Juudas Iskariot kavalsi Jeesuksen, hän oli yksi kahdestatoista Jeesuksen apostolista, hän eli lähellä Jeesusta. Rahanahneus näyttää olleen Juudaksen luonteen heikko kohta ja rahakukkaron hoitajana hän myös otti itselleen, mitä siihen oli pantu. Juudas ei kai koskaan "tullut uskoon" vaikka lähellä Jeesusta olikin kolme vuotta.
Oliko Juudas Iskariotin elämä alusta alkaen ennalta määrättyä? Joh.6:70-71. Hänenhän sanotaan kuoltuaan menneen "omaan paikkaansa" (Missä kohtaa Raamatussa kyseinen kohta on?) Ilman Juudas Iskariotia ei kai tuo Golgatan kärsimystapahtumakaan olisi tapahtunut siten kuin se tapahtui? Jos Juudas olisi menetellyt toisin niin tapahtumat olisivat varmasti menneet toisella tapaa. Epäilemättä Jumalalla olisi ollut sitten joku varasuunnitelma.
Olen myös ajatellut sitä, että Vanhassa Testamentissa kun Mooses yritti puhua Faaraolle, niin Jumala paadutti Faaraon sydämen. 2Moos.7:3. Jumala siis tarvitsee "pahoja" ihmisiä tahtonsa täyttymiseksi?
Onhan Raamatussa muitakin mielenkiintoisia kysymyksiä jotka jäänevät vaille vastausta, mutta olen miettinyt että onko toisilla ihmisillä ollenkaan mitään mahdollisuuttakaan pelastua?
Ei ole tietystikään uskovan asia miettiä, kannattaako jonkun ihmisen pelastumista rukoilla; mielestäni jokainen ihminen on rukouksen arvoinen, ellei Jumala aivan erityisesti kiellä rukoilemasta. Jos pyytää hyviä asioita toiselle, niitä voi odottaa toteutuvankin, sitä vastoin en usko että Jumala vastaa sellaisiin rukouksiin jos pyydetään pahaa tapahtuvaksi toiselle ihmiselle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
olet herännyt ajattelemaan itse, sun-glasses!
Jo profeetta Jesaja 26:12, aikoinaan virkkoi ja näin nimesi: "Herra, sinä saatat meille rauhan, sillä myös kaikki meidän tekomme olet sinä tehnyt."
>>>Huomaan, että
ekivaari 12.11.2005 klo 12.44
olet herännyt ajattelemaan itse, sun-glasses!
Jo profeetta Jesaja 26:12, aikoinaan virkkoi ja näin nimesi: "Herra, sinä saatat meille rauhan, sillä myös kaikki meidän tekomme olet sinä tehnyt." >>>
Mikä sai sinut päättelemään, etten yleensä ajattelisi itse? Selitäpä vähän tarkemmin. Jos tämä oli olevinaan vastaus avaukseeni, niin tässähän ei ole mitään vastausta siihen. Kun niin hyvin Raamatun tunnet, niin kerropa missä kohtaa sanotaan että "Juudas meni omaan paikkaansa"?
Raamattu kertoo Juudaksen menneen Apostolin tekojen 1:25 jakeessa. Itseensä luottavaisista sanotaan Psalmissa 49:14,15, että "kuolema on heillä paimenena, tuonela kalvaa heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa."
Mutta myös sisäinen minämme, meidän mielemme tarvitsee ruumiistamme poistumisen jälkeen jonkinlaisen asunnon ja varmaan Jumala parhaiten tietää, millainen asunto kenellekin on sopivin, koska Paavali kirjoitti 2.Kor.5:1, "Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty."
Evankeliumi Johanneksen mukaan 14
1. "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun.
2. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?
3. Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen."
-Juro ukko-
Kiitos vastauksesta. Arvelinkin että "viisasten kerhosta" löytyy joku joka muistaa tuon Sanan kohdan, muistin sen jossakin olevan mutta ei aivan heti löytynyt.
Minähän vain arvelin sitä luonteenpiirrettä, ei sitä nyt tarvitse niin kirjaimellisesti ottaa, mutta jos tykkäät että se "juro ukko" hyvin kuvaa sinua niin mikäs siinä sitten. Ole hyvä vain.
Kun Jeesus meni valmistamaan tuota taivaallista asuntoa, niin onkohan valmistuspuuhat vielä kesken vai onko asumus jo valmiina? Muistan jonkun profetian kuulleeni tässä vuosien varrella, että valmistelut olisivat jo loppusuoralla.
Tuleepa mieleen Seitsemän veljeksen Juhani:"Mitä viisauteen koskee, niin tahdompa juuri tällä hetkellä parastani koettaa, viskellen hänelle noin niinkuin leikin vuoksi pieniä kysymyksiä raamatun syvyydestä. Olempa lukenut taestamenttini kannesta kanteen ja ymmärtänyt sen myös, toivon minä. Mutta sanoppas..."
Mitäs luulet Aatami, että oliko se ennalta määrättyä että Aatamin ja Eevan piti alkaa ahnehtia kiellettyä hedelmää? Voi voi jos olisi jäänyt sekin hedelmä haukkaamatta, mutta minkäs sille nyt enää voi. Vanha sanonta tulee taas mieleen, että "ahneudella on paskainen loppu"!
Kukapas sen olisi ennalta määrännyt? Vanhat sanonnat ovat yleensä hyvin osuvia.