mikä mua vaivaa?
aina kun tapaan mukavan miehen, niin vähän aikaa menee hyvin mutta sitten alan jo kaipailla sinkkuelämää!
olen juuri erään todella kivan pojan kanssa ja nyt pelkään että teen saman minkä kolmelle edelliselle: heippa ja hyvästi! enkä edes osaa selittää heille mikä meni pieleen.. tuntuu vain että siitä aina puuttuu jotain.
pyydänkö liikaa? onko hullua vaatia suhteelta jotain, mitä ei edes pysty määrittelemään?
aina kun tapaan mukavan miehen, niin vähän aikaa menee hyvin mutta sitten alan jo kaipailla sinkkuelämää!
olen juuri erään todella kivan pojan kanssa ja nyt pelkään että teen saman minkä kolmelle edelliselle: heippa ja hyvästi! enkä edes osaa selittää heille mikä meni pieleen.. tuntuu vain että siitä aina puuttuu jotain.
pyydänkö liikaa? onko hullua vaatia suhteelta jotain, mitä ei edes pysty määrittelemään?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Et vielä tiedä mitä elämältäsi haluat.
Kaverini on täysin samanlainen! Sinkkuna valittaa että kaipaa omaa pupua, ja kun on vararttun, valittaa että haluu olla sinkku! Mun kaverin kohdalla kyse on ainakin kypsymättömyydestä ja pelosta rakastua.
Enpä osaa kyllä neuvoa,mutta mulla on samantapainen ongelma... ei pelkkää "tykkääminen" riitä ja se että toinen on kiva, haluun että siinä on sitä jotain mikä saa sydämen lepattamaan jne. vähän aikaa kattelen, mutta jos ei tunnetta tuu, niin se on hei hei. Tosin yleensä siinä vaiheessa toinen on jo kerinny tykästyy enemmänki... Sanon vaan että älä tyydy liian vähään, kyllä sen sitten huomaa kun toinen on se jonka haluu. ;)
kirjoituksessasi tuli esiin asia, jota en itse maininnut eli se,että toinen ihastuu tosissaan sillä aikaa kun minä "odottelen" että joskohan TÄSTÄ suhteesta tulisi jotain..
on inhottavaa sitten todeta, ettei ole oikeastaan koko yhdessäoloaikana tuntenut mitään sitä toista kohtaan. ja eihän sitä voi silloin muuta tehdä, kuin pistää poikki :(
muutaman kerran on myös käynyt niin, että olenkin sitten oikeasti ihastunut poikaystäväni kaveriin! varsinainen seuralaiseni ei saanut mua syttymään, mutta hänen ystävänsä aiheutti sydämentykytyksiä.. ihan muuten vaan tiedoksi, että en toiminut näiden tunteiden pohjalta.
no, eipä muuta kuin että onnea kaikille onnellisessa parisuhteessa eläville ja myöskin kaltaisilleni "eksyneille" :)
Jospa pidätkin enemmän naisista..Monet
lesbot yrittää ensin melkein väkisin
olla miehen kanssa,mutta kun jokin ai-
na tökkii,on vinossa ja vaivaa,niin
joskus ratkaisu on tuo.Sitäpaitsi suo-
malaiset miehet on sellasia rasisteja,
homovihaajia ja juntteja,ettei mikään
ihme,jos ei niihin tunne vetoa.
joskus pettynyt poikaystävään tosi pahasti? Pelottaako jätetyksi tuleminen? Vai oletko kauan ollut yksin ja oppinut tekemään kaiken juuri omalla tavallasi ja et "jaksa" jakaa kaikkea ja tehdä kompromisseja? Parisuhteessa eläminen on suurimmaksi osaksi myötäilemistä ja toisen tarpeiden huomioimista ja siinä saa todellakin joskus unohtaa omat halunsa.Tsemee sulle,kyl se siitä kun et mahdottomia vaadi. Kaikissa omat huonot ja hyvät puolet!
Olet samanlainen aivoton kana kuin suuriosa naisista,et ole kypsä minkäänlaiseen pysyvään suhteeseen,jotan jos tarvetta ilmenee niin hoida ne yhdenyön suhteilla,tai rupeat ottammaan siitä rahaa.
Niin muutkin kaltaisesi tekevät?
puhutko mulle?
mua vaivasi samanlainen ongelma monia vuosia, mutta se johtui vain siitä, etten todellakaan löytänyt sellaista ihmistä jonka kanssa olisin oikeasti viihtynyt. kyse ei ollut kypsymättömyydestä tai kyvyttömyydestä elää parisuhteessa..
kaikilla on välillä kausia, jolloin ei oikein huvita olla kenenkään kanssa. silloin on mielestäni parasta nauttia sinkkuelämästä ja odotella mukavaa seuraa!
asiat ei näytäkään niin kovin huonolta enää.. taidan olla oikeasti ihastunut tällä kertaa! toivottavasti juttu toimii.. pitäkää peukkuja :)