Syystä tai toisesta useat heimot Afrikassa eivät omaksu tai kehitä teknologiaa, esim. maanviljelysteknologiaa, vaan enemmän näytettäisiin pidättäydyttävän perinteisiin menetelmiin.
Eräänä poikkeuksena voidaan mainita Afrikassa asuva buuriheimo, joka on omaksunut täysin nykyaikaiset menetelmät tekniikan kaikilla aloilla. Mitkä syyt selittävät mielestäsi tämän havainnon?
Eräänä poikkeuksena voidaan mainita Afrikassa asuva buuriheimo, joka on omaksunut täysin nykyaikaiset menetelmät tekniikan kaikilla aloilla. Mitkä syyt selittävät mielestäsi tämän havainnon?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mahtaisko johtua... ...ihonväristä tai siitä mistä ko heimo on alunperin peräisin...?
Mistäpä itse kreationistina arvelet esittämäsi seikan johtuvan? Löytyykö Raamatusta mitään valaisua asiaan?
löytyy Mormonin Kirjasta.
Voisitko nyt vastata aloitusviestin kysymykseen?
Vihjailetko avausviestissäsi siihen suuntaan, että esim. Weberin Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki -teos voisi mahdollisesti auttaa kysymykseen vastaamisessa?
Muistelenko väärin, että tämän mainitsemasi eteläafrikkalaisen heimon harjoittamaan politiikkaan nojautuen olisi vielä 1980-luvulla voinut vastata otsikon kysymykseen myönteisesti? 1500-1800-luvuilla monet muut heimot ainakin kursailematta vastasivat ja jopa orjuuttivat toisia heimoja, jotka olivat ihonväriltään tummempia. Vosikohan näilläkin seikoilla olla jotain merkitystä, kun haetaan ongelmaasi ratkaisua?
Keskustelun käyminen vastakysymyksillä vaikuttaa kovin sulkeutuneelta, pelokkaalta, vihjailevasti syyttelevältä ja aidosti vastaamattomalta.
Paremman puutteessa voi tätäkin yrittää käydä näin:
::::[Tasa-arvo silkkaa Jumalan pilkkaa?]
Raamatullinen ajatus ihmisten tasa-arvoisuudesta Jumalan edessä on vaikuttanut paljonkin länsimaihin. Mutta tasa-arvoisuus ei tarkoita samanlaisuutta.
::::[Vihjailetko avausviestissäsi siihen suuntaan, että esim. Weberin Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki -teos voisi mahdollisesti auttaa kysymykseen vastaamisessa? ]
En vihjaile. Syy: en ole tutustunut mainitsemaasi teokseen.
Mutta onko luterialaisuus sopivaa vain pohjoisen ihmisille vai onko se sopivaa vain kylmissä olosuhteissa? Luterilaisuuden valta-alueilla on ainakin tämä tekniikan hyväksikäyttö yleistä. Ja taitaapa sopia protestantismiin yleisemminkin. Vertailukohteena tässä ensin katolilaisuus ja toisekseen islam, jotka nekään eivät ole varsinaisesti teknologiakielteisiä. Ja huomautuksena, että tässä uskontoa voinee pitää kulttuurin tunnuspiirteenä.
::::[Muistelenko väärin, että tämän mainitsemasi eteläafrikkalaisen heimon harjoittamaan politiikkaan nojautuen olisi vielä 1980-luvulla voinut vastata otsikon kysymykseen myönteisesti?]
Buuriheimon mm. asetekninen ylivoima mahdollisti toisten heimojen alistamisen. Melko yleinen ilmiö historiassa, tietääkseni. Mutta ei ollut ainoa alistaja eikä alistanut kaikkia heimoja koko mantereella. Etniset puhdistukset eivät käsittääkseni ole edes ihonväristä kiinni vaan enemmän saavutetusta yliotteesta.
::::[ Vosikohan näilläkin seikoilla olla jotain merkitystä, kun haetaan ongelmaasi ratkaisua?]
Tämä voi olla selitys tai osaselitys. Vaikka esim. Venäjä on teknisesti kehittynyt valtio, niin jostain syystä siellä tapahtuu kehitysmuutoksia pääosin kauhealla pakottamisella. Näin ainakin Pietari Suuresta alkaen näyttäisi olevan. Onko orjamenneisyys jotenkin turmellut oma-aloitteisuuden osasta väestöä? Onko kyse valinnasta vai asenteesta?
Siis Malin tekninen kehittymättömyys voidaan kaataa buureille tai muille, mutta se ei vielä selitä buurien teknistä valmiutta. Ja uusien sukupolvien noustessa buurien syyttämisen uskottavuus heikkenee, tai se pitää katsoa sitten perinnölliseksi vitsaukseksi.
Ja sitten esim. Abessinia on ollut itsenäinen suurimman osan tunnettua historiaa, joten siellä ei taida buurisyytös toimia ollenkaan.
Nykyinen ilmasto tuskin on selittävä tekijä, koskapa samassa ilmastossa asustelee tekniikasta kiinnostumattomia heimoja.
Ihonvärikään ei ole kovin uskottavasti vaikuta tekniikan omaksumiseen. Kun esim. kesällä ruskettuu, ei se näyttäisi aiheuttavan mitään teknoinnostusta.
Ilmeisestikin osa kulttuureista/etnisistä ryhmistä on teknisesti suuntautuneita, kuten vaikka japanilaiset, ja osa taas ei ole. Tämä nyt ei ole vielä kovin kaksinen selitys, koska juuri se, miksi toiset on ja toiset eivät, olisi kiinnostava asia. Jos kyse on esim. tulevaisuuteen suutautuneemmasta tavasta ajatella, sen voisi oppia. Jos kyse on uskosta oman työn tuloksiin Jumalan varjelluksessa yli luonnonvoimien vastustuksenkin, niin senkin ehkä voi oppia/omaksua.
WASP-kulttuuri/etninen ryhmä näyttää olevan pääosin teknisesti suuntautunut, ja buuritkin voidaan laskea tähän mukaan. Voivatko muut afrikkalaisheimot omaksua buuriheimolta sen hyvän, mikä olisi tarpeen teknisen ja sivistyksellisen kehityksen aikaansaamiseksi?
Esim. Zimbabwessa karkoitetaan WASP-ryhmään kuuluvia ihmisiä ja entisessä vilja-aitassa alkaa nälänhätä, kun jo kehitettyä viljelysteknologiaa ei käytetä. Kuulemma osa viljelijöistä siirtyi Nigeriaan, missä vastaanotto oli parempaa.
On tietenkin mahdollista, että on olemassa ihan oma afrikkalainen tie menestykseen ilman esimerkin ottoa mistään muusta kulttuurista tms. Jos huomioi maanosassa esiintyvät kärsimysnäytelmät, olisi tietenkin toivottavaa, että jokin tie parempaan löytyisi.
ole niin yksinkertainen kuin etninenalkuperä. Vastaus: naiset tekevät myös maatyöt...
viedä sinne maatalousvehkeitä. Mutta maaperä on semmoista, että kun auraa kääntyy hiekka esiin.
Kukaan ei ole tuonut esille esittämäni havainnon virheellisyyttä, joten voitaneen jatkaa siltäosin yksimielisesti.
Keskustelussa on tuotu esille ainakin seuraavia syyehdokkaita ja selityslähteitä havaittuun asioiden tilaan:
1) ihonväri
2) alkuperäkotimaa
3) Raamatusta?
4) Mormonin kirjasta
5) WASP-kulttuuri
6) etninen alkuperä
7) naiset tekevät työt
8) aura ei toimi
9) johtuu rasismista
Jatkan syiden keksimistä.
Päiväntasaajan alueet ovat perinteisesti olleet matalan teknologian alueita. Nykyaikana ne ovat pääosin kurjuusvyöhykettä. Poikkeuksiakin on, esim. Singapore, muttei Afrikan päiväntasaajalla.
Ilmastolla lienee jotain merkitystä teknologian kehittymiseen. Tropiikissa korkeaa teknologiaa ei tarvita eloonjäämiseen, pärjää vaikka alasti taivasalla (aboriginaalit Australiassa), mutta arktisilla alueilla ei pärjää ilman teknologiaa. Ja mitä korkeampi teknologia, sen paremmin pärjää.
Talveen varautuminen johtaa välttämättä tulevaisuussuuntautuneiseen asenteeseen. Muuten kuolee pois.
Toisaalta tropiikissa luonnonkatastrofit tuhoavat helposti asumuksia, jolloin on järkevää tehdä ne luonnonmateriaaleista kevytrakenteisesti. Uusi samanlaisen syntyy nopeasti katastrofin jälkeen.
Näin tropiikkissa vaikuttaa kaksi tekijää: elämisen helppous hyvinä aikoina ja katastrofien yllätyksellisyys ja ylivoimaisuus huonoina aikoina teknologian kehittämistä vastaan. Esim. hirmumyrskyjä vastaan tarvittaisiin teräsbetonirakenteita, jotka ovat pitkän kehitystyön tuloksia. Polttamattomasta savitiilestä tai poltetusta tiilistä ilman vahvistavia teräksiä tehdyt rakenteet eivät kestä kovia luonnonmullistuksia. Nämä olisivat sinänsä helpommin saavutettavissa olevaa tekniikkaa, jotka voisivat toimia välivaiheina betonitekniikan keksimiselle. Jotenkin näinhän se kehitys on kehittynyt Euroopassakin.
Onko sitten teknologiavastaisuudessa kyse perinnöllisestä valinnan tuloksesta? Tätä tuskin kukaan uskaltaa ruveta tutkimaan, mutta eipä sitä voida sulkea poiskaan. Esim. itäafrikkalaisten ja tanskalaisten juoksijoiden kestävyysominaisuuksien ero voidaan selittää perinnöllisistä syistä johtuvaksi. Tämän kaltaissa tutkimuksessa ei ollut rasismisyytöksen uhkaa tutkijoille. Varmasti monet muutkin erot ovat perinnöllisiä, mutta niiden tutkimista vastustetaan rasistisista lähtökohdista käsin. Ei aidosti hyväksytä sitä, että olemme erilaisia mutta samanarvoisia.
Nyt näytetään pyrittävän siihen, että veivattavan sylikoneen avulla afrikkalaiset suorittaisivat teknisen loikan nykyaikaan.
Toivotaan parasta.