Walesissa on vuori nimeltä Mynydd Tarw, Härkävuori. Mikä on järkevä tapa taivuttaa tätä nimeä kirjoitetussa suomessa, ottaen huomioon, että w on vokaalin merkki walesin (kymrin) oikeinkirjoituksessa.
Kiipesin Mynydd Tarwlle. Pullistuuko tässä vaiheessa tavallisen lukijan silmä?
Ääntämys on lähellä tätä: [mönið täru]
Härkävuorelle sanoja taivuttamaan
11
790
Vastaukset
- Kapo Morkaa
Ainahan voi käyttää kiertoilmausta, jossa erisnimi on taivuttamattomassa (nominatiivi)muodossa. Esimerkki:
"Kiipesin vuorelle nimeltä Mynydd Tarw."
Kun nyt Walesiin päästiin, niin muistuipa mieleen kouluajoilta umpisuomalaisittain lausuttu hokema "Valesin prinssi käveli Hyde Parkissa ja luki Timesiä" (ei: Ueilsin prinssi käveli Haid Paakissa ja luki Taimsia).
Walesissa on Cardiff ja siellä Singer of the World -laulukilpailu. Sen voitosta 1983 urkeni upea ura perniöläiselle maalaistytölle nimeltä Karita Mattila.
Vuonna 1989 kisan miesten sarjassa tuli kakkoseksi Bryn Terfel, Walesin oma karvanaama. Olisi ilman muuta voittanutkin, ellei kisassa olisi ollut mukana siperialainen (Krasnojarsk) äänitykki Dmitri Hvorostovski. Monen mielestä paras aikamme esiintyvistä baritoneista. Molemmat joka tapauksessa loistavia – suosittelen!
Meni asian ohi. Tyypillistä minulle. Anteeksiantamusta! - tervas
Ei kai tuo esittämäsi kirjoitustapa huono ole. Kun en tiedä kymrin kielestä mitään niin pisti silmään tuo tarw joka siis tarkoittaa härkää. Sen enempää etymologiaa tuntematta tuli mieleen että Viron Rakveren kaupunkia vartio iso härkäpatsas jonka nimi on Tarvas. Osaisiko joku kertoa mitä yhteistä näillä härjillä on?
- Taurus
Rakveren Tarvas-patsaan kuva:
http://www.ring.ee/hv2002/suurpilt.php?id=landsc_12
Eräs toinen nettisivusto kertoo:
”Near the castle there is a statue of an ancient ox called "tarvas" that used to live in Estonian territory but has become extinct.
Tarvas was a huge animal, the person in black is R and he's almost 2 metres (6.6 ft) tall. You can imagine how big the tarvas bull was.”
http://citikas.blogspot.com/2004_08_01_citikas_archive.html
Virolaisten juomanlaskijayhtiö Liviko maalailee:
”Vuosituhansien ajan Viron metsissä käyskenteli Taurus, peloton alkuhärkä, jonka voimat herättivät ihmisissä sekä kunnioitusta että pelkoa – jäihän taurusjahti niin monen metsästäjän viimeiseksi metsästysretkeksi. Alkuhärän tavoin Livikon uusi tuote, Tarvas, ammentaa voimansa suurista erämaista.”
http://www.liviko.ee/?id=619
Tarvas on joskus tunnettu suomen kielessäkin:
”Herra Schott luki suomalaisissa runoissa mainitusta pe'osta Tarvas eli Tarvaha.
Kolmannessa kymmenennessä runossa Suomen entey'estä, jotka Lönnrot Kalevalan nimellä saatto, mainitaan tätä petoa niinkun jossakussa tienoossa maanviljelykseen käytettyä.”
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/suometar/SMTR1847-41.html
Sanasta kerrotaan tuossa linkin takaa löytyvässä jutussa enemmänkin.
Akseli Gallen-Kallelan museo Helsingin ja Espoon rajamailla tunnetaan nimellä Tarvaspää. Suomen kuntakartalla on paikkaseutu nimeltä Tarvasjoki.
Espanjan Andaluciassa on isoja häränkuvatuksia maastossa kuulemma enemmänkin. Alun perin erään brandymerkin mainoksia, mutta sittemmin erottamaton osa sikäläistä maisemakuvaa. Sarvet vähän lyhyempää sorttia kuin tuolla Rakveren otuksella.
http://images.google.fi/images?hl=fi&q=osborne veterano&sa=N&tab=wi - Taurus
Taurus kirjoitti:
Rakveren Tarvas-patsaan kuva:
http://www.ring.ee/hv2002/suurpilt.php?id=landsc_12
Eräs toinen nettisivusto kertoo:
”Near the castle there is a statue of an ancient ox called "tarvas" that used to live in Estonian territory but has become extinct.
Tarvas was a huge animal, the person in black is R and he's almost 2 metres (6.6 ft) tall. You can imagine how big the tarvas bull was.”
http://citikas.blogspot.com/2004_08_01_citikas_archive.html
Virolaisten juomanlaskijayhtiö Liviko maalailee:
”Vuosituhansien ajan Viron metsissä käyskenteli Taurus, peloton alkuhärkä, jonka voimat herättivät ihmisissä sekä kunnioitusta että pelkoa – jäihän taurusjahti niin monen metsästäjän viimeiseksi metsästysretkeksi. Alkuhärän tavoin Livikon uusi tuote, Tarvas, ammentaa voimansa suurista erämaista.”
http://www.liviko.ee/?id=619
Tarvas on joskus tunnettu suomen kielessäkin:
”Herra Schott luki suomalaisissa runoissa mainitusta pe'osta Tarvas eli Tarvaha.
Kolmannessa kymmenennessä runossa Suomen entey'estä, jotka Lönnrot Kalevalan nimellä saatto, mainitaan tätä petoa niinkun jossakussa tienoossa maanviljelykseen käytettyä.”
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/suometar/SMTR1847-41.html
Sanasta kerrotaan tuossa linkin takaa löytyvässä jutussa enemmänkin.
Akseli Gallen-Kallelan museo Helsingin ja Espoon rajamailla tunnetaan nimellä Tarvaspää. Suomen kuntakartalla on paikkaseutu nimeltä Tarvasjoki.
Espanjan Andaluciassa on isoja häränkuvatuksia maastossa kuulemma enemmänkin. Alun perin erään brandymerkin mainoksia, mutta sittemmin erottamaton osa sikäläistä maisemakuvaa. Sarvet vähän lyhyempää sorttia kuin tuolla Rakveren otuksella.
http://images.google.fi/images?hl=fi&q=osborne veterano&sa=N&tab=wi>Espanjan Andaluciassa
Enhän minä noin olisi saanut kirjoittaa! Maakunnallahan on suomen kielessä nimi Andalusia.
(Enkä minä sitäpaitsi mikään taurus ole, vaan http://chandra.harvard.edu/photo/constellations/gemini.jpg ) - Tauriainen
Härällä/sonnilla on eri kielissä latinan taurus-sanaa etäisemmin tai läheisemmin muistuttavia vastineita ainakin seuraavasti:
tjur (ruotsi)
tyr (norja)
tyr (tanska)
Stier (saksa)
taureau (ranska)
touro (portugali)
stier (hollanti)
toro (italia)
toro (espanja)
Yleensä kai härällä tarkoitetaan suomen kielessä kuohittua sonnia, mutta nuo taurus-johdannaiset saattavat kielestä riippuen tarkoittaa myös siitoskykyistä eläintä. Rinnalla voi olla toinenkin sana, jolla saattaa olla tässä mielessä vastakkainen merkitys (bull, ox, oxe, Ochs, boeuf jne.)
Norjan-/tanskankielinen sana ’tyr’ löytyy mytologian puolella myös sarvipäisen jumalhahmon nimenä:
http://www.pantheon.org/articles/t/tyr.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Tyr
http://images.google.fi/images?svnum=10&hl=fi&lr=&q=tyr - minätässä
Tauriainen kirjoitti:
Härällä/sonnilla on eri kielissä latinan taurus-sanaa etäisemmin tai läheisemmin muistuttavia vastineita ainakin seuraavasti:
tjur (ruotsi)
tyr (norja)
tyr (tanska)
Stier (saksa)
taureau (ranska)
touro (portugali)
stier (hollanti)
toro (italia)
toro (espanja)
Yleensä kai härällä tarkoitetaan suomen kielessä kuohittua sonnia, mutta nuo taurus-johdannaiset saattavat kielestä riippuen tarkoittaa myös siitoskykyistä eläintä. Rinnalla voi olla toinenkin sana, jolla saattaa olla tässä mielessä vastakkainen merkitys (bull, ox, oxe, Ochs, boeuf jne.)
Norjan-/tanskankielinen sana ’tyr’ löytyy mytologian puolella myös sarvipäisen jumalhahmon nimenä:
http://www.pantheon.org/articles/t/tyr.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Tyr
http://images.google.fi/images?svnum=10&hl=fi&lr=&q=tyrkuuluu kelttiläisiin kieliin, ja siinä on ihan oma kielioppinsa ja sanastonsa. Kelttiläisiä kieliä puhuttiin Euroopassa kauan ennen kuin idästä tulleet muuttajat toivat oman kielensä mukanaan. Tietysti lainojakin löytyy kuten kaikista muistakin kielistä, kuten esimerkiksi latina ja kahvi ja muut tuontitavarat.
- Lainailija
»VALLIMÄEN törmällä kävijöitä tervehtii jykevä seitsenmetrinen pronssiin valettu Tarvas-härkäpatsas, joka valmistui 2002 lahjoitusvaroin kaupungin 700-vuotisjuhliin. Mäen ylimmällä harjanteella on keskiaikainen Rakveren linna.
Tarvanpää on Rakveren alkuperäinen nimi, joka mainitaan ensimmäisen kerran jo 1226. Saksalaisten ritarikuntien valta-aikana 1300 - 1500 -luvuilla tarvas muuttui valkoisen vuoren weissenista wesen-sanaksi, josta sukeutui kaupungin saksankielinen nimi Wesenberg.
Venäläiset joukkojen tultua Vallimäen herroiksi kaupunkia alettiin kutsua Rakovariksi.»
http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/2004/05/08/teemat/sunnuntai/juttu2/sivu.html
Tarvanpea => Wesenbergh => Rakovar => Rakvere
»Yhdelle kukkulalle virolaiset perustivat Tarvanpea-nimisen linnoituksen, jonka tanskalaiset ja saksalaiset sitten valtasivat 1200-luvulla. Tästä muodostui Rakveren linna, yksi saksalaisen ritarikunnan vahvimpia tukikohtia. Saksalaiset käyttivät linnasta nimitystä Wesenbergh. Nykyisin linnaraunioiden keskellä järjestetään konsertteja ja kesäteatteriesityksiä. Rakveren linnassa on myös pieni ravintola. Linna on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.
Ympäröivä Rakvere on pikkukaupunki, jossa ei kovin paljon nähtävää ole.»
http://tallinna.net/virumaa.htm - Lapualainen
Lainailija kirjoitti:
»VALLIMÄEN törmällä kävijöitä tervehtii jykevä seitsenmetrinen pronssiin valettu Tarvas-härkäpatsas, joka valmistui 2002 lahjoitusvaroin kaupungin 700-vuotisjuhliin. Mäen ylimmällä harjanteella on keskiaikainen Rakveren linna.
Tarvanpää on Rakveren alkuperäinen nimi, joka mainitaan ensimmäisen kerran jo 1226. Saksalaisten ritarikuntien valta-aikana 1300 - 1500 -luvuilla tarvas muuttui valkoisen vuoren weissenista wesen-sanaksi, josta sukeutui kaupungin saksankielinen nimi Wesenberg.
Venäläiset joukkojen tultua Vallimäen herroiksi kaupunkia alettiin kutsua Rakovariksi.»
http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/2004/05/08/teemat/sunnuntai/juttu2/sivu.html
Tarvanpea => Wesenbergh => Rakovar => Rakvere
»Yhdelle kukkulalle virolaiset perustivat Tarvanpea-nimisen linnoituksen, jonka tanskalaiset ja saksalaiset sitten valtasivat 1200-luvulla. Tästä muodostui Rakveren linna, yksi saksalaisen ritarikunnan vahvimpia tukikohtia. Saksalaiset käyttivät linnasta nimitystä Wesenbergh. Nykyisin linnaraunioiden keskellä järjestetään konsertteja ja kesäteatteriesityksiä. Rakveren linnassa on myös pieni ravintola. Linna on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.
Ympäröivä Rakvere on pikkukaupunki, jossa ei kovin paljon nähtävää ole.»
http://tallinna.net/virumaa.htmTarvas-härkäpatsaan jalustassa on 730 suomalaista lahjoittajanimeä,mukana on monia merkittäviä suomalaisia.
Suomalaiset maksoivat 1/3 patsaan kustannuksista. Lahjoittaja sai nimensä
patsaaseen.
Koivisto Tellervo, Koivisto Mauno, Ahtisaari Eeva, Ahtisaari Martti, Uosukainen Riitta,
Kaskeala Juhani, Hassi Satu, Tuomioja Erkki,
Klinge Matti, Zilliacus Jutta, Zigure Anna,
jne..
Suomen kielen sääntöjen mukaan sanan perusmuodon ja taivutuspäätteen välissä käytetään heittomerkkiä, jos perusmuoto loppuu kirjoituksessa konsonanttiin mutta ääntämyksessä vokaaliin. Sääntöä laadittaessa on varmaankin ajateltu lähinnä mykkään konsonanttiin päättyviä nimiä, esim. Bardot [bardoo] : Bardot'n [bardoon]. Ohjeissa kuitenkin mainitaan mm. show-sanan taivutus, jossa loppu-w tulkitaan konsonantiksi vaikka se on luonnollista mieltää vokaalin (diftongin jälkikomponentin merkiksi): show : show'n : show'ssa jne.
Tämän mukaisesti siis Tarw : Tarw'n : Tarw'ssa : Tarw'lle jne.
Hankalin on - kuten niin usein - illatiivi. Jos loppuvokaali on käsitettävä pitkäksi, tilanne on vielä melko helppo: Tarw'hun. Mutta ilmeisesti se on lyhyt, jolloin illatiivin pääte on vokaalin pidentymä ja -n. Vokaalin pidentymä merkitään kahdentamalla vokaalimerkki, mutta voiko niin tehdä, jos vokaali on merkitty w:llä? Jos ei, niin miten sitten? Päädymme kai loogisesti ottaen asuun Tarwwn. Heittomerkin käyttö (Tarw'wn) ei kai tule kyseeseen, koska suomessa heittomerkki kahden samanlaisen vokaalin välissä osoittaa, että ne kuuluvat eri tavuihin, ja nehän nimenomaan eivät tässä kuulu.
(Nimen ääntämys ilmeisesti vaihtelee murteittain, mutta ymmärtääkseni kymrissä a-kirjain tarkoittaa väljää etuvokaalia, jonka yleensä katsotaan olevan lähempänä suomen a:ta kuin suomen ä:tä, vaikka tiukan foneettisesti voisi kai tulkita toisinkin.)- Tenkka
Niin, ja sanomattakin lienee selvää, että konsonanttius katsotaan suomen mukaisesti heittomerkkisäännön yhteydessä, eikä lähtökielen, koska lukija on yleensä suomenkielinen. W on suomessa konsonantti, eikä kymristä ole tässä väliä. Joka tapauksessa nyt ei ole kyse tekstistä, jolla olisi paljon lukijoita, joten minun ei tarvitse pelätä hirveästi hämääväni lukijoitani :-)
Illatiivi on vähän arveluttava tapaus. Tarwwn näyttää todella villiltä minusta, mutta minkäs teet...
En osaa tuosta ääntämisestä sanoa. Minusta se a kovasti kuulostaa ä-äänteeltä yleensä, mutta nyt ei ole kymrin puhujaa lähellä, jolta tarkistaa. Ei se ö-äännekään ihan oikein ole, mutta parasta mitä minä osasin. Vokaalien pituuksista on vielä pahempi mennä sanomaan, kun minusta tahtovat useimmat vieraan kielten vokaalit aina kuulosta lyhyiltä. (Ei se ole oikein, mutta minkäs teet.)
Kiitän siis kaikkia vastanneita, keskustelua oli mukava seurata myös aiheen vierestä. Minulla oli jonkinlainen käsitys tuosta heittomerkistä, väärä sellainen, että se tulee vain kun jotain jätetään ääntämättä. Ehkäpä se nyt oikeni vähän, joten erityiskiitos siitäkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad841339- 51968
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että369798- 142759
- 55699
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän122686- 51648
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38625- 76612
- 56594