"Oriveden kavallusjupakka paljasti seurakuntien valvonnan puutteet Taloudenpito: Suivaantuneet seurakuntalaiset protestoivat eroamalla kirkosta
A Paula Latva ORIVESI
Miten on mahdollista, että seurakunnan varoista katoaa suuria summia?
Oriveden seurakunnan entistä talouspäällikköä epäillään satojen tuhansien eurojen kavaltamisesta. Ihmiset ovat ymmällään.
– Luotetaan ja uskotaan siinäkin, missä ei pitäisi uskoa, muotoilee kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Maija-Liisa Hietakangas pahimmat puutteet seurakuntien tavassa hoitaa ja valvoa sisäisesti hallintoaan.
Seurakunnat tarvitsevat Hietakankaan mukaan hyvää johtamis-ja hallintotapaa siinä missä muutkin yhteisöt.
– Työn on sujuttava kohtuullisesti ja laillisesti. Lempiajatukseni on, että seurakunnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että tehtävät hoidetaan niin kuin ne pitää hoitaa.
Tähän kirkko tähtää kehittämällä seurakuntien sisäistä valvontaa. – Vaarallisia ketjuja ei saa päästä syntymään esimerkiksi siten, että sama henkilö tilaa tavaran, vastaanottaa sen ja hyväksyy maksettavaksi. Ainakin teoriassa tulee mahdollisuus ostaa kotiin tavaraa seurakunnan laskuun, Hietakangas selvittää.
Sisäisen valvonnan käytännöt ovat Hietakankaan mukaan seurakunnissa kirjavat.
– Osa seurakunnista on käynyt läpi kirkkoneuvoston ohje- ja taloussäännön tarkasti, ja valta- ja vastuusuhteet ovat järjestyksessä ja valvonta järjestetty.
Orivedellä paljastuneet kavallusepäilyt ovat Hietakankaan mukaan harvinaisuus.
– Olen ollut kirkon palveluksessa kolme vuotta, ja tapaus on ensimmäinen tietooni tullut.
Hietakangas kertoo postittaneensa seurakuntiin myös kirjeen, jossa kehotetaan lisäämään tilintarkastuspäiviä.
– Yleensä keskikokoisessa seurakunnassa tilejä tarkastetaan 2–3 päivää vuodessa. Aika ei riitä taloushallinnon moninaisten asioiden läpikäymiseen. Lain mukaan seurakunnilla on oltava vähintään kaksi tilintarkastajaa. – Oriveden kaltainen tapaus on mahdollista missä tahansa yhteisössä, vaikka henkilöllä ei olisi muuta hoidettavanaan kuin kahvikassa. Tilintarkastuksen merkitystä, luottamusmiesten roolia ja esimiehen valvontavelvollisuutta on korostettava.
Sotku lisäsi kirkosta eroamisia
Kirkkoherran asemaa Hietakangas pitää tärkeänä jo siitäkin syystä, että hän johtaa kirkkoneuvostoa, joka on seurakunnan operatiivinen johtaja.
Oriveden seurakunnasta on tänä vuonna eronnut 23 miestä ja 22 naista eli yhteensä 45 henkeä.
Viime vuonna erosi 38. Taloussotkut tulivat ilmi kesällä.
Heinäkuun alusta eiliseen mennessä seurakunnasta oli eronnut 15 naista ja 11 miestä.Vastaavalta ajalta vuosi sitten luvut olivat 7 miestä ja 3 naista.
Kavallusepäilyt eivät ole johtaneet eroamisryntäykseen, mutta jokunen on ne sanonut eronsa syyksi. Syytä ei nykyisin tarvitse ilmoittaa. Oriveden seurakunnassa on noin 8 500 jäsentä.
Kommentti Rahalle kunnon valvonta
Seurakunnat käsittelevät vuodessa rahaa miljardi euroa.
Kuntapuolella summa on 20 kertaa suurempi. Väärinkäytöksiin jää mahdollisuus, jos sisäinen valvonta ei toimi.Kirkkohallitus on lähettänyt valvonnasta ohjeet seurakunnille. Niiden pitää ottaa paimenkirje vakavasti.
Rahanmentäviä aukkoja ei saa jäädä. On kysymys seurakuntien uskottavuudesta ja vastuusta veronmaksajilleen. Kirkko harkitsee myös tilintarkastusohjeiden uusimista.
Sopiva ajankohta uudistuksiin on, kun ensi vuonna valittavat uudet kirkkovaltuustot päättävät tilintarkastuksesta neljäksi seuraavaksi vuodeksi.
Paula Latva"
Aamulehti A 10 Sunnuntai 13. marraskuuta 2005
A Paula Latva ORIVESI
Miten on mahdollista, että seurakunnan varoista katoaa suuria summia?
Oriveden seurakunnan entistä talouspäällikköä epäillään satojen tuhansien eurojen kavaltamisesta. Ihmiset ovat ymmällään.
– Luotetaan ja uskotaan siinäkin, missä ei pitäisi uskoa, muotoilee kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Maija-Liisa Hietakangas pahimmat puutteet seurakuntien tavassa hoitaa ja valvoa sisäisesti hallintoaan.
Seurakunnat tarvitsevat Hietakankaan mukaan hyvää johtamis-ja hallintotapaa siinä missä muutkin yhteisöt.
– Työn on sujuttava kohtuullisesti ja laillisesti. Lempiajatukseni on, että seurakunnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että tehtävät hoidetaan niin kuin ne pitää hoitaa.
Tähän kirkko tähtää kehittämällä seurakuntien sisäistä valvontaa. – Vaarallisia ketjuja ei saa päästä syntymään esimerkiksi siten, että sama henkilö tilaa tavaran, vastaanottaa sen ja hyväksyy maksettavaksi. Ainakin teoriassa tulee mahdollisuus ostaa kotiin tavaraa seurakunnan laskuun, Hietakangas selvittää.
Sisäisen valvonnan käytännöt ovat Hietakankaan mukaan seurakunnissa kirjavat.
– Osa seurakunnista on käynyt läpi kirkkoneuvoston ohje- ja taloussäännön tarkasti, ja valta- ja vastuusuhteet ovat järjestyksessä ja valvonta järjestetty.
Orivedellä paljastuneet kavallusepäilyt ovat Hietakankaan mukaan harvinaisuus.
– Olen ollut kirkon palveluksessa kolme vuotta, ja tapaus on ensimmäinen tietooni tullut.
Hietakangas kertoo postittaneensa seurakuntiin myös kirjeen, jossa kehotetaan lisäämään tilintarkastuspäiviä.
– Yleensä keskikokoisessa seurakunnassa tilejä tarkastetaan 2–3 päivää vuodessa. Aika ei riitä taloushallinnon moninaisten asioiden läpikäymiseen. Lain mukaan seurakunnilla on oltava vähintään kaksi tilintarkastajaa. – Oriveden kaltainen tapaus on mahdollista missä tahansa yhteisössä, vaikka henkilöllä ei olisi muuta hoidettavanaan kuin kahvikassa. Tilintarkastuksen merkitystä, luottamusmiesten roolia ja esimiehen valvontavelvollisuutta on korostettava.
Sotku lisäsi kirkosta eroamisia
Kirkkoherran asemaa Hietakangas pitää tärkeänä jo siitäkin syystä, että hän johtaa kirkkoneuvostoa, joka on seurakunnan operatiivinen johtaja.
Oriveden seurakunnasta on tänä vuonna eronnut 23 miestä ja 22 naista eli yhteensä 45 henkeä.
Viime vuonna erosi 38. Taloussotkut tulivat ilmi kesällä.
Heinäkuun alusta eiliseen mennessä seurakunnasta oli eronnut 15 naista ja 11 miestä.Vastaavalta ajalta vuosi sitten luvut olivat 7 miestä ja 3 naista.
Kavallusepäilyt eivät ole johtaneet eroamisryntäykseen, mutta jokunen on ne sanonut eronsa syyksi. Syytä ei nykyisin tarvitse ilmoittaa. Oriveden seurakunnassa on noin 8 500 jäsentä.
Kommentti Rahalle kunnon valvonta
Seurakunnat käsittelevät vuodessa rahaa miljardi euroa.
Kuntapuolella summa on 20 kertaa suurempi. Väärinkäytöksiin jää mahdollisuus, jos sisäinen valvonta ei toimi.Kirkkohallitus on lähettänyt valvonnasta ohjeet seurakunnille. Niiden pitää ottaa paimenkirje vakavasti.
Rahanmentäviä aukkoja ei saa jäädä. On kysymys seurakuntien uskottavuudesta ja vastuusta veronmaksajilleen. Kirkko harkitsee myös tilintarkastusohjeiden uusimista.
Sopiva ajankohta uudistuksiin on, kun ensi vuonna valittavat uudet kirkkovaltuustot päättävät tilintarkastuksesta neljäksi seuraavaksi vuodeksi.
Paula Latva"
Aamulehti A 10 Sunnuntai 13. marraskuuta 2005
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ne rosvothan jäivät kiinni, joten miksi ihmiset ylireagoivat eroamalla kirkosta?
Luterilaisen kirkon verotulot vähenivät viime vuonna kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Kirkollisvero tuotti 715 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa kirkko sai noin 86 miljoonaa euroa, eli yhteensä tulot olivat noin 801 miljoonaa euroa.
Kirkko käytti toimintaansa 790 miljoonaa euroa joista henkilöstömenot olivat noin 60 %.
No ei hätää mitiään, kirkkohallituksen mukaan rahat riittävät hyvin, onhan niitä varoja ollut aikaa kerätä, vaikka soraääniäkin kuulee ja jotkut vaativat että kirkon on leikattava hallintoaan koska verovarat vähenevät koko ajan.
Ihme kyllä kirkon oman raportin mukaan vain 36% uskoo kristinuskon opettamaan jumalaan (v.2003) ja silti 83% suomalaisista on kirkon jäseniä, voi vain kysyä miksi ihmeessä?
Ehkä he haluavat ettei papitkaan joudu työttömäksi?