon olevan yhdentekevää.
2. Warren ja Heist, 1960
Ei löytänyt eroja National Merit oppineiden ryhmässä. Tutkimukseen saattoi vaikuttaa se tosiasia, ettei NM oppineita valita ÄO-arvosanan tai koulumenestyksen perusteella, vaan arvioinnissa on mukana myös lista erilaisia älykkyydestä riippumattomia suoritteita.
3. Southern ja Plant, 1968
Tutki 42 mies- ja 30 naispuolista Mensan jäsentä. Mensan jäsenet olivat keskimäärin paljon vähemmän uskonnollisia uskomuksia, kuin keskiverot amerikkalainen lukion opiskelija tai aikuinen.
Tutkijoista tehtyjä tutkimuksia
1. William S. Ament, 1927
Tarkasti silloisen Michiganin yliopiston rehtorin C. C. Littlen tutkimuksen, jonka mukaan huippu tutkijat olivat yli 40 kertaa useammin ei-uskonnollisia, verrattuna tavalliseen väestöön.
2. Lehman ja Witty, 1931
Teki tutkimuksen 1189 huippututkijalle, ja totesi että ei-uskonnollisuus on peräti 81,4 kertaa yleisempää heidän keskuudessa, kuin valtaväestön.
3. Kelley ja Fisk, 1951
Löysivät negatiivisen (-.39) yhteyden uskonnollisten arvojen ja tieteellisesti hyvien tutkimusten välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat objektiivisempia tutkijoita). Millä tämä tieto on mitattu, on kirjoittajalle epäselvä.
4. Ann Roe, 1953
Haastatteli 64 "huippu tutkijaa, lähes kaikki jäseniä arvovaltaisessa National Academy of Science tai American Pihlosophical Society. Hän raportoi että, vaikkakin lähes kaikki heistä omasivat uskonnolliset vanhemmat ja olivat usein käyneet pyhäkoulun, 'vain kolme näistä miehistä otti usein osaa jumalanpalveluksiin. Muutama muu kävi silloin tällöin kirkossa, tai lahjoitti kirkolle rahaa jossa eivät käyneet... Kaikki muut olivat ajat sitten hylänneet uskon elämän oppaana, ja kirkolla ei ollut minkään näköistä merkitystä heidän elämässään... Muutama heistä on militantti ateisti, mutta suurinta osaa ei yksinkertaisesti kiinnosta'".
5. Francis Bello, 1954
Haastatteli ja kyseli 107 teollisuuden ulkopuolella työskentelevältä alle 40-vuotiailta tutkijoilta, joiden tutkimustuloksia vanhemmat kollegat pitivät huipputuloksina. 87 saadusta vastauksesta, 45 prosenttia kertoi olevansa "agnostikko tai ateisti", ja lisäksi 22 prosenttia kertoi, ettei kuulu mihinkään uskontoon. Ryhmän 20 parhaana pidetystä tutkijasta "niiden osuus jotka ovat ei-uskonnollisia, on selkeästi suurempi kuin koko tutkimusryhmässä".
6. Jack Chambers, 1964
Esitti kyselyn 740 amerikkalaiselle psykologille ja kemistille. Hän tuli tulokseen että "huippuluovista yksilöistä... huomattavan suuri määrä ei sympatisoinut mitään uskontoa, tai ei omannut erityistä kiinnostusta uskontoon". Huippu psykologeista peräti 40 prosenttia ei omannut kiinnostusta uskoa kohtaan, kemistien vastaava prosentti oli 16.
7. Vaughan, Smith, and Sjöberg, 1965
Lähetti kyselylomakkeen 850 yhdysvaltalaiselle psykologille, biologille, kemistille ja geologille, joiden nimet oli listattu "American Men of Science" (1955), koskien kirkkoon kuuluvuutta, kirkossa käymistä ja uskoon elämän jälkeisestä kuolemasta. 642 vastauksesta, 38,5 % eivät uskoneet kuoleman jälkeiseen elämään, kun puolestaan 31,8 % uskoi. Kuolemattomuuten uskominen oli harvinaisempaa huippu yliopistojen tutkijoiden keskuudessa, kuin niiden jotka työskentelivät valtiolle tai vähäisemmille yliopistoille. Kysely tehtiin ajankohtana jolloin yli 67 % yhdysvaltalaisista uskoi kuoleman jälkeiseen elämään, joten tutkijat olivat paljon tavallisia aikuisia epäuskonnollisempia.
8. Skeptic lehti, 1998
Julkaisi tutkimustuloksen joka vertaili uskonnollisuutta eri tieteenalojen välillä. Tavallisista kansalaisista noin 90 % uskoi jumalaan. Tutkijoista vastaava luku on keskimäärin hieman alle 40 %. Matemaatikoista hieman yli 40 % uskoo jumalaan, biologeista alle 30 %, fyysikoista vain noin 20 %.
9. Nature lehti 394:313, 2001
Esitti että viimeisemmän tutkimuksen mukaan 72 % National Academy of Sciencen jäsenistä (= huippututkijoista) on ateisteja, 21 % agnostikkoja ja vain 7 % jumalaan uskovia.
Muuta
1. Franzblau, 1934
Löysi tutkimuksessaan negatiivisen yhteyden uskonnollisuuden ja rehellisyyden kanssa (ts. ei-uskonnolliset ovat rehellisempiä).
2. Ross, 1950
Tutkimus päätyi tulokseen, jonka mukaan on suurempi todennäköisyys että ateistit ja agnostikot auttavat hätää kärsiviä, kuin että vahvasti uskonnolliset tekevät sen.
3. Hirschi ja Stark, 1969
Huomasivat että kirkossa käyvät ja kirkossa käymättömät lapset, rikkovat yhtä usein lakia.
4. Fundamentalistikristittyjen oma tutkimus, 1995
Tuli siihen tulokseen että uskovien osuus on suurempi huonosti tienaavien ja heikosti koulutettujen keskuudessa. Uskon asioita tärkeänä heikosti koulutetuista pitää 63 %, vastaavan luvun ollessa 53 % korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yli 50 000 $ tienaavien keskuudessa vastaava prosentti on 48, kun taas alle 20 000 $ tienaavien keskuudessa prosentti on 66.
Vaikka tuloista ei suoranaisesti voida vetää johtopäätöstä älylliseen kapasiteettiin, on olemassa vahva yhteys suurten tulojen ja korkean ÄO:n välillä. Älykkyyden ja tulojen yhteyttä ei tutkimuksessa otettu esille.
5. The Barna Research Group, 1999
Selvitti avioeron yleisyyttä Yhdysvalloissa. Ryhmä huomasi että uudesti syntyneiden kristittyjen avioeroprosentti on 27 %, vastaavan ollessa tavallisilla kristityillä 24 % ja ateisteilla ainoastaan 21 %. Lisäksi selvisi, että osavaltioissa missä raamattua opetetaan eniten kouluissa ja jossa uskolla on vahva asema, on eniten avioeroja koko maassa.
6. Vankilastatistiikkaa
Suhteutettuna yhdysvaltojen väestöön, uskonnollisten ihmisten lukumäärä vankilassa on yli 40-kertainen, verrattuna ateistien määrään. Yksi mahdollinen selitys saattaa olla koulutuksella, mutta se vain vahvistaisi sen, ettei usko ole todellinen vastaus. G-7 maiden (eli maailman kehittyneimpien valtioiden) keskeisessä vertailussa on todettu että usko korreloi positiivisesti rikollisuuden määrään kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen niissä maissa rikollisuus on vähentynyt eniten, missä uskon rooli on laskenut vahvimmin.
Skeptic lehden mukaan (vol. 6 #2 1998), useat tutkimukset korostavat että on olemassa negatiivinen korrelaatio teismin ja moraalisuuden välillä (ts. ateisteilla on keskimääräistä korkeampi moraali). Artikkelin kokoajalla ja kirjoittajalla ei valitettavasti ole tarkkaa listaa näistä tutkimuksista.
Yhteenveto
Lyhyesti: älykkäämmät ihmiset ovat useimmin ei-uskonnollisia. On olemassa suurempi todennäköisyys, ettei älykäs ihminen usko jumalaan. Uskonnollisten ihmisten keskiarvoinen ÄO on myös pienempi, kuin ei-uskonnollisten ihmisten vastaava ÄO:n keskiarvo. Tätä tulosta vahvistaa vielä lisäksi se fakta että yllä esitettävät tutkimukset on suoritettu eri metodeilla, eri ajankohtina, eri henkilöiden toimesta etc., silti tulos pysyy samana. Uskonnollisuus ei myöskään paranna avio-onnea, eivätkä uskonnolliset ihmiset toimi yhtään moraalisemmin verrattuna ei-uskonnollisiin. Nämä tiedot eivät ole mitenkään uusia, uskontososiologiassa on pitkään jo pidetty todennäköisenä että uskonnollisuus kompensoi jotain muuta heikkoa kykyä kuten "fertiliteettiä, älykkyyttä, tuloja, ulkonäköä, menestystä" etc.
Päivitetty: 05.09.2004
nousevasta haudoista, vaikka maan madot ovat niistä useat satojen vuosien aikana syönyt moneen kertaan.ei tuollaiseen uskova voi olla ainoastaan tyhmä vaan sairas.
myyttisten henkilöiden todellisuuteen, juutalaisten vääristelemiin historiankirjoituksiin jne. Pienellä älyllisellä ponnistelulla he voisivat nähdä kaiken tuon valheellisuuden, mutta kun sitä älyä ei ole niin ei ole.
Tuo kirjoitus vahvistaa epäilyni: olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että voidakseen uskoa pyhiinhenkiin ynnä muuhun täytyy olla tavallista tyhmempi.
Hesarin Nyt-liitteessä Anssi kertoo, miten homma meni häneltä 15-kesäisenä överiksi ja hän alkoi ottaa tarut tosina, mm. Ilmesyskirja oli hänelle täyttä totta ja pelko kadotukseen joutumisesta melkoinen.
Onneksi hän on nyt "eheytynyt" ja pystyy jo naureskelemaan silloiselle naiivisuudelleen.
madon syömiin vainajiin kukaan uskokkaan,vaan JUmalaan,ja Hänelle ei mikään ole mahdotonta. Sieltä maan mudista ja meren valtavista vesimassoista vaan jokainen ajallaan nousee ,kun Jumalan aika on täyttynyt.
"Sieltä maan mudista ja meren valtavista vesimassoista vaan jokainen ajallaan nousee ,kun Jumalan aika on täyttynyt."
Mitä niille tapahtuu kun ne nousevat tuonne pilvien tasolle?
Mitä tapahtuu tuhkatuille ynm. tuhotuille ruumiille?
Voisiko joku testata pääsetkö tähän osoitteesen nyt, omalta koneeltani en pääse onko heidän foorumi kaatunut? http://www.radikaali.net/yhteiso
tuo eheytystä enemmän kuin ketkään muut. Heidän valehteluilleen ei muuten tule loppua kuunapäivänä.
Minuakin yritettiin houkutella satuja uskomaan, mutta tajusin heti että taivas ja joulupukin lelupaja on yksi ja sama asia. Olin silloin 11 v.
nähtäväksi,Jumala tuntee atomimolekyylit ja sen sellaiset ,näkymättömäkin aine osat,Hän varmaan tietää minkälaisen ruumiin Hän kullekin antaa kutsuessaan maan kansat viimeiselle tumiolle,siellä on jokatapauksessa jokaikinen tätä maailman tannerta kulkenut ja tallannut,sinäkin olet siellä kerran.
paitsi,jos annat elämäsi Jeesukselle nyt,tässä ajassa,et joudu tuomiolle,vaan Jeesus pelasta sinut tuomiolta,,sillä:
"Ei ole mitään kadotustuomiota niillä,jotka Kristuksessa Jeeuksessa ovat."
Mekin kyllä joudumme Kristuksen tuomioistuimen eteen,mutta siina ei lausuta kadotustuomiota kenellekkään,se on paremminkin palkanmaksun aika,toiset voi saada enemmän kuin toiset,palkka maksetaan uskollisuuden mukaan,muutamat voivat saada raippojakin,mutta mitä se nyt on siihen verrttuna,että joutuisi iankaikkiseen kadotukseen.
Ajattele siis,mikä kannattaa,ja mikä ei!
todistahan..
mutta koulussa olen aina pärjännyt hyvin. Yliopistoonkin pääsin hyvin pistein, aivan kärkipäässä. Uskoisin, että 100 pistettä menee rikki. Pitäis varmaan koittaa.
tiedekuntaan pestauduit?
teologiksi ja poistaa uskonnot maailmasta, mutta sitten eläinrakkaus voitti ja opiskelen nyt peruseläinlääketieteen laitoksella kolmatta vuotta. Pääaineeni liittyy kuitenkin mikrobiologiaan eikä hevosiin kuten lapsena ajattelin.
ryhtyä opiskelemaan sitä teologiaa. olisi tuokin joutavanpäiväinen avaus jäänyt tekemättä.
tosin monikohan eläinlääkäri viitsisi väkertää moista hölynpölyä?
kirjoituksiasi. Niistä paistaa läpi suunnaton itsekeskeisyys ja omahyväisyys. Sinulla ei ollut mitään annettavaa tälle palstalle. Olet vain halveksunut toisten mielipiteinä, tuskin sinulla mitään omia mielipiteitä edes onkaan.
täytyy tunnustaa, että koska kyseinen avaus oli mielestäni täysin pönttö ja leimaava, tulin sanoneeksi siitä mielipiteeni varsin yksioikoisesti.
mistä luulet minun lainaavan mielipiteeni?
Alhainen älykkyysosamäärä ei ole este etsiä ja löytää Herra Jeesus ja elää kokemusperäisesti todeksi syntien anteeksi saaminen. Korkea älykkyysosamäärä voi muodostua toisille ihmisille kompastuskiveksi päästä pelastukseen sisälle; varsinkin ylpeille älykkäille, sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon. Tämä armo tarjotaan älykkäille ja siitä alaspäin kaikille, idiooteille saakka.
Itse viihdyn paremmin iloisia kehitysvammaisia taksityössä palvellen kuin itseään täynä olevia älykkäitä kuljetellen. Heikko AÖ ei tarkoita vielä sitä, että ihminen olisi tyhmä, mutta "viini ja haureus vievät järjen" eikä silloin -kun luovutaan Jumalasta- jää tilaa kerskata älykkyydelläkään, sillä mitä heillä on älykkyyttä, kun ovat tehneet kaksinkertaisen synnin:"Minut, elävän veden lähteen, Herran, he ovat hyljänneet ja tehneet itselleen särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä".
Mene niiden vähä-älyisten uskovaisten luokse kysymään mistä voisit löytää Herran ja armon. Sanani voivat tuntua ankarilta, mutta näin koen tarpeelliseksi sanoa. Etsi Häntä, jonka kädessä on elämäsi, ja olkoonpa asiasi miten solmussa tahansa ja ongelmasi kuinka suuria hyvänsä, niin "armollaan Hän kaiken kirkastaa".
tulla "uskoon".
"Alhainen älykkyysosamäärä ei ole este etsiä ja löytää Herra Jeesus ja elää kokemusperäisesti todeksi syntien anteeksi saaminen."
Kyllä useat niistä hellariälyn ylittää.
"Korkea älykkyysosamäärä voi muodostua toisille ihmisille kompastuskiveksi päästä pelastukseen sisälle; varsinkin ylpeille älykkäille, sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon."
että perintötekijöillä on määräävä asema taivas/helvetti asioissa? Ylpeys ja nöyryys ovat nimittäin luonteenpiirteitä, joilla on todettu olevan erittäin vahva geeni-sidonnaisuus: ts. ihmisen temperamentti/luonne on perittyä.
Jos joku syntyy ylpeäksi ja älykkääksi, eikä voi itse sille mitään, miksi hänellä on erittäin suuri riski "joutua helvettiin".
Leikit leikkeinä; koko taivas-helvetti-jumala-saatana-keskustelu on naurettavaa ajanhukkaa, sanoisin pelleilyä.
"Siis simpanssitkin voivat"
Eivät voi, eivät ole edes koskaan langenneetkaan!
jolla taivaaseen voi päästä? Voisiko tosiaan olla niin, että myös eläimet pääsisivät taivaaseen?
Haluasin sinne marsuni, kun siitä aika jättää. Mitä minun pitäisi tehdä, jotta Hän -Lady Lynx-, saisi siuluulleen ikuisen elämän?
Tarkoittaako lankeaminen synnintekemistä? Jos tarkoitta, niin pitääkö siis ensin tehdä syntiä ja sitten pyytää se anteeksi ja sitten vasta voi päästä pilvenpäälle hihhuloimaan?
Uskovaisten järjenjuoksu on juuri tuollaista, siitä on tolkku pois.
Kyllä sen koulussakin huomaa missä perheissä uskonnollisuutta harrastetaan; lapsilla on todella vääristyneitä käsityksiä maailmasta ja ihmiselämästä, todellisuus ja tarut ovat menneet pahasti sekaisin.
165
äo:ni...
mut ainiin... en olekaan hellari.
ja tuntuu että en kovin älykäskään aina.
mutta ajatella sentään osaan. ja kaikki tuntemani uskovaiset ihmiset osaavat ajatella ja jopa kyseenalaistaa asioita. älykkyydestään en tiedä.
ehkä toivoisin joskus olevani älykkäämpi, vaikka toisaalta ei se elämä varmaan sen helpompaa silloinkaan olisi...
t.minä
tiedän omani. Mutta en kerro sitä tässä tarkkaan. Vaan sanon, että se oli keskitason yläpuolella.
Älykkyystestit eivät anna oikeata tietoa ihmisen älykkyydestä, vaan pelkkiä viitteitä. Ihmisellä on olemassa mm. tunneäly, eikä se ole missään testeissä mukana.
Lisäksi mensan testit eivät sovellu ollenkaan sellaisille ihmisille, kenellä on esimerkiksi hahmottamis- tai lukihäiriö. Ja kenellä on tuon tyyppinen häiriö, voi olla erittäin älykäskin. Koska eri tyyppisillä häiriöillä ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa.
Lisäksi testin tuloksiin voi vaikuttaa ihmisen jännitys, alhainen verensokeri, väsymys jne. Ja ketkä ovat korkeasti kouluttautuneet, niin heillä on yleensä parempi tulos testeistä. Ja syy siihen on se, että he ovat joutuneet käyttämään aivojaan enemmän.
Tämän minulle kertoi eräs henkilö joka työkseen testaa mm. ihmisten älykkyyttä.
Joten itse en anna kovinkaan paljon arvoa älykkyystesteille.