Mitäpä eroa...

Ei. Ero on kirkonkelloissa.

Helluntai nimi viittaa päivään jolloin Pyhä Henki vuodatettiin. Uskovilla esiintyy karismoja, armolahjoja kuten kielillä puhumista yms. enemmän kuin toisissa kristinuskon haaroissa. Uskovien seurakunnat, eli lapset kastetaan vasta ymmärrysiässä. Samaa juurta kuin muukin protestanttinen evankelikalismi, esim. baptismi. Evankelioiminen, evankeliumin ilo sanoman välittäminen koetaan tärkeäksi. Henki kaste, ei tule automaattisesti kasteen yhteydessä, mutta sen saamista arvostetaan. Useimmat tuntemani "hellarit" kokevat olevansa tarkoitettuja Jumalan välitystehtävään
N. 50000 jäsentä Suomessa.

Joku asioista paremmin perillä oleva jatkakoon.

HERRA ON SAMA JEESUS.
Mut niiku astioita on erillaisii ni on seurakuntiakin.Etsi oikea ,sen rukoilemalla ja johdetuksessa LÖYDÄT.

Luterilaiseen kirkkoon lapsi siirtyy lapsena kastettaessa. Kirkossa saatetaan hiukan eri tavoin opettaa tästä kasteen merkityksestä. Itse en usko että pelkästään lapsikaste kenenkään sielua pelastaa. Onhan se kastetilaisuus ihan kaunis tapahtuma ja nimi annetaan ja kummit valitaan... Luterilaisessa kirkossa on myös rippikoulu tai rippikoululeiri ja sen päätteeksi konfirmaatiotilaisuus. Muistelen että tämä rippikoulu täytyi olla suoritettuna jos halusi kirkollisen vihkimisen avioituessaan.

Ihminen voi tietysti samalla pelastua luterilaisessakin seurakunnassa tekemällä omakohtaisen uskonratkaisun. En tiedä minkä verran luterilaisessa kirkossa opetetaan tästä sielun pelastuksesta, helluntaiseurakunnissa tätä opetusta kuulee paljon.

Helluntaiseurakuntaan liitytään omakohtaisen uskonratkaisun ja uskovien kasteen kautta. Puhutaan että ihmisellä on 2-3 kertaa elämänsä aikana etsikkoaika jolloin Jumala vetää tavalla tai toisella ihmistä puoleensa ja nämä hengelliset asiat alkavat kiinnostaa. Kun ihminen ottaa Jeesuksen henkilökohtaisena vapahtajanaan ja pelastajanaan elämänsä Herraksi, pyytää anteeksi syntinsä ja tekee niistä parannuksen, hän voi mennä uskovien kasteelle, joka on kuuliaisuuden osoitus Jeesukselle siitä että haluaa seurata häntä "kasteen hautaan" ja myös kastetilaisuudessa voi tunnustaa julkisesti uskonsa Jeesukseen.

Helluntaiseurakunnassa enemmän korostuu Pyhän Hengen toiminta ja hengellisten kokousten ohjelma voi olla hieman vapaampaa kuin kirkon Jumalanpalvelusten sisältö. Tavalliset uskovaiset voivat todistaa kokouksissa uskostaan ja esim. rukousvastauksina tapahtuneista parantumisistaan. Helluntaiseurakunnilla voi olla enemmän ulospäin suuntautuvampaa evankelioimistyötä, esim. katukokouksia, vankilatyötä. Helluntaiseurakunnan kokouksissa usein kokouksen päätyttyä kysytään onko joku jonka puolesta voitaisiin rukoilla että hän pelastuisi, yleensä tarjotaan myös sielunhoidollista apua ja rukousapua tarvittaessa.

Helluntaiseurakunnissa opetetaan jonkin verran kymmenysten maksamisesta, mikä ei ole pakollista mutta kuitenkin toivottua, koskapa seurakunnan tekemä lähetystyö ja esim. rakennushankkeet ym. evankelioimistyöhön kuluvat menot kaipaavat rahoitusta. Luterilaisessa kirkossahan myös kerätään kolehtia, mutta luterilaisethan maksavat kirkollisveroa joten luulen ettei luterilaisuudessa samalla tavalla korostu tämä kymmenysopetus.

Tuo ei ole ollenkaan oleellista uskovan ihmisen kannalta katsottuna, jotta mitä eroa on nuilla kahden uskontokunnan muotomenoilla ja heidän näkemyksillään sekä käsityksillään Kristuksen opetuksista ja hänen merkityksestään, vaan sillä, jotta oletko sinä tosissasi luottavainen taivaallisen Isän lupausten ja tahdon suhteen vai epäiletkö niitä ja Hänen aitouttaan.

Ja se on tupakoiminen. Hellarit ei ota jäsenekseen, jos tupakoi. Nim. kokemusta on. (Loppukommentti: hyvä, etteivät huolineet mua, löytyi myöhemmin paljon parempi vaihtoehto.)