... olisi pitänyt kirmata karkuun, ja lujaa sittenkin. Mutta mitä tein minä, rakas päiväkirja ? Minä seison ovella ja kuulen kuinka hänet kutsuu peremmälle - kukas muu kuin minä itse ! Mitä minä teen ? Minne menen ? ehkä lobotomiaan ?
No niin, rakas päiväkirja ( mikä vitun r a k a s sinä minulle olet, hä ? ). Sinullahan ei ole ollut harmainta aavistustakaan tästä, että h ä n oli sentään mieheni firmassa töissä. Jep. Tiedä nyt sekin että mieheni ja h ä n olivat ystäviä myös työn ulkopuolella. Jes.
Minä olen nuija. Nuija olen. Mäntti. Tauno. Olen turbourpo potenssiin Aki & Turo. Olen ällö.
No niin, hän tulee peremmälle, kysyy miestäni. Jotain meneillään olevan työprojektin papereita hänen pitäisi saada seuraavaksi päiväksi.
Mies on työmatkalla, sanon ja huokaisen. On niiiin yksinäistä minulla poloisella naisparalla.
Vittu.
H ä n k i n on ilmeisesti aika yksinäinen, vaikka on naimisiinkin asti päässyt. H ä n jää istumaan - se käy jotenklin älyttömän luontevasti.
Tarjoan hänelle Karhun. Sitten toisen ja kolmannen. Itse vuorottelen siiderillä.
Sitten, se on h ä n joka heittäytyy henkeväksi ensin. Puhumme kauniisti kauniilla sanoilla ja asioista, jotka ovat kauniita. Ja h ä n jumaliste on kaunis, jos miehestä nyt voi näin sanoa. Hän ei ole komea, hän on kaunis. Ja hän sanoo katselleensa minua jo pidempään. No, hän on kännissä. Minäkin olen.
Me päädymme sänkyyn. Ihanaa ! Ihanaa !
Kiljun kuin eläin, näen tähtiä. Herrajumala, voiko tällaista ollakaan ?
Aamulla h ä n on poissa - ja minä olen raskaana, vaikka enhän minä sitä vielä tiedä.
Jes. Upeaa !
Nyt, 8 vuotta myöhemmin olen yh-äiti. Kaiken paljastuttua mieheni täräytti h ä n t ä turpiin, vaikka rauhan miehiä onkin. Olisi halunnut jatkaa, mutta minä en voinut. H ä n taas ei uskaltanut eikä halunnut erota vaimostaan. Lastaankaan hän ei sitten halunnut tavata.
Lapsella on perinnöllinen ( isän puolelta ) vamma - urahaaveeni kariutuivat ja olen omaishoitaja. Hoidan lastani ympärivuorokautisesti niin kauan kuin hän elää tai niin kauan kuin itse jaksan.
H ä n ei aio hankkia lapsia. Hän tietää nyt kantavansa virheellistä geeniä.
Jup.
Sitä saa mitä tilaa.
No niin, rakas päiväkirja ( mikä vitun r a k a s sinä minulle olet, hä ? ). Sinullahan ei ole ollut harmainta aavistustakaan tästä, että h ä n oli sentään mieheni firmassa töissä. Jep. Tiedä nyt sekin että mieheni ja h ä n olivat ystäviä myös työn ulkopuolella. Jes.
Minä olen nuija. Nuija olen. Mäntti. Tauno. Olen turbourpo potenssiin Aki & Turo. Olen ällö.
No niin, hän tulee peremmälle, kysyy miestäni. Jotain meneillään olevan työprojektin papereita hänen pitäisi saada seuraavaksi päiväksi.
Mies on työmatkalla, sanon ja huokaisen. On niiiin yksinäistä minulla poloisella naisparalla.
Vittu.
H ä n k i n on ilmeisesti aika yksinäinen, vaikka on naimisiinkin asti päässyt. H ä n jää istumaan - se käy jotenklin älyttömän luontevasti.
Tarjoan hänelle Karhun. Sitten toisen ja kolmannen. Itse vuorottelen siiderillä.
Sitten, se on h ä n joka heittäytyy henkeväksi ensin. Puhumme kauniisti kauniilla sanoilla ja asioista, jotka ovat kauniita. Ja h ä n jumaliste on kaunis, jos miehestä nyt voi näin sanoa. Hän ei ole komea, hän on kaunis. Ja hän sanoo katselleensa minua jo pidempään. No, hän on kännissä. Minäkin olen.
Me päädymme sänkyyn. Ihanaa ! Ihanaa !
Kiljun kuin eläin, näen tähtiä. Herrajumala, voiko tällaista ollakaan ?
Aamulla h ä n on poissa - ja minä olen raskaana, vaikka enhän minä sitä vielä tiedä.
Jes. Upeaa !
Nyt, 8 vuotta myöhemmin olen yh-äiti. Kaiken paljastuttua mieheni täräytti h ä n t ä turpiin, vaikka rauhan miehiä onkin. Olisi halunnut jatkaa, mutta minä en voinut. H ä n taas ei uskaltanut eikä halunnut erota vaimostaan. Lastaankaan hän ei sitten halunnut tavata.
Lapsella on perinnöllinen ( isän puolelta ) vamma - urahaaveeni kariutuivat ja olen omaishoitaja. Hoidan lastani ympärivuorokautisesti niin kauan kuin hän elää tai niin kauan kuin itse jaksan.
H ä n ei aio hankkia lapsia. Hän tietää nyt kantavansa virheellistä geeniä.
Jup.
Sitä saa mitä tilaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
mutta sinä saitkin liian paljon.
Ikävää.
Rangaistuksen pitäisi olla verrannollinen rikokseen. Väärin teit, mutta et sinä elinkautista olisi ansainnut.