Vuoden 1918 traagisia muistoja valvottiin Varkaudessa
Syvä epäluottamus vie murhenäytelmiin
STT–JUSSI KAKSONEN-VT, 13.11.2005
Kuopion hiippakunnan piispa Wille Riekkinen toivoo nuorten oppivan, että vakaumukseen ja mielipiteisiin liittyviä eroja ei koskaan ratkaista viisaasti turvautumalla väkivaltaan.
Piispa puhui sunnuntaina Varkaudessa vuoden 1918 muistopäivän hartaustilaisuudessa. Valkoisten rangaistustoimissa Varkaudessa teloitettiin tutkimusten mukaan yli 200 punaista. Luku ei sisällä taisteluissa kaatuneita.
Riekkisen mukaan menneisyyden inventaario on joskus välttämätöntä itsetuntemuksen lisäämiseksi. Keskinäinen rauha edellyttää, että luotamme toinen toiseemme, arvostamme toisen vakaumusta ja pidämme kiinni niistä yhteisistä arvoista, jotka jokainen ymmärtäväinen ihminen allekirjoittaa.
Sen sijaan syvä epäluottamus yhteiskunnan perusinstituutioihin ja koettu omien vaikutusmahdollisuuksien puute vievät aina uudelleen traagisiin tapahtumiin.
- Esimerkkinä toimikoot vuoden 1918 mielettömyydet ja nykyajalta vaikkapa Ranskasta ja Belgiasta kiirineet uutiset kansalaislevottomuuksista. Siellä missä tänään poltetaan autoja, poltetaan kohta ihmisiäkin, piispa varoitti.
Kuolleiden luvut eivät paljasta kaikkia uhreja. Tapahtumat koskettivat syvältä kokonaisia sukuja ja perheitä. Pahimmassa tapauksessa tuskallinen muisto saattoi uhrin asemaan myös lapsia ja lastenlapsia aina kolmanteen ja neljänteen sukupolveen saakka.
Punainen saareke rintamien takana
Muistopäivä kuului osana Varkauden ruukinseurakunnan 140-vuotisjuhlallisuuksiin. Ruukinseurakunnasta kehittyi aikaa myöten nykyinen seurakunta. Sodan pyörteissä tehdastaajama jäi erilliseksi punaiseksi saarekkeeksi rintamien selustaan.
Professori Hannu Itkonen kertoi muistotilaisuudessa, että peräti yli kymmenen prosenttia paikkakunnan miehistä menetti henkensä. Jälkiselvittelyissä ammuttiin ainakin 217 punaista. Varsinaisissa sotatoimissa kaatui 12 valkoista ja 15-20 punaista.
Kansalaissodan aikaan Varkaus ei ollut itsenäinen kunta, vaan Joroisten ja Leppävirran reuna-alueille syntynyt teollisuusyhdyskunta. Yhteiskuntaluokkien välisiä ongelmia ei ratkottu kunnallisissa elimissä. Ratkottavaa olisi kyllä riittänyt, sillä jo syksyllä 1917 monessa asunnossa nähtiin suoranaista nälkää.
Varkaus eli tuolloin ripeän muutoksen aikoja. Paikkakunnalla liikkui muualta tullutta väkeä. Uusia tulokkaita oli helppo saada rajuihinkin toimiin, jollaisia olivat kuolemankomppanian nimen saaneen ryhmittymän retket Varkauden ympäristöön.
Vastaavasti valkoiset joukot toimeenpanivat juuri Varkaudessa ensimmäiset mittavat teloitukset. Sodan vielä riehuessa ne kasvoivat ylimitoitetuiksi.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=81605
Syvä epäluottamus vie murhenäytelmiin
STT–JUSSI KAKSONEN-VT, 13.11.2005
Kuopion hiippakunnan piispa Wille Riekkinen toivoo nuorten oppivan, että vakaumukseen ja mielipiteisiin liittyviä eroja ei koskaan ratkaista viisaasti turvautumalla väkivaltaan.
Piispa puhui sunnuntaina Varkaudessa vuoden 1918 muistopäivän hartaustilaisuudessa. Valkoisten rangaistustoimissa Varkaudessa teloitettiin tutkimusten mukaan yli 200 punaista. Luku ei sisällä taisteluissa kaatuneita.
Riekkisen mukaan menneisyyden inventaario on joskus välttämätöntä itsetuntemuksen lisäämiseksi. Keskinäinen rauha edellyttää, että luotamme toinen toiseemme, arvostamme toisen vakaumusta ja pidämme kiinni niistä yhteisistä arvoista, jotka jokainen ymmärtäväinen ihminen allekirjoittaa.
Sen sijaan syvä epäluottamus yhteiskunnan perusinstituutioihin ja koettu omien vaikutusmahdollisuuksien puute vievät aina uudelleen traagisiin tapahtumiin.
- Esimerkkinä toimikoot vuoden 1918 mielettömyydet ja nykyajalta vaikkapa Ranskasta ja Belgiasta kiirineet uutiset kansalaislevottomuuksista. Siellä missä tänään poltetaan autoja, poltetaan kohta ihmisiäkin, piispa varoitti.
Kuolleiden luvut eivät paljasta kaikkia uhreja. Tapahtumat koskettivat syvältä kokonaisia sukuja ja perheitä. Pahimmassa tapauksessa tuskallinen muisto saattoi uhrin asemaan myös lapsia ja lastenlapsia aina kolmanteen ja neljänteen sukupolveen saakka.
Punainen saareke rintamien takana
Muistopäivä kuului osana Varkauden ruukinseurakunnan 140-vuotisjuhlallisuuksiin. Ruukinseurakunnasta kehittyi aikaa myöten nykyinen seurakunta. Sodan pyörteissä tehdastaajama jäi erilliseksi punaiseksi saarekkeeksi rintamien selustaan.
Professori Hannu Itkonen kertoi muistotilaisuudessa, että peräti yli kymmenen prosenttia paikkakunnan miehistä menetti henkensä. Jälkiselvittelyissä ammuttiin ainakin 217 punaista. Varsinaisissa sotatoimissa kaatui 12 valkoista ja 15-20 punaista.
Kansalaissodan aikaan Varkaus ei ollut itsenäinen kunta, vaan Joroisten ja Leppävirran reuna-alueille syntynyt teollisuusyhdyskunta. Yhteiskuntaluokkien välisiä ongelmia ei ratkottu kunnallisissa elimissä. Ratkottavaa olisi kyllä riittänyt, sillä jo syksyllä 1917 monessa asunnossa nähtiin suoranaista nälkää.
Varkaus eli tuolloin ripeän muutoksen aikoja. Paikkakunnalla liikkui muualta tullutta väkeä. Uusia tulokkaita oli helppo saada rajuihinkin toimiin, jollaisia olivat kuolemankomppanian nimen saaneen ryhmittymän retket Varkauden ympäristöön.
Vastaavasti valkoiset joukot toimeenpanivat juuri Varkaudessa ensimmäiset mittavat teloitukset. Sodan vielä riehuessa ne kasvoivat ylimitoitetuiksi.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=81605
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://personal.inet.fi/private/vidi/Hennala.htm