Häät

Silloin kun olin jt ja ja vielä naimisissakin, niin vaimoni ja ystäviemme kanssa vietimme aina hääpäivää. Syötiin, juotiin ja käytiin vaikkapa Saimaa-risteilyllä.

Syy tuohon juhlimiseen oli se että sitä ei oltu erikseen kielletty. Toivottavasti ei koskaan kielletäkään. Pitäähän jt:lla olla edes yksi kunnollinen juhlapäivä. Kaikkien jeppuloitten pitäisi pitää suu supussa asiasta ettei sana kiiri Amerikkaan ja tule uusia kieltoja.

Täytyy nyt myöntää että olen aika masentunut siitä että poikani ei muistanut minua tänään. Isänpäivä eikä edes tekstiviestiä, vaikka muistutin. Kaipa ne 5v pojatkin ovat sitten niin varmoja uskostaan.

Ajattele nyt järjellä, jos on käytänössä yksi juhla jota saa "laillisesti" juhlia, niin kyllähän siihen sitten panostetaan.

Mirella B miksi pramet ja näyttävät JT-häät ottavat pannuun?
Se todella on suuri päivä varsinkin nuorelle, joka menee naimisiin (yhteiselämä alkaa) ja pääsee poikuudestaan/neitsyydestään eroon häiden jälkeisenä yönä. Moraaliselle JT nuorelleparille tuossa päivässä on todella "jotain" jota on syytä juhlia.

Mirella B kirjoitit:Todistajat eivät siis vietä syntymäpäiviä, ristiäisiä, äitienpäivää eivätkä isänpäivää, koska niissä kaikissa jotenkin "korostetaan" itseään.

Tässä hieman joidenkin päivien taustaa:

Äitienpäivä. ”Juhla juontaa alkunsa muinaisten kreikkalaisten tavasta palvoa äitiä. Muodollista äidinpalvontaa, johon sisältyi Kybelelle eli Rhealle, suurelle äitijumalattarelle, suoritettuja seremonioita, harjoitettiin kaikkialla Vähässä-Aasiassa maaliskuun iduksena [15. maaliskuuta].” – Encyclopædia Britannica (1959) 15 s. 849.

Syntymäpäivät. Siinä että viettää juhlaa tai pitää kutsuja ja antaa auliisti toisille, ei varmasti ole mitään väärää. (Luukas 15:22–25; Apostolien teot 20:35) Jehovan todistajat antavat mielellään lahjoja ja viettävät miellyttäviä hetkiä yhdessä kautta vuoden. Ainoat Raamatussa mainitut kaksi syntymäpäivänviettoa koskivat kuitenkin sellaisia, jotka eivät olleet tosi uskovia. He olivat Egyptin farao ja roomalainen hallitsija Herodes Antipas. Molempien syntymäpäivillä oli surulliset seuraukset. (1. Mooseksen kirja 40:18–22; Markus 6:21–28) Ei ole siksi yllättävää, että historia kertoo varhaiskristittyjen asenteesta syntymäpäivien viettoa kohtaan seuraavaa:

”Syntymäpäiväjuhlan ajatus oli tämän aikakauden kristityille yleensä vieras.” – August Neander, Allgemeine Geschichte der christlichen Religion und Kirche, 1842, s. 518.

”Kaikista Raamatussa mainituista pyhistä ihmisistä ei yhdenkään mainita pitäneen juhlaa tai suuria pitoja syntymäpäivänään. Vain synnintekijät (kuten farao ja Herodes) pitivät suuret riemujuhlat päivänä, jona he olivat syntyneet tähän maailmaan.” – The Catholic Encyclopedia (New York 1911) X s. 709 (lainaus 200-luvulla eläneen Origenes Adamantiuksen sanoista).

Syntymäpäivän vietoissa on lisäksi taipumuksena tehdä yksityinen ihminen liian tärkeäksi, mikä on epäilemättä yksi syy, miksi varhaiskristityt karttoivat niitä. (Saarnaaja 7:2) Voitte siksi havaita, että Jehovan todistajat eivät osallistu syntymäpäivien viettoon (juhliin, laulamiseen, lahjojen antamiseen jne.).