Syödä ja juoda Kristuksen Ruumista ja Verta, miksi se on sietämätöntä puhetta?
Yli 1000 miljoonaa Kristittyä maailmassa, luottaa että Kristus on kantanut heidän syntinsä, mutta niitä jotka antavat Kristuksen elää heissä on enää rippeet mitä jää jäljelle.
Jeesuksellakin oli välillä 10 000 seuraajaa yhtä aikaa kuuntelemassa Hänen opetuksia, mutta kun Hän alkoi puhua, että teidän tulee syödä ja juoda Hänen ruumista ja verta, niin puhe koettiin sietämättömänä ja kaikki muut lähtivät pois paitsi 12 opetuslasta jäi jäljelle. Ja kun Jeesus kysyy lähdettekö tekin pois, niin opetuslapset vastaavat, mihin me mentäisiin, sillä sinulla on taivasten valtakunnan avaimet.
Tämä on varmaan monen sellaisenkin seuraajan kokemus joka on tosissaan, aina ei tunnu hyvältä ja lähtisi pois jos avaimet taivasten valtakuntaan voisi löytää muualta.
Lihamme sotii vastaan, että Jumalamme asuu nahkamme alla, sillä tuli mikä Hänestä lähtee kuluttaa myös meidät itsemme. Ja mitä enemmän suostumme syömään Jumalaa, sitä enemmän myös tämä tuli polttaa sitä mikä palaa.
Tällaisesta ihmisestä tulee outo mitä ei ole enää helppoa aina ymmärtää, sillä tämä sama tuli alkaa polttamaan myös ympäristöä. Esimerkkinä Paavali sanookin itsestään, minun ja maailman välillä on risti ja myös maailman ja minun välillä on risti.
Pyhä on Jumalalle erottautumista, ja tätä sanaa kuvaa hyvin moni vanhantestamentin kertomus jossa epäpyhä kuoli pyhän kohdatessa. Samoin lihamme joutuu kohtaamaan tämän pyhän, jos suostumme syömään Kristuksen ruumista ja verta. Pyhä itse tulee siinä asumaan lihaamme ja siinä liha joutuu kuolemaan pyhän kohdatessa.
On helppo syödä 1 ateria, jonka jälkeen on ripaus jumalaa ja paljon itseään, mutta syödä uudelleen ja uudelleen kohdaten aina tulen joka polttaa, ei ole ihme jos liha taistelee vastaan. Joka kerta tarvitaan uskoa, että siitä syntyy taivaallinen vaikka ensin sattuu. Tässä ihmisen poika muuttuu jumalan pojaksi, mutta ensin ihmisen pojan oli kärsittävä paljon.
Yli 1000 miljoonaa Kristittyä maailmassa, luottaa että Kristus on kantanut heidän syntinsä, mutta niitä jotka antavat Kristuksen elää heissä on enää rippeet mitä jää jäljelle.
Jeesuksellakin oli välillä 10 000 seuraajaa yhtä aikaa kuuntelemassa Hänen opetuksia, mutta kun Hän alkoi puhua, että teidän tulee syödä ja juoda Hänen ruumista ja verta, niin puhe koettiin sietämättömänä ja kaikki muut lähtivät pois paitsi 12 opetuslasta jäi jäljelle. Ja kun Jeesus kysyy lähdettekö tekin pois, niin opetuslapset vastaavat, mihin me mentäisiin, sillä sinulla on taivasten valtakunnan avaimet.
Tämä on varmaan monen sellaisenkin seuraajan kokemus joka on tosissaan, aina ei tunnu hyvältä ja lähtisi pois jos avaimet taivasten valtakuntaan voisi löytää muualta.
Lihamme sotii vastaan, että Jumalamme asuu nahkamme alla, sillä tuli mikä Hänestä lähtee kuluttaa myös meidät itsemme. Ja mitä enemmän suostumme syömään Jumalaa, sitä enemmän myös tämä tuli polttaa sitä mikä palaa.
Tällaisesta ihmisestä tulee outo mitä ei ole enää helppoa aina ymmärtää, sillä tämä sama tuli alkaa polttamaan myös ympäristöä. Esimerkkinä Paavali sanookin itsestään, minun ja maailman välillä on risti ja myös maailman ja minun välillä on risti.
Pyhä on Jumalalle erottautumista, ja tätä sanaa kuvaa hyvin moni vanhantestamentin kertomus jossa epäpyhä kuoli pyhän kohdatessa. Samoin lihamme joutuu kohtaamaan tämän pyhän, jos suostumme syömään Kristuksen ruumista ja verta. Pyhä itse tulee siinä asumaan lihaamme ja siinä liha joutuu kuolemaan pyhän kohdatessa.
On helppo syödä 1 ateria, jonka jälkeen on ripaus jumalaa ja paljon itseään, mutta syödä uudelleen ja uudelleen kohdaten aina tulen joka polttaa, ei ole ihme jos liha taistelee vastaan. Joka kerta tarvitaan uskoa, että siitä syntyy taivaallinen vaikka ensin sattuu. Tässä ihmisen poika muuttuu jumalan pojaksi, mutta ensin ihmisen pojan oli kärsittävä paljon.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Johanneksen evankeliumi:
6:35 Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
6:48 Minä olen elämän leipä.
Johanneksen evankeliumi:
1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.
Johanneksen evankeliumi:
6:54 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
Johanneksen evankeliumi:
6:63 Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.
17:8 Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille; ja he ovat ottaneet ne vastaan ja tietävät totisesti minun lähteneen sinun tyköäsi ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt.
Nämä kaikki keräämäsi raamatunpaikat paikat kuvaavat hyvin sitä ruokaa mitä meidän tulisi syödä.
>Johanneksen evankeliumi:
6:35 Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.<
Ette koskaan isoa ja janoa, ovat sanoja joita on usein yritetty selittää väkisin tyhjäksi. Luonnollisen ihmisen on vaikea ymmärtää jotain näin lopullista.
Jumala itse tulee asumaan meihin tämän ruuan kautta, eikä Jumala ole pahan kiusattavissa, ei Jumalaa pysty mikään horjuttamaan ja siksi voidaan sanoa ette koskaan enää.
Vaikka Jeesus antaa anteeksi, niin se ei kuitenkaan ole sitä ruokaa mistä Hän puhuu, sillä joutuessa pyytämään samasta asiasta uudelleen anteeksi, on todistettu että, ette koskaan enää ei pitänyt paikkansa.
Jos haluaa sellaista mikä pysyy, eikä ketään voi ottaa sitä pois, niin on suostuttava syömään sitä ruokaa mitä Jeesus Kristus on. Silloin Jumalamme saa itse tulla meihin asumaan.
....ja kaikille muillekin, jotka rakastavat elämän leipää, ja sitä syöden kasvavat täyteen Jumalan lapseuteen.
Kiitos siunauksesta ja samoin haluan toivottaa Jumalan siunausta myös sinulle.
Pyhäksi tultuani en ole lakannut olemasta syntinen. Henkilökohtaisesti muotoilen asian näin: täydellisyyteen kasvaminen ei ole sitä että minusta itsessäni tulisi täydellinen vaan että täydellinen Kristus saa minussa, syntisessä ja itsessäni vajavaisessa, enemmän hallintavaltaa.
Yksi pieni täsmennys sinänsä hyvään kirjoitukseesi:
> Pyhä itse tulee siinä asumaan lihaamme ja siinä liha joutuu kuolemaan pyhän kohdatessa. <
Pyhä ei tule asumaan lihaamme. Tulee asumaan henkeemme. Kristus meissä. Juuri siksi pyhitys merkitsee ristiä ihmisen omavoimaisuudelle ja vanhalle luonnolle.
Kristuskeskeinen elämä ei ole mahdollista ilman ristiä jonka kautta elämme käytännössä todeksi osallisuutemme Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen, jota kaste kuvaa, Room.6:1-14.
Vielä pyhänäkin olen syntinen mutta en elä synnin luonnon mukaan, se on saanut kuolemantuomion ja vanhan ihmiseni, sen elämän jonka keskipisteenä on oma minä haluineen, oikea paikka on ristillä.
En tule pyhäksi eli Jumalalle erotetuksi pyhittymiseni seurauksena vaan koska olen pyhä eli Jumalalle erotettu alan pyhittyä myös vaellukseni osalta.
Voimani pyhitykseen on armossa, joka kasvattaa, Tiit.2:11-14.
Jos Kristus tulisi asumaan lihaamme lihamme tulisi eläväksi, mutta Kristus ei tule asumaan lihaamme koska liha ei voi olla otollinen eikä tulla eläväksi, sen paikka on risti.
Palataan asiaan...
>Yksi pieni täsmennys sinänsä hyvään kirjoitukseesi:
> Pyhä itse tulee siinä asumaan lihaamme ja siinä liha joutuu kuolemaan pyhän kohdatessa. <
Pyhä ei tule asumaan lihaamme. Tulee asumaan henkeemme. Kristus meissä.<
Sini kirjoitti samaa. >Johanneksen evankeliumi:
6:63 Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.<
Kiitos palautteesta, kirjoitin tämän vähän huolimattomasti, me olemme pyhänhengen temppeli, jossa Kristus tulee asumaan henkeemme.
Lihan paikka on risti niin kuin sanot.
KORJAUS
>Pyhä itse tulee siinä asumaan lihaamme ja siinä liha joutuu kuolemaan pyhän kohdatessa.<
Pyhä tulee asumaan henkeemme, ei lihaamme.
Eikö ehtoollinen viittaa selvästi kannibalismiin? Olisiko aika luopua jo noista vanhimmista rituaaleista?
>Eikö ehtoollinen viittaa selvästi kannibalismiin? Olisiko aika luopua jo noista vanhimmista rituaaleista? <
Kannipalismia se kirjaimellisesti onkin, eikö samasta syystä muutkin ihmissyöjät syöneet ihmisiä, ne luulivat saavansa sen voimat itselleen jonka he söivät.
Tämän erona vaan on se ettei enää luulla vaan tiedetään, eikä ole kysymys mistään vähäpätöisestä voimasta, vaan itse Jumalasta jolla on kaikki valta voima ja kunnia.
Kysyt olisiko aika luopua tästä rituaalista. Silloin kannattaa harkita asiaa, jos haluat olla heikko ja säälittävä tai ainoastaan luottaa anteeksi saamiseen, mutta et voimaan ollenkaan.
...jossa ehtoolisen osuus on Hengen kautta
alistaa lihammekin alamaiseksi Herrallemme, syöttämällä sille tämän maallisen muistoaterian vertauskuvana hengellisestä Elämän Leivästä, joka on meillä Kristuksen Sana ja opetukset.
eli pyhä rituaalinen paneminen sitten on herättääkseen Suuria Tunteita!
Onneksi olen pakana.
Miten helluntaikirkon virallinen ehtoolliskäsitys menee?
Luterilaisilla ehtoollisleivässä on Jeesuksen liha läsnä ja viinissä on Jeesuksen veri läsnä.
Katolilaisilla leipä muuttuu Jeesuksen lihaksi ja viini muuttuu Jeesuksen vereksi.
helluntaikirkoissa ehtoollinen nautitaan vain muistoateriana. ei uskota juotavan verta, eikä syötävän ruumista. uskotaan, että Jeesus on läsnä henkensä, Pyhän Henkensä välityksellä, kun seurakunta kokoontuu yhdessä muistelemaan Hänen tekemäänsä sovitustyötä.
ehtoollis-jumalanpalveluksessa ei käytetä öylättiä luterilaiseen tapaan, vaan "leipä murretaan", niinkuin Jeesuskin teki, kun asetti ehtoollisen, luuk.22:19-20.
ns. vapaitten suuntien, kuten vapaakirkon ja babtistikirkon ehtolliskäytäntö on suurinpiirtein samanlainen.
helluntaikirkon ehtoolliskäytäntö on näihin päiviin saakka ollut, ns. suljettu eli ehtoollista tarjotaan vain uskovina kastetuille, mutta nykyään käytäntä on muuttumassa. minunkin kirkossani esim. vieraileva luterin uskova voi osallistua kanssani ehtoolliselle.
Eiköhän tuo Kristuksen ruumis ja veri ole kuitenkin vertauskuvallisesti käsitettävä ehtoollisleivän ja -viinin ollessa kyseessä?
Joku "Isä Camillo" oli kerran vahingossa pudottanut ehtoollisleivät lattialle jolloin ne murskaantuivat. Tästä syntyi kauhea paniikkitilanne, koska pelättiin että hiiri syö Jeesuksen!
on ollut tabu jo hyvin kauan.
"Syödä ja juoda Kristuksen Ruumista ja Verta, miksi se on sietämätöntä puhetta?"
Kristinusko on hyvin alkukantainen uskonto.