Asustelin aikoinani melko pitkään helsingi seudulla. Elämantilanteen muutoksen vuoksi olin tilanteessa, että oli hankittava uusi majapaikka.
Olin hiukan alle 30v, virkapukua kantava nuorimies. Vastasin Hesarissa olleeseen vuoralle annetaan ilmoitukseen. Lähdimme yhdessä x:ni kanssa, siis jonka kanssa olimme tekemässä soperoa lapsettomasta avoliitosta, katsomaan ko. asuntoa. Vuokranataja perhe oli isä,äiti ja kaksi kouluikäistä poikaa. Isä oli työskennellyt vuosia öljymaissa, jollaiselle työkomennukselle hän oli taas juuri lähdössä. Vuokrattava asunto oli väliseinällä myöhemmin erotettu pieni iksiö omalla sisäänkäynnillä. tällä tapaamisella ei vuokrasuhteesta vielä sovittu, vaan peheen äiti, joka kertoi olevansa asunnon omistaja, kertoi tapaavansa ensin muitakin asunnonhakijoita. Sitten sovittuna aikana n. kahden päivän kuluttua,
soitin vuoralletarjoajalle, ja sain kuulla -"minä olen valinnut sinut".
Nyt sitten menin taas sovittuna aikana sopimaan vuorasuhteesta tarkemmin. Ajankohta oli arki-ilta.
Paikalla oli ainoastaan perheen äiti. Mies oli jo matkustanut, ja kun kysyi, missä pojat ovat, oli
vastaus - ovat tuttavan luona yötä. Kahvpöytä oli tavattoman koresti katettu, ja sinä kahvinjuonnin yhteydessä vuoraneuvotteluja kävimme. Ihmettelin suuresti sitä mitenkä vaikeata oli määrittää vuokran rahallinen taso, eikä vaatimus ollut edes lopulta kohtuuton. Maksoin ensimmäisen vuokran heti sen ajan tavan mukaisesti shekillä. Nyt sitten "herrasmiehenä" kysyin sitä, että voinko millään tapaa olla hänelle avuksi, koska mies kokonaisen vuoden poissa on. Vastaus oli hyvin vaivautuneesti ja innostuneesti --juu voit.
Lopulta monien kiertolauseiden jälkeen oli selvinnyt se, että voisin hoitaa miehen aviollista velvollisuutta vt:na. Nii, juu, mikäs siinä. Hetihän se alkoi...keittiössä, siilä pidemmälle ei ehditty.
Kaksi kuukautta jaksoin. Rahaa en enää maksanut, mutta pidin kuitenkin vuokratasoa hyvinkin paljon ylimitoitettuna. Ymmärsin hyvin, miksi mies öljymaissa työskenteli.
Kuinka yleisiä vastaavat kokemukset ovat. Meidän miesten kohdallamme ilmeiseti kuitenin harvinaisempia.
Jos teillä on vastaavia kokemuksia, kertokaahan.
Olin hiukan alle 30v, virkapukua kantava nuorimies. Vastasin Hesarissa olleeseen vuoralle annetaan ilmoitukseen. Lähdimme yhdessä x:ni kanssa, siis jonka kanssa olimme tekemässä soperoa lapsettomasta avoliitosta, katsomaan ko. asuntoa. Vuokranataja perhe oli isä,äiti ja kaksi kouluikäistä poikaa. Isä oli työskennellyt vuosia öljymaissa, jollaiselle työkomennukselle hän oli taas juuri lähdössä. Vuokrattava asunto oli väliseinällä myöhemmin erotettu pieni iksiö omalla sisäänkäynnillä. tällä tapaamisella ei vuokrasuhteesta vielä sovittu, vaan peheen äiti, joka kertoi olevansa asunnon omistaja, kertoi tapaavansa ensin muitakin asunnonhakijoita. Sitten sovittuna aikana n. kahden päivän kuluttua,
soitin vuoralletarjoajalle, ja sain kuulla -"minä olen valinnut sinut".
Nyt sitten menin taas sovittuna aikana sopimaan vuorasuhteesta tarkemmin. Ajankohta oli arki-ilta.
Paikalla oli ainoastaan perheen äiti. Mies oli jo matkustanut, ja kun kysyi, missä pojat ovat, oli
vastaus - ovat tuttavan luona yötä. Kahvpöytä oli tavattoman koresti katettu, ja sinä kahvinjuonnin yhteydessä vuoraneuvotteluja kävimme. Ihmettelin suuresti sitä mitenkä vaikeata oli määrittää vuokran rahallinen taso, eikä vaatimus ollut edes lopulta kohtuuton. Maksoin ensimmäisen vuokran heti sen ajan tavan mukaisesti shekillä. Nyt sitten "herrasmiehenä" kysyin sitä, että voinko millään tapaa olla hänelle avuksi, koska mies kokonaisen vuoden poissa on. Vastaus oli hyvin vaivautuneesti ja innostuneesti --juu voit.
Lopulta monien kiertolauseiden jälkeen oli selvinnyt se, että voisin hoitaa miehen aviollista velvollisuutta vt:na. Nii, juu, mikäs siinä. Hetihän se alkoi...keittiössä, siilä pidemmälle ei ehditty.
Kaksi kuukautta jaksoin. Rahaa en enää maksanut, mutta pidin kuitenkin vuokratasoa hyvinkin paljon ylimitoitettuna. Ymmärsin hyvin, miksi mies öljymaissa työskenteli.
Kuinka yleisiä vastaavat kokemukset ovat. Meidän miesten kohdallamme ilmeiseti kuitenin harvinaisempia.
Jos teillä on vastaavia kokemuksia, kertokaahan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
...opiskelijatyttönä kymmenkunta vuotta sitten Jyväskylässä vanhalle herrasmiehelle vuokran vastaavalla tavalla koko vuoden. Joka perjantai kävin herralle "vähän siivoamassa", hän oli todella herttainen ihminen ja molemmat olimme tyytyväisiä. Muistelen häntä vieläkin lämmöllä.
Ihan hyvä jos noin haluaa tehdä, mutta prostituutiostahan tässä on kysymys.
Jos ei varakkaita vanhempia ole, ei varmaan ole vaihtoehtoja. Tietty voi jäädä työttömäksi lopuksi elämäänsä, itse olen mies, työtön, tunnen muutaman tytön jotka maksaa tuolla tavoin opiskelunsa. Jos se niin onnistuisi, kai minäkin huora olisin. Kaveri oli homon pantavana mut siihen en minä ryhtyisi.
Osa opiskelijoista tietty huoraa kaljan takia, sitä mä en ymmärrä, oli sitten suoraan huorana tai otti varakkaan poikaystävän.
heh :)) mistähän tässä nyt on kysymys, monen vuoden jälkeen...
a) weikko heittää mielikuvitustarinaa muiden jatkettavaksi....
b) weikko yrittää tehdä kaverit kateelliseksi, kun kertoo miten hyvin voi käydä, kun osuu oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan...
ja jos weikko nyt kuitenkin kirjoittaa tositarinaa:
c) weikko ei saa enään kotona, kun x sai selville herrasmies-weikon puuhat vuokraemännän kanssa....
d) vuokraemäntä ei enään anna weikolle, kun isäntä palasi kotiin...
ja lopuksi:
munaa pitää olla ;) vedä weikko vain rohkeasti k....n näitä juttuja keksiessäsi...
heh :) eiköhän kuitenkin aamuisin kuunnella FM:'äää ja pilapuheluita ;)))
Alman Maleh rules ;)
Olisikohan syytä lukea koko juttu uudelleen, jos todellakin tuotaa noin suuria vaikeuksia ymmärtää, mitä kirjoitettu on. Ainoakaan arviosi ei osunut kohdalleen, tai ei ollut muutoin lähtökohdiltaan oikea.
Jatkahan omia harjoituksiasi, omalla tavallasi.
Kateus; Kuka ja ketä kohtaan sitä kokkee, niin se on aina lähtökohtaisesti ja tunnetasoltaan hyvinkin yksilöllistä. Kateus tunteena on kokijaansa kohtaan hyvinkin raastavaa ja kuluttavaa. Kokijalla on useinmiten hyvinkin syviä ja koskettavia omakohtaisia pettymyksiä samansukuisten tapahtumien tai tai materian suhteen, joka toisen kokemana tai omistamana hänelle suurta tuskaa tuottaa.
Se, että kokee kateutta toisen henkilön kokemusmailmaa kohtaan, se on ehkä kaikkein pidemmälle edennyttä ja tuskallisinta tunnetilaa.
Tälläiseen tilaan en ketään halunnut saattaa, ja jos halunnut olisin, olisin toki kertonut aivan kokonaan toisen vastaavan kokemukseni.