Tässä muutamia kysymyksiä keskustelun pohjaksi.
Onko se ongelma ja mikä siitä tekee ongelman?
Onko se esimerkiksi ongelma, että lääkäreiden ammattikunta on naisistumassa? Onko se ongelma, että miehet hakeutuvat teknisille aloille ja naiset humanistisille aloille tai miehet yksityiselle- ja naiset julkiselle sektorille?
Onko sellainen tilanne saavutettavissa, että jokin määrätty ala olisi sukupuolineutraali ja pysyisi sukupuolineutraalina ilman ulkopuolista ohjausta?
Itse luulen, että ilman ulkopuolista ohjaus lähes jokainen ala jollain aikajänteellä sukupuolittuu. Jos tämä koetaan ongelmaksi, olisiko mahdollista löytää sellainen keino, jossa segregatioon voitaisiin puuttua vähemmän ohjailevasti, esim. kasvatus jne.
Onko se ongelma ja mikä siitä tekee ongelman?
Onko se esimerkiksi ongelma, että lääkäreiden ammattikunta on naisistumassa? Onko se ongelma, että miehet hakeutuvat teknisille aloille ja naiset humanistisille aloille tai miehet yksityiselle- ja naiset julkiselle sektorille?
Onko sellainen tilanne saavutettavissa, että jokin määrätty ala olisi sukupuolineutraali ja pysyisi sukupuolineutraalina ilman ulkopuolista ohjausta?
Itse luulen, että ilman ulkopuolista ohjaus lähes jokainen ala jollain aikajänteellä sukupuolittuu. Jos tämä koetaan ongelmaksi, olisiko mahdollista löytää sellainen keino, jossa segregatioon voitaisiin puuttua vähemmän ohjailevasti, esim. kasvatus jne.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mielestäni asenteet työelämän segregaatiota kohtaan ovat olleet viime aikoina jopa uudelleen "betonoitumassa".
Yksi hyvä esimerkki tästä on naistentautien erikoisala lääketieteessä. Jos katsoo lääkiksen erikoistujien sukupuolijakaumaa nyt ja viimeisen parin vuoden aikana, tulee siihen lopputulemaan, että tulevaisuudessa kaikki gynekologit ja synnytyslääkärit tulevat olemaan naisia.
Samoin yksityisillä lääkäriasemilla valtaosa (erityisesti nuorista) naisista alkaa jo kieltäytyä mieslääkärin vastaanotolle menemisestä. Tämä yksin jo riittää tarjoamaan taloudelliset kannusteet miehille olemaan erikoistumatta (sivutulot jäävät saamatta).
Tässä suhteessa siis nuorten naisten asenteet ovat selkeästi enemmän työelämän segragaatiota kannattavia kuin vanhempien naisten.
Kun työelämä on voimakkaasti jakaantunut sukupuolten mukaisesti, se kertoo jäykistä rakenteista. Ihmiset eivät valitse opiskelupaikkojaan ja/tai työuraansa niinkään taipumustensa vaan ennakko-odotuksien mukaan. Tästä seuraa, että osa kyvyistä jää käyttämättä, hukataan osaamista. Jäykkä työnrakenne on ongelmallinen muutenkin, hierarkisuus ja käskytysjärjestelmät jotka eivät ole mielekäitä, vievät osan työn ilosta ja laskevat tuottavuutta. Lyhyesti, segregaatio on mekkinä vanhoillisesta ajattelutavasta, valitaan pätevämmän sijasta sopivampi ja kiinitetään huomiota vieläpä työn kannalta täysin merkityksettömään seikkaan, joka sukupuoli usein (työn tekemisen) kannalta on.
Lääkärikunnan naisistuminen on johtanut pienten ja syrjäseuduilla olevien terveyskeskusten krooniseen lääkäripulaan. Naiset eivät ole valmiita (lähinnä perhevelvollisuuksiensa vuoksi) työskentelemään liian sitovien työaikojen alaisina. Päivystysvuorot ovat rahakkaita, mutta monen vuorokauden perättäinen poissaolo on hankala perheellisen järjestää. Miehillä ei vastaavia ongelmia aikoinaan ollut, tuskin vieläkään. Kuntatyönantaja ei ilolla tervehdi lääkärikunnan naisistumista. Koulutuksen lisääminenkään tuskin tuo helpotusta pienten terveyskeskusten ongelmiin.
Julkisella sektorilla työskentelevät ihmiset käyttävät julkista valtaa, tähän heidät valttuutaa laki. Makuasia on se, kuinka tasa-arvoisesti valtaa nähdään käytettävän, jos julkinen sektori on voimakkaasti yhden sukupuolen hallussa. Valituksia tulee jo nyt. Keski- ja ylimmänjohdon naisistuminenkin on vain ajan kysymys kuntapuolella. Mitenkähän ongelmalliseksi tilanne sitten muodostuu, se jää nähtäväksi? Julkinen puoli on palkkauksellisessa alijäämässä. Akateemisesti koulutetut miehet eivät mielellään kunnan töihin ryhdy. Vastuullinen ja vaativa työ pienellä palkalla ei jostain syystä miehiä houkuta.
Näin jyrkkä sukupuolittuminen on harvinainen piirre, ihmisten mahdollisuuksia valita itselleen sopiva ura, rajoittaa vanhoilliset asenteet ja jyrkähköt palkkaerot (js ja yksityisen välillä).
Kouluissa täytyisi lisätä ammatinvalinnan ohjausta ja lapsia täytyisi nykyistä paremmin motivoida omien taipumuksiensa mukaiseen koulutukseen.
Olisikohan mies tervetullut näky kaikkien naisten mielestä mm. seuraavissa ammateissa :
Perhepäivähoitaja
Kätilö
Uimahallin siivooja (naisten puolella)
Alusvaatemyyjä
Gynekologi (siis jos jokainen mahdollinen kotipaikkakunnan gyne olisi mies?)
Parturi-kampaaja
Tässä muutamia. Eli jokaista ammattiryhmää edustaisi perussuomalainen karvainen heteroäijä. Mahtaisikohan kelvata? Vai tulisiko kenties sanomista?
Taas näitä todellisuudelle vieraita viestejä. Kätilöinä toimii jo nyt miehiä. Aikoinaan, lääkärikunnan ollessa miesvaltainen, luonnolliseti gynekologit olivat miehiä. Parturi-kampaajissa on miehiä paljonkin, jopa erittäin suosittuja herroja. Naistenpuolella ei ole nähnyt miessiivoajia, uimahalleissa siivoajina toimii kyllä miehiä. Alusvaatemyyjän sukupuoli tuskin kovinkaan montaa ihmistä häiritsisi.
En ymmärrä mihin viestilläsi pyrit. No ehkä karvaiselle heteromiehelle moni ihan tavallinen asia onkin äärimmäisen vaikeaa. ;)
Joopa. Että jollekihn ottaa koville sulattaa mies parturikampaajana!!!
Hmmm...
Ja ikänne oli?
Röööyh!
:D
vaativimmat ja vastuullisimmat työpaikat! heh heh
Jotenkin minusta kuitenkin tuntuu, että työelämän segregaatio koetaan ongelmaksi juuri sp:n tasa-arvon näkökulmasta, vaikka todelliset ongelmat ovatkin muualla, kuten mainitsit. Yhteenvetona kirjoituksestasi voisi vetää, että miehet ovat ronkeleita palkan suhteen ja naiset työn. Miehet hakeutuvat yksityiselle sektorille, jossa keskimäärin työntekijöiltä vaaditaan enemmän, mutta vs. maksetaan enemmän. Julkisella puolella työ on taas keskimäärin suojatumpaa ja usein työn ja yksityiselämän sovittaminen helpompaa.
"Julkisella sektorilla työskentelevät ihmiset käyttävät julkista valtaa, tähän heidät valttuutaa laki. Makuasia on se, kuinka tasa-arvoisesti valtaa nähdään käytettävän, jos julkinen sektori on voimakkaasti yhden sukupuolen hallussa."
Itse olen myös sitä mieltä, että tästä saattaa muodostua jatkossa isoja ongelmia, jotka liittyvät juuri sukupuolten tasa-arvoiseen kohteluun. Sinänsä en usko, että naiset ovat päättäjinä yhtään miehiä huonompia, ainoastaan vetävät useammin "kotiinpäin".
Segregaatio on ongelma yhteiskunnallisen kehittymisen kannalta. Etenkin nykyaikana olisi tarpeellista saada kaikki luovuus käyttöön. Heterogeenisten työyhteisöjen lisääntyminen kertoo asenteiden väljentymisestä noin yleisemminkin.
Julkisen sektorin naisistuminen on ongelma jo nyt. Toisen sukupuolen kuulumattomuus vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin väistämättä, omalle toiminalle sokeutuu. Ulkopuolinen kritiikki jää helposti kuulematta. Julkinen valta ulottuu niin syvälle perhepolittisiin ratkaisuihin, ettei tälle asiantilalle voi ainoastaan hartioitaan kohottaa. En minäkään usko naisten päättäjinä tahallaan vetävän "kotiinpäin", kuitenkin asenteet vaikuttavat toimintaan väistämättä. Opetus-, sosiaali-, terveystoimi ovat varsin pitkälti pelkästään naisten "miehittämiä", jatkossa myös johtoryhmät ovat naisitettuja. Naivia on kuvitella ettei em. asiantila mitenkään vaikuta yhteiskunnan perhepolitiisiin ratkaisuihin.
Kuten sanottu nämä valinnat ovat myös miesten tekemiä. Syyllisten hakeminen on turhaa.
...mikä on mielestäsi "joustava" rakenne?
Jäykkä rakennehan on keskitetty,institutionalisoitu rakenne.
Joustava rakenne on esim. pieniin itsenäisiin soluihin perustuva - kuten esim. pienyritysten verkosto.
(Suuryritykset ja keskitetty valtionhallinto ovat esimerkkejä jäykistä rakenteista).
Jostain syystä feminismin tavoitteet työelämän suhteen haluaisivat saada naisia enemmän jäykkien rakenteiden piiriin korostaessaan naisten etenemistä suuryrityksissä ja julkishallinnossa? (tai ainakin tämmöinen kuva minulle on syntynyt).
Naisyrittäjäaloitteet ovat sitten olleet enemminkin pisara muussa mediameressä... (tosin yritystoiminnan tukeminen on useinkin kannetun veden tuomista kaivoon... paras ratkaisu olisi, että etenkin pienten ja työllistävien yritysten veroja ja maksuja helpotettaisiin, sen sijaan että tiettyjä yrityksiä tuetaan...)
Feministien tavoitteena on naisten eteneminen työurallaan. Turhien asenteiden poistaminen olisi kaikkien etu. Jäykköjä rakenteita voi olla myös pienyrityksissä, toisaalta suuryrityksien hallinnointi voi olla hyvinkin joustavaa. Työkulttuuri muodostuu johdossa olevien ihmisten mukaisesti. Naisten työuralla etenemistä hankaloittaa vanhoilliset asenteet ja näitä löytyy nimenomaan muutenkin tiukkoja hierarkisia käytäntöjä noudattavissa työyhteisöissä.
Julkishallintoon hakeutuu naisia paljon töihin, työ on uasein tarkoin hallinnon säätelemää ja lakien määrittelemää. Henkilökohtainen toimivapaus on vähäistä. Työssä on usein sosiaalinen ulottuvuus ja tämä puoli ilmeisesti viehättää naisia. Työ on mielekästä vaikkakin heikosti palkattua. Julkishallinnon työyhteisöjen yhä enenevästi muuttuessa homogeenisemmiksi voi syntyä uskottavuusongelmia. Miesten houkutteleminen js töihin käy ainoastaan palkkauksellisin keinoin.
Naisten ryhtymistä yrittäjiksi on hyvä tukea. Nykyisillä asenteilla yrittämisen kynnys on turhan korkea. Pienten yritysten työllistävää vaikutusta ei voi vähätellä. Naisissa on paljon potentiaalia.
aikuisviihdealalla yritteliäälle aina töitä.
..feminismi (yhdessä tietysti sosiaalidemokratian ja ay-liikkeen kanssa) tunnetusti kasvattaa yrittäjän harteille tulevia taakkoja ja täten epäjoustavoittaa yrittämistä - etenkin työllistämisen suhteen.
(Esimerkkinä ajatus siitä, että työnantajan pitäisi korvailla sitä ja tätä, kun henkilö sattuu haluamaan lapsia).
Toisaalta esim. nuoren naistyöntekijän työllistämisriskit eivät sillä vähene, että nuoren miestyöntekijänkin työllistämisriskiä kasvatetaan... eikä toisaalta naisyrittäjiäkään juuri sitten kannusteta työllistämään itsensä ulkopuolista työvoimaa.
Työuralla eteneminen riippukoon jatkossakin ihmisen henk. koht. ominaisuuksista, eikä feministeistä, toivon. Naiset tulevat yhä vahvemmin esiin jo koulutuksensakin kautta monilla aloilla - toivoakseni myös yrittäjinä, mutta siihen tarvittaisiin sossulandiassamme jonkinasteista suunnanmuutosta läpäläpä "yrittäjyysohjelmien" sijaan, joiden aikana yrittäjien määrä sen kun vähenee (kun sosiaali- ym. maksut ja velvoitteet pidetään älyttömän korkeina).
Nythän ollaan tää perhevapaitten korvausvelvollisuus sälyttämässä kaikkien työnantajien niskaan.
Lähtökohtahan oli se, että nyt se on epäoikeudenmukainen koska naisvaltaset alat maksaa siitä suurimman osan.
Miten käy kun jako suoritetaan niin, että se on prosenttimääräinen ja kaikki työnantajat maksavat? Silloinkin kuvio muodostuu epätasa-arvoiseksi, päämaksaja kyllä muuttuu.
...tämä merkitsee tulonsiirtoa nyt sitten etenkin pk-yritysten harteille, niiden jotka työllistävät (koska naisten työnantajat ovat olleet enemmän julkinen sektori ja toisaalta isommat yritykset, kuten kaupan ja palvelusektorin tiimoilta.
Toinen asia on sitten se, että mitä jos vaikkapa nuori isä on itse yksityisyrittäjä... Veikkaisin, että sossut ovat ovelia, ja pakottavat nyt yksityisyrittäjämiehen maksamaan "omat perhevapaansa"... Sanokaa minun sanoneen.
...Että takerrutaan taas siihen että onhan noita jo.
Kysyinkin että olisiko se varmasti kaikille naisille ihan ok, että kyseisissä ammateissa olevat miehet antaisivat palvelujaan.
Tuskin.
Jotenkin voisin kuvitella että aika moni nainen haluaisi kätilökseen kuitenkin naisen, rintaliiviensä esittelijäksi naisen, ja mielellään myös alapäätään tutkimaan naisen.
Pyrin viestilläni saamaan arvon neitejä / rouvia ajattelemaan asioita.
On kuitenkin olemassa ammatteja joissa nainen on naisten mielestä paljon tervetullumpi näky kuin mies, veikkaisin että juuri kätilö on yksi sellainen.
Silti en ole havainnut, että miehet hinkuisivat
suurin joukoin kätilöiksi perusteena se, että meidänkin pitää päästä tätä hommaa tekemään.
P.S. Miten niin ottaa koville sulattaa? Missä niin sanoin? Ettet vaan sortuisi huomaamattasi stereotyyppiseen ajatteluun? Hyi hyi.
a) ei ole ongelma, mikäli noin yleensä sukupuolen ei katsota vaikuttavan ihmisen työmotivaatioon ja -kykyyn. Tittelityyn mielestä naislääkärien yleistyminen näyttäisi olevan ongelma, koska hänen mukaansa he eivät ole niin valmiita esim. päivystyksiin... Mikäli näin on, niin sitten se on ongelma.
Samaten esim. eläinlääkäreiden naisistuminen näyttäisi olevan ongelma mm. maaseudulle, koska naiset näyttäisivät suuntautuvan enemmän pieneläinklinikoiden suuntaan - sen sijaan, että hoitaisivat isompaa karjaa, jossa jotkut toimenpiteet vaativat fyysistä voimaa. En tiedä tosin, onko tämä takavuosien keskusteluaihe maalla vielä ajankohtainen.
Eli - silloin se on ongelma, jos sukupuolesta johtuvat ominaisuudet / kulttuuri vaikeuttaa ko. alojen kaikkien töiden hoitoja -> silloin pitäisi ehkä harkita jonkinlaisia kiintiöitä. (sama esim. sen suhteen, että naispoliiseja tarvitaan aina vähintään tietty osa poliiseista jne.)
Tekniset ja hum. alat eivät ole ongelma... Opettajilla ja lastentarhoissa etenkin varhaiskasvatuksen parissa olisi hyvä tarjota molempia sukupuolia - "miehen ja naisen mallit"...
Mutta noin yleensä sitten eri aloilla en näkisi ongelmana - kunhan työ tulee tehtyä.