Minulle edesmennyt jtläisyys on antanut murtamattoman kylmän sydämen, kahta poikkeusta(lapseni)lukuun ottamatta yksikään ihminen ei merkitse minulle mitään. Pidän ihmisistä,olen empaattinen ja seurallinen, mutta ei ole ikinä ollut ystävyys/ihmissuhdetta, jonka lopettaminen olisi tuonut tuskaa. Lapsuus ajan srk:sta erotettiin monta hyvää tyyppiä, joita ei saanut enää moikatakaan.
Vanhempieni asumuserossa äitini menetti parhaat ystävänsä ja minä kaverini. Erotessani srk:sta menetin koko sukuni....Olkoon rakkaus keskuudessanne...
Vanhempieni asumuserossa äitini menetti parhaat ystävänsä ja minä kaverini. Erotessani srk:sta menetin koko sukuni....Olkoon rakkaus keskuudessanne...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Älä nyt tosissas....mun aloitus... mun (muka) päänvaiva......en kyl kokenut Mennän vietiä yhtään kiusaliseksi....miksi?????????
yksikään ihminen ei merkitse minulle mitään.----> Pidän ihmisistä,olen empaattinen ja seurallinen
Aika jännä yhtälö.
>>Pidän ihmisistä,olen empaattinen ja seurallinen
Tuolla tarkoitan lähinnä sitä , että en ole erakko enkä syrjään vetäytynyt ja tulen ihmisten kanssa toimeen.
tunnistaa Jehovan Todistajan tikkataulun?
-Taulussa ei ole yhtään osumaa...
Aika erikoinen diagnoosi, onko toi sitä käänteistä psykologiaa(oon kuullut termin joskus)?
Minkä takia JT:t eivät vastaa kysymykseen, vaan aina menee viereen tai sitten käydään henkilöön kiinni? Hämmästyttää ja kummastuttaa.
Mistä tuntee luopparin?
- Vetoketjuista, mikään niistä ei pysy ylhäällä,vaan ne on vajahtanunna alas.